Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Lohiniemenranta kesällä - Yksityisten rantasaunojen Meri-Rastila osa II

Villa Harbon sauna.


Maaliskuussa tekemääni kuvakoostetta Yksityisten rantasaunojen Meri-Rastila on katsottu myös kesällä. Koosteen kuvissa saunat ovat lumisia. Jotta blogin lukijoilla olisi kesäisempää katsottavaa, palasin Lohiniemenrantaan kuvaamaan saunat uudestaan.

Sauna 1.

Villa Harbon sauna puhuttaa Lohiniemenrannan rakennuksista eniten. Ihan vieraatkin ihmiset saattavat ohi kulkiessaan ottaa rakennuksen puheeksi ja päivitellä, miten sille on voitu antaa lupa. Näin kesäisin saunan kaksi vesiskootteria ovat Kallahden lintujen kiusaksi ahkerassa käytössä. Saunarannasta löytyisi myös kaksi perinnevenettä, mutta Planmecan vieraat taitavat pitää enemmän vesijeteistä, sillä en ole koskaan nähnyt veneitä käytössä.

Kuvassa näkyy toinen laituriin kiinnitetyistä vesiskoottereista.
Saunan rakentamisen yhteydessä myös Villa Harbon pihapiiri koki muodonmuutoksen. Entinen huvilamiljöö sai kyytiä, kun tilalle rakennettiin parkkipaikkoja. Mihin niitä tarvittiin, sillä saunan vieraat eivät yleensä tule viettämään iltaa omilla autoillaan ja jos tulisivatkin, löytyisi Harbonkadulta runsaasti julkista paikoitustilaa.

Villa Harbon pihalle on tehty parkkitilaa.

Sauna 2.

Yksittäiselle taloyhtiölle kuuluva sauna on muuttanut ympäristöä vähemmän kuin muut uudet rakennukset, sillä sen paikalla sijaitsi aiemmin tulipalossa tuhoutunut sauna. Laituri on rakennettu vanhaa korjaten ja jatkaen. Saunan edustalla on vain pieni, lautapukkiin kiinnitetty yksityisaluekyltti. Muut Lohiniemenrannan saunat vahtivat yksityisyyttään räikeämmin.

Yksittäisen taloyhtiön sauna.
     
Laituri, jossa venepaikat taloyhtiön asukkaille.

Sauna 3.

Toinen taloyhtiö vahtii yksityisyyttään tarkasti: sen omistama sauna on tiukasti aidattu ja ympärillä on viisi keltaista yksityisaluekylttiä. Eikä sekään ole riittänyt. Porttiin on vielä varmuuden vuoksi kiinnitetty todennäköisesti Vuorannasta peräisin oleva kieltojuliste.

Taloyhtiön omistama peltihirsisauna.
Saunan ranta oli aiemmin yleisesti käytössä epävirallisena uimarantana. Nyt se on varattu yhden taloyhtiön asukkaille.

Ranta oli aiemmin yleisessä käytössä.

Uusin kieltotaulu.

   

Sauna 4.

Hotelli Vuorannan saunaa voi katsoa vain aidan takaa, sillä pääsy alueelle on estetty. Huhujen mukaan aavehotellissa kuvataan Suurin pudottaja -ohjelmaa.

Vuorannan sauna aidan takaa kuvattuna.
Toivottavasti joku on korjannut Vuorannan laiturin portaat laihduttajia varten. Sen jälkeen, kun hotelli kolme vuotta sitten lopetti toimintansa, kävin usein laiturilta uimassa ja tarkkailin portaiden kuntoa. Huterat metalliset portaat poistettiin kesällä 2012. Itse käytin metalliportaita mm. vuoden 2011 tapaninpäivän myrskyn aikaan ja jälkeen päin tajusin olleeni onnekas, kun ne kestivät.

Puisten portaiden annettiin vuonna 2012 jäädä paikoilleen, mutta viime talven kovat jäät rikkoivat ne.

Vuorannan laituri aidan takaa kuvattuna.

 
Tässä aavehotellissa kuvataan huhujen mukaan tosi-TV:tä.

Aita vahtii laihduttajien yksityisyyttä.
  

22 kommenttia:

  1. Rantasauna n:3 on nyt kahden yhtiön ja yli 100 henkilön käytössä. Yhtiöt pitävät paikat siistinä talkoilla ja omalla rahalla joten pääsy kieletty kyltit ovat aiheesta sinne asetettu. Eihän kukaan toivo ventovieraita omalle pihallekkaan tai terassilleen viettämään aikaa.Mikään tässä maailmassa ei ole täysin tasapuolista, mutta näihin yhtiöihin on ollut kaikilla mahdollisuus tehdä varaus ja ostaa asunto sekä sen jälkeen päästä nauttimaan oman pienen rantaosuuden ja saunan riemuista.
    Lähellä on yleinen Lohiniemen ranta ja hieman kauempana valvottu uimaranta joten kyllä kaikki pääsevät meren ääreen, toiset ysityisemmin ja toiset julkisemmin.
    Hauskaa Kesää ja eletään ja annetaan toistenkin elää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tarkennuksesta ja hauskaa kesää myös sinulle!

      Tarkoitukseni ei ollut paheksua yhdenkään taloyhtiön asukkaita. Kritiikkini kohdistuu Helsingin kaupunkiin, joka on Lohiniemenrannassa toiminut vastoin periaatettaan pitää rannat kaikille avoimina.

      En ole huomannut, että saunoista 2 tai 3 aiheutuisi isompaa haittaa ympäristölle. Valitettavasti en voi sanoa samaa Harbon saunasta (sauna 1).

      Poista
  2. Hei !

    Mitenkäs tämä ensimmäinen sauna Kallahden kainalon suunnalta ja on aitaverkko ympärillä ? Tietääkseni Helsingin liikuntavirasto hallitsee ko. rakennusta.
    Koskaan en ole nähnyt kenenkään sitä käyttävän. Ikkunat ovat peitetty luukuilla ja portissa on lukko.
    Pari vuotta sitten rakennuksen päätyyn ilmestyi ilm WC-rakennus ja tänä kesänä siihen rakenneltiin ilm. laituria rantaa. Hitaasti valistuu ja kenen käyttöön se aikanaan mahtaa tulla ? Toivottavasti veronmaksajien käyttöön..................

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihmetellyt samaa, kun olen yli yhdeksän vuoden ajan lähes päivittäin kävellyt saunan ohi enkä koskaan ole nähnyt sitä käytettävän, vaikka se on muutama vuosi sitten remontoitu ja eilenkin siellä tehtiin pihatöitä.

      Olisi mukavaa, jos siihen tulisi vaikka talviuintipaikka. Ei kuitenkaan siltä näytä, sillä uudelle laiturille ei ainakaan vielä ole rakennettu portaita.

      Tällä hetkellä Ison Kallahden uimarannan tuntumaan rakennetaan liikuntapaikkaa. Moni varmaan toivoo, että samalla pari vuotta sitten poistettu roikkumiseen tarkoitettu tikapuuteline tekisi paluun. Vaikka en itse sitä käyttänytkään, seurasin mielelläni,kun muut tekivät siinä ajoittain vaativiakin temppuja.

      Poista
    2. Hei,
      sauna tulee kesällä 2014 Rastila Camping Helsingin vastaanotosta varattavaksi itsepalvelusaunaksi.

      Tavoitteenamme on, että varausten vastaanottaminen alkaisi huhtikuun alussa ja varausjakso saunalla on 1.6-31.8.2014. Tarkemmat tiedot päivitetään meidän ja Liikuntaviraston sivuille pian.

      Ystävällisin terveisin,

      Rastila Camping Helsinki

      Karavaanikatu 4

      00980 Helsinki

      Finland

      Tel. +358 9 310 78517

      Fax +358 9 310 36659

      eMail rastilacamping@hel.fi

      Poista
  3. Yhteisten maiden siirtämisellä aitaamalla yksityiseen käyttöön lienee noin 500 vuoden pituinen historia. Kun maa ei lisäänny, mutta ihmisten määrä kasvaa, on yksi iso haaste turvata kaikille yhteiset alueet virkistykseen ja kohtaamiseen.

    Tämä on laajempi kysymys ja on esimerkiksi Helsingin kaupungin tasolla kattavasti tärkeä. Yhteiset virkistyspaikat ovat asukkaiden hyvinvoinnille olennainen juttu. Keskeistä on myös virkistyspaikkojen koko ja laatu.

    VastaaPoista
  4. Helsingin Uutiset 13.09.2013

    Taitaa olla seuraava aavehotelli Ramsinniemessä kohdakkoin.................

    Kokoushotelli Meripuisto Espoon Kivenlahdessa ja kokoushotelli Rantapuisto Vuosaaressa joutuivat elokuussa selvitystilaan ja molemmat yhtiöt on nyt haettu konkurssiin. Meripuistoa ja Rantapuistoa pyörittänyt Kari Koivukoski ei halua kommentoida tilannetta sanallakaan.

    Meripuiston puhelinvastaajan mukaan hotelli on suljettu 1. syyskuuta. Molemmat hotellit ovat toimineet vuokratiloissa.

    Selvitysmies Ilmo Hakkarainen Company Services & Collection CSC Oy:stä Varkaudesta sanoo keskustelleensa rahoittajien ja velkojien kanssa tilanteesta ja toiminnan tulevaisuudesta.

    Hotellien toiminta on Hakkaraisen mukaan osoittautunut kannattamattomaksi, mutta asiaa ei kommentoida sen tarkemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavaa. Tästä tietämättä kävin nimittäin viime sunnuntaina kuvaamassa Rantapuistoa ja ihmettelin sen hiljaisuutta. Mainostelineet Ramsinniementiellä kertoivat kyllä hotellista ja terassiravintolasta, mutta terassiravintolaa ei näkynyt missään. Paikkana Rantapuisto on upea, täytyy joskus julkaista kuvia mahdollisen uuden aavehotellin alkutaipaleelta.

      Sattumalta myös Meripuisto on minulle tuttu paikka, sillä asuin joitakin vuosia sen tuntumassa.

      Poista
  5. Vuoranta oli ALKON koulutuskeskus aikoinaan.Siellä tuli saunottua Salmisaaren tehtaan verstaiden:Sähkö,metalli,puusepät.maalarit ym.kanssa.Siellä käytiin myös kaikenlaisia työsuojelu ym.kursseja,jotka kesti yleensä viikon.Alkon myyjät myös koulutettiin ym.siellä.Ammattini puolesta,joka olen,puuseppä niin käytiin remontoimassa kaikenlaisia tiloja siellä ym.Seisova pöytä oli parasta siellä,tosin tuli aina ahmittua liikaa ruokaa.Sääli,että tämmöinen paikka on päästetty rappiolle.

    VastaaPoista
  6. Olin 2007 työharjoittelussa Vuorannassa. Se oli silloin hiljaisenpuoleinen nimenomaisesti kokoushotelli. Kiinnitin silloin välittömästi huomiota majoitustilojen (kattojen) runsaisiin kosteusvaurioihin ja selkeisiin homeongelmiin. En muista, mainitsinko näistä vakituiselle henkilökunnalle, koska ne olivat niin ilmiselviä. Tuollaisiin tasakattotönöihin olisi pitänyt tehdä suuret kosteusvaurioremontit enkä usko yhtälön olleen liiketaloudellisesti toimiva.

    Aika ajoi rapistuvan kokoushotellin ohi. Miljöö viehättävä mutta rakennukset - no jaa. Siis erilliset majoitusrakennukset, joita on ainakin kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma maallikon arvioni on, että rakennukset ovat siinä kunnossa, ettei korjaminen enää kannattaisi. Pidän ajatuksesta, että hotelli saisi jatkaa hiljaista rapistumistaan, sillä kasvillisuuden valtaamissa hylätyissä rakennuksissa on jotain kiehtovaa. Ymmärrän kyllä, että näin tuskin tulee käymään.

      Ennen kuin hotelli neljä vuotta sitten lopetti toimintansa, sen ilmastointi oli niin äänekäs, että Vuorantaa Pärnunkadulta lähestyessäni saatoin luulla rekka-auton hurisevan kulman takana. Ilmastoinnin kautta lähiympäristöön tuli myös hometalon hajua. On vaikea edes kuvitella, missä kunnossa sisätilat ovat nyt, kun ilmastointi on ollut neljä vuotta suljettuna.

      Poista
    2. Heippa.


      Postasin suhteellisen pitkän kirjoituksen tätä kommenttiketjua täydentääkseni, mutta ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt tämän postauksen jonon jatkoksi.

      Lieneekö blogialustasi säädetty siten, että se torppaa automaagisesti "ylipitkät" postaukset kokonaan pois, tahi siirtää ne jonnekin spämmikansioon, josta bloginpitäjän pitäisi käydä ne manuaalisesti itse hyväksymässä?

      Vai onko kyse bloginpitäjän harjoittamasta sensuurista?

      Lienen ajattelevani monista käsittelemistäsi asioista aika lailla samalla tavalla, mutta olen myös joistain asioista kanssasi eri mieltä. Kuvittelin, että kommenttini oli ihan asiallinen eikä tarkoitukseni ole missään tapauksessa kommentoida vain lämpimikseni.

      Eli voisitko olla niin ystävällinen, että tarkistaisit tilanteen tai kertoisit suoraan sensorin iskeneen, jotta en enää jatkossa tuhlaa turhaan omaa aikaani sinänsä mielenkiintoisen blogisi seuraamiseen (stupidus@mail.com). Kiitos jo etukäteen.

      Poista
  7. Hei!

    Harmillinen tapaus. En tiedä, mihin kommenttisi on joutunut. Veikkaisin ongelman olleen lähettämisessä tai sitten blogialustassa on jokin esto pitkille kommenteille. Katsoin äsken roskapostin, mutta siellä viestiäsi ei ollut.

    Tässä blogissa ei ole ollut tarvetta sensuurille. Kahden ja puolen vuoden aikana olen jättänyt vain yhden kommentin julkaisematta. Tämä tapahtui kaksi vuotta sitten ja kommentti jäi julkaisematta, koska siinä haukuttiin yksittäistä henkilöä.

    VastaaPoista
  8. [Uusi yritys. Blogialusta tai blogin säädöt rajoittavat kommentoinnin tällä hetkellä 4094 merkkiin. Itse olen kumminkin vuolaampi kirjoittaja joten pilkon kommenttini osiin.]


    OSA 1/3



    Suomi on täynnä hylättyjä ja ränsistyviä rakennuksia, joten tällaisista paikoista ei varsinaisesti ole pulaa.

    Helsingissä on jatkuva pula asunnoista nyt sekä tulevaisuudessa.

    Entisen hotellin rakennusten paikalle saisi pystyyn monta hoikkaa, linjakasta sekä persoonallista asuintornitaloa (=mahdollisimman paljon asukkaita mahdollisimman vähän tilaa vieden ja ympäristöä turmellen).

    Halutessa alueella sopisi luontoa ja jo olemassaolevia pinnanmuotoja kunnioittavaa lisärakentamistakin.

    Ja rannat tietenkin jätettävä luonnonmukaiseen tilaan yleiseksi virkistysalueeksi.


    Emme tarvitse ylimitoitettuja melonta- saati avantouintikeskuksia yhtään mihinkään. Sekä Natura Vivan melontapalvelut että Itä-Helsingin melojien vaja sijaitsevat vain muutamien satojen metrien päässä. Ja maisemoituja kontteja melojille ja surffareille voisi tuupata käytännössä melkeinpä mihin vaan jos nykyiset tilat eivät riitä (mikä ei tietenkään pitä paikkaansa).


    Entisen hotellin huonokuntoinen uimalaituri pitäisi joko kunnostaa jos se ei tule liian kalliiksi, tai vaihtoehtoisesti purkaa ja rakentaa tilalle uusi.

    Uuden laiturin ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä massiivinen. Pieni on kaunista.

    Tolpan nokkaan voisi duunata pari henkeä kerrallaan vetävän uimakopin josta pääsisi kesät talvet mukavasti au naturel uimaan häiritsemättä ammattipaheksujia tai muuten herkkähipiäisiä.

    Sivistysvaltioissa uiminen alasti on ihan normaalia. Suomessa, jossa käydään alasti saunassa, ja josta löytyy 187 888 järveä, ei ole. Tätä aina jaksan ihmetellä.

    Talvikautta varten koppiin olisi mahdollista asentaa infrapunalämmitin joka lämmittää tehokkaasti suoraan kehoa vain silloin kun lämmitystä oikeasti tarvitaan. Ja heti kun napista painaa. Ei siis lämmitettäisi tehottomasti ja absoluuttisen turhaan seiniä ja ympäröivää tyhjää tilaa silloinkin kun lämmitykselle ei ole pienintäkään tarvetta.

    Avannon ja kopin sähkönkulutuksen voisi kuitata henkilökohtaisella 10€ vuosimaksulla jolla voisi lunastaa oman NFC-lätkän/tarran jolla kopin oven saisi auki 24/7. Samalla olisi helppo selvittää kuka käytti koppia viimeksi kun se vielä oli siistissä kunnossa...



    Näiden tornitalojen kohdalla olisi kyllä hyvä tehdä radikaaleja poikkeuksia: pysäköintipaikkanormista pitäisi luopua kokonaan, samoin huoneistojen pinta-ala normeista, huoneistokohtaiset saunat pitäisi kieltää, ja vain pieni osa huoneistoista pitäisi ylipäätään toteuttaa esteettöminä.

    Näin oman auton säilyttäminen jäisi pelkästään asukkaan oman lompakon, viitseliäisyyden ja röyhkeydenkin varaan (jälkimmäistä olisi helppo suitsia tehostetulla sekä korotetulla parkkipirkkoilulla).

    Eli käytännössä noihin uusin tornitaloihin muuttaisi lähinnä autottomia ihmisiä jotka osaisivat arvostaa noin ainutlaatuista asumista sellaisenaan. Ei pienintäkään ongelmaa löytöö taloihin asukkaita.

    Urbaaniin Pohjois-Amerikkalaiseen tyyliin jokaiseen tornitaloon rakennettaisiinkin edullisesti vuokrattavissa oleva tilava ja äänieristetty juhlatila keittiöineen (joka olisi muina aikoina vapaasti kaikkien asukkaiden käytettävissä) sekä erillinen kuntosalillinen saunaosasto.

    Penthousekerrokset kannattaisi ilman muuta maksatuttaa kaikkein rikkaimmilla veronmaksajilla, mutta yleiset tilat voisivat nekin aivan hyvin löytyä yläilmoista. Ankeita kellariin sijoitettuja saunoja ei pitäisi oikeastaan saada rakentaa enää ollenkaan.



    Helsingillähän on olemassa suunnitelma ratikkalinjasta Vuosaaresta Ramsinniemen ja Vartiosaaren kautta Laajasaloon (ja sieltä aina Helsingin keskustaan asti).

    Hotelli Vuorannan kiinteistöistä matkaa tulevalle ratikkalinjalle tulisi linnuntietä tuollaiset 200-250 metriä...

    VastaaPoista
  9. OSA 2/3



    Itsekin osaan arvostaa Vartiosaarta nykytilassa, mutta niin itsekäs en kuitenkaan ole, ettenkö näkisi, että >20 000 vuosaarelaisella saattaisi sittenkin olla ihan oikeuskin nykyistä parempiin liikenneyhteyksiin tulevaisuudessa.

    Jos absoluuttisesti halutaan Vartiosaari jättää koskemattomaksi (mitä se tietenkään ei ole nytkään, ja vielä vähemmän rantojen osalta) mutta kuitenkin toteuttaa ratikkalinja, niin ratikka voidaan toki laittaa kulkemaan Vartiosaaren osalta tunnelissa. Kallistahan se on, mutta aivan mahdollista jos niin päätämme. Elämä on.

    Itse veikkaan, että jos uusi ratikkalinja päätetään joskus vetää, se tarkoittaa kyllä automaagisesti sitä, että Vartiosaari tullaan - ainakin joltain osin - rakentamaan. Senkin voi ja pitäisi tehdä tehokkaasti, esteettisesti miellyttävästi sekä ympäristöä mahdollisimman paljon säästäen.


    Itse kallistun kuitenkin nykyään enemmän sille kannalle, että säästetään mielummin suojelupaukut kohteisiin jotka ovat vielä "villejä" (eivätkä kärsi siitä epäonnesta, että niihin kohdistuu luontaista asumispainetta).

    Toisin sanoen säästetään puolustusvoimilta vapautuvat Helsingin edustan saaret virkistyskäyttöön.



    Tokihan Vuoranta on karu osoitus ajasta, jolloin asioita kannatti tehdä ihan vaan jo siksi, että jollain taholla sattui raha sopivasti polttelemaan taskussa. Tässäkin tapauksessa syyllinen on käytännössä valtio, tai tarkemmin, ne poliittiset ryhmät ja etunenässä niiden keskeiset vaikuttajahahmot jotka ovat Vuorannan rakentamisesta aikoinaan saunassa, todennäköisesti tukevassa kännissä, päättäneet.

    Vuoranta on myös erinomainen muistutus siitä, että uusia hotelleja ei pitäisi tähän maahan oikeastaan enää rakentaa mihinkään muualle paitsi korkeintaan kaupunkien keskustaan. 80-luvun kasinotalouden jäljiltä Suomi on ammuttu täytee kuolleita tai kuolevia kylpylöitä, hotelleja ja kylpylähotelleja. Joten ei enää lisää näitä monin tavoin kalliiksi tulevia kokeiluja.

    Poikkeusluvan saamiseen pitäisi olla aina erittäin painavat ja hyvin perustellut syyt sekä uskottavat liiketaloudelliset laskelmat ja projisoinnit.

    Rakentamisen ehtona pitäisi ylipäätään olla se, että kaupungille/kunnalle pitäisi aina jättää tosiasiallinen mahdollisuus pakkolunastaa sellaiset tontit rakennuksineen jotka on käytännössä hylätty ja joiden varalle omistaja ei ole tiettyyn määräaikaan mennessä kyennyt esittämään sen enempää toteuttamiskelpoisia suunnitelmia (ympäristöarvot huomioonottaen) kuin riittävää rahoitustakaan, mutta kieltäytyy silti luopumasta omaisuudestaan.

    Helsingin kokoisessa kaupungissa tähän prosessiin ei saisi käyttää vuositolkulla aikaa. Helsingin maa-ala on yksinkertaisesti liian kallista tuhlattavaksi. Tämän ongelman voisi poistaa myös kohdistetulla kiinteistöverotuksella.


    Ideaalitapauksessa omistajalle pitäisi sälyttää jo rahoitus- ja rakentamisvaiheessa taloudellinen vastuu palauttaa alue alkuperäiseen tilaan (within reason).

    Siis käytännössä jollekin yhteiskäyttötilille pitäisi ensin ohjata ja sitten jäädyttää x-määrä euroja jolla voidaan tulevaisuudessa kustantaa purkujengin työmaa. Kaupungilla pitäisi olla automaattinen pääsy näihin rahoihin hommien ns. pissiessä. Ja luonnollisestikaan pissimisestä ei saa syntyä vuosikymmeniä kestävää luovaa tulkintaleikkiä jossa on pelkkiä häviäjiä (juristeja lukuunottamatta).


    Näin upeiden tonttien panttaaminen pitäisi määritellä rikolliseksi toiminnaksi josta sietäisi antaa aina aika ajoin vähän laadukasta häkkiaikaa jotta viesti menisi varmemmin perille kaiken maailman keinottelijoille tai muuten vaan raharikkaille jotka tekevät asioita ainoastaan silloin kun heitä sattuu tekeminen huvittamaan.

    VastaaPoista
  10. OSA 3/3


    Toi Planmecan case pitäisi kyllä tutkia perinpohjaisesti. Kursorisella asiaan tutustumisella vajan purkamisen ehtona oli, että lepakoille saadaan korvaava paikka. Sillä sellaisiahan luontokappaleet ovat.

    Virkamiehen ohjeistus lepakoille:

    " Muutatte siis tuonne parin sadan metrin päähän, johon me ehkä duunataan jollain aikavälillä teille jotain (mutta todennäköisesti kuitenkaan emme koska meillä ei kuitenkaan ole rahaa oikeastaan mihinkään ellei sitten ole kyse ns. special friendseistä), kun me purettais nyt tää teidän kotinne, ja tavallaanhan te olette kuitenkin asuneet täällä vuosikausia ihan ilmaiseksi ja vieläpä luvatta, joten tää on oikeastaan todella iso käden ojennus meiltä teille.

    Eli mikään ei teidän osalta muutu paitsi, että olette huomisesta lähtien kodittomia ja teidän elämää häiritsee jatkossa kaikkien tulevien kesäkausien osalta vesiskoottereilla urpoilevat läskit koska heillä sattui olemaan siihen varaa ja nyt myös meidän toimesta siihen tosiasiallinen ja tosi asiallinen mahdollisuus. "


    Totuushan on, että Suomessa on hirveä määrä epäsuoraa vaikuttamista (josta jotkut käyttävät vielä kovin vanhahtavia termejä kuten lahjonta) eli epävirallisia reittejä joita pitkin asioita vaan tapahtuu - yllättäen ja pyytämättä.

    Suomalainen hyvä veli -verkosto voi erinomaisesti. Ja nyt siis myös Planmecan veljetkin kansallisuuteen katsomatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari vuotta sitten ihmettelin Planmecan saunaa eräälle KSV:n virkamiehelle. Hänen kommenttinsa oli, ettei Itä-Helsingin menestyvimmälle yritykselle sanota ei.

      Huhut kertovat, että Planmeca olisi ostanut muutaman Villa Harbon viereen rakenteilla olevista liimapuutaloista. Kun rahaa näyttää riittävän sekä runsaaseen kestitsemiseen että talojen ostoon, herää kysymys, mistä kaikesta yrityksen tuotteiden hinta oikein muodostuu.

      Poista
    2. En ota kantaa siihen miten yritys saa käyttää omia rahojaan, enkä tiedä mitään siitäkään millä tavoin juuri Planmeca rahansa hankkii tai on hankkinut.

      Se mikä tässä keississä on kestämätöntä on laillisuuden rajat ylittävä tai ainakin niitä hipova järjestelmä jossa oikeutta näyttäisi saavan sitä enemmän mitä enemmän käyttää (tai on mahdollisuus käyttää) taloudellista valtaa.

      Yksittäisten virkamiesten demonisoiminen auttaa lopulta aika vähän koska kyse on loppujen lopuksi nk. talon omista tavoista. Haastattelemasi virkamieskin ehkä ymmärsi ettei tällainen menettelytapa ole enää tätä päivä, mutta melkeinpä organisaatiossa kuin organisaatiossa käy niin, että jos alkaa esittämään hankalia mielipiteitä, saa huomata pian, että on ns. out-of-the-loop, vailla ylenemismahdollisuuksia tai peräti kilometritehtaalla.


      Itse(kin) olen ollut siinä uskossa, että Helsingillä on ollut jo vuosikaudet ellei vuosikymmeniä periaate, että rannat jätetään rauhaa. Mutta että onko tällaisella hyvällä tahdolla jotain juridistakin sitovuutta takana - ainakaan siinä vaiheessa kun tarpeeksi iso herra/rouva alkaa sanella kaupungille omia "ehdotuksiaan" - sen minä(kin) haluaisin tietää.

      Ilmeisesti Planmecan saunan kohdalla tällainen ohjeistus tuli joka tapauksessa vasta kun asia jo oli vireillä eikä takautavasti tietenkään voida lähteä kieltämäänkään.

      Minun ymmärrykseni mukaan ohjeistus on käytännössä sama asia kuin mikä tahansa suositus eli kasa paperia jolla pyyhitään takapuolta heti kun silmä välttää.


      Oikeastaan ainoa keino yrittää päästä eroon, tai ainakin karsia virkamiesten harjoittamaan "proaktiivisuutta" on siirtyä myös keskeisten virkamiesten valinnassa demokratiaan eli julkisiin vaaleihin.

      Ja ehdokasasettelukin voisi noudattaa yleismaailmallisesti hyväksi havaittua tapaa, että virkaa hakevalta löytyy ihan aikuisten oikeastikin siihen sopiva koulutus.

      Työtä oppii työtä tekemällä, mutta veronmaksajien etua ei palvele se, että heillä maksatetaan kalliilla virkamiesten harjoitteluperioditkin.

      Vaikka korkeakoulututkinto ei muuta osoittaisikaan niin se osoittaa ainakin sen, että ko. henkilö omaa - ainakin halutessaan - riittävän motivaatiotason jolla saattaa monivuotinen projekti todistetusti hyväksyttävästi maaliin.

      Meillä on yhä virkamiehistöä jota ei olla varta vasten koulutettu tehtäviinsä, ja väitän että se edelleen näkyy. Osaamattomuutta suurempi synti lienee kuitenkin tuo perinteinen "maan tapa" eli että asioista sovitaan - ja varsinkin sovitellaan - ns. lyömällä kättä päälle. Onneksi aika korjannee tämän asian "itsestään".


      Sinulta kuulisin kovin mielelläni joitakin perusteluja sille, että miksi raitiovaunulinjaa ei pitäisi vetää tulevaisuudessa Vuosaaresta lyhintä reittiä keskustaan. Tai mikäli olet asiaa aikaisemmin jo pohdiskellut jossain, niin linkkaatko minut näiden pohdintojen pariin, kiitos.

      Poista
    3. Raitiolinjaa ei pitäisi vetää nyt ehdotetulla tavalla, koska se rikkoisi sekä Vartiosaaren että Ramsinniemen. Minusta Helsingin pitäisi suunnata kasvunsa rakennettuun ympäristöön ja säilyttää luontaiset metsä- ja ranta-alueensa.

      Myös raitioliikenne ja pyörätiet tulisi suunnitella niin, että ne hyödyntäisivät jo olemassa olevaa liikenneverkostoa eikä niidenkään nimissä levitettäisi kaupunkirakennetta. Yksityisautoilu tulee joka tapauksessa vähenemään lähivuosina, joten pyöräilylle ja raitioteille vapautuu tilaa.

      Ainakin nämä kirjoitukseni liittyvät tavalla tai toisella kysymykseesi:

      http://hlylinen.blogspot.fi/2013/08/kuvakooste-vartiosaari-paivasta-1882013.html

      http://hlylinen.blogspot.fi/2014/05/mielipide-yleiskaavasuunnitteluun.html

      http://hlylinen.blogspot.fi/2014/04/yleiskaavapainajainen-raitiotie.html

      Poista
  11. Pitääpä lueskella nuo läpi kun on paremmin aikaa, nyt vain pikakommentit.


    En tiedä mitä rikkomisella tarkalleen ottaen tarkoitit, mutta sekä Ramsinniemen että suurimmalta osin myös Vartiosaaren läpi kulkee tie/väylä. Eiköhän niihin ratikkakiskot saada mahtumaan mitään suuremmin rikkomatta. Vartiosaaressa ratikka kulkisi käsittääkseni aika pitkälti "laaksossa" joten ympäröivät kalliot toimisivat vieläpä luonnollisina melumuureina.

    Mihin perustat näkemyksesi, että yksityisautoilu tulee vähentymään lähivuosina? Itse en ole ollenkaan vakuuttunut, että yksityisautoilu olisi vähenemässä merkittävissä määrin vielä pitkään aikaan (jos ollenkaan).

    Autojen koon pienentyessä (mm. siksi että perhekoot pienenevät, pienet pirssit kuluttavat vähemmän ja vievät vähemmän säilytystilaa) niitä mahtuu päin vastoin teille nykyistä enemmän. Lisäksi sähköistymisestä seuraa yhä hiljaisempi äänimaisema (vielä kun nastarenkaat saataisiin kiellettyä) sekä paikallispäästötön ympäristö. Siis asioita jotka ovat perinteisesti olleet hyviä lyömäaseita vihreille.

    Robottiautokin voi tarkoittaa lähinnä sitä, että sillä aikaa kun omistaja on töissä niin auto keikkailee taksina (tai se ajaa himaan tai lähimmälle ilmaiselle parkkipaikalle). Periaatteessa kaupungissa suhteellisen maltillinen robottiautolauma voisi hoitaa kaikki liikennöinti tarpeet, mutta se ei ei onnistu poistamaan sitä ongelmaa, että moni haluaa päästä kaupungista maakuntiin - milloin mihinkin.

    Jos puolen miljoonan helsinkiläisen pitää päästä samaan aikaan juhannuksena landelle, niin aika helvellinen robottiautoarmeija tuota operaatiota suorittamaan tarvittaisiin jatkossakin.

    Vanha totuushan on se, että mitä helpommaksi liikkuminen tulee/tehdään, sitä enemmän se myös houkuttelee liikkumaan. Ja jos ja kun tuo liikkuminen yhä tapahtuu tyypillisesti omalla pirssillä niin autorobotisaation myötä ympäristöongelmat oikeastaan pahenevat sen sijaan että robotisaatio vähentäisi niitä...


    Any thoughts?


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Vartiosaaressa ole tietä, jolle raitiokiskot tulisivat, vaan se pitäisi rakentaa Vartiosaaren keskellä olevaan metsään. Pelkkä raitiotiekin pirstoisi metsän kahtia, mutta eihän se kulkisi metsän keskellä, vaan siihen liittyisi asutus, joka viimeistelisi tuhon.

      Ramsinniemessä on vanha ja mutkainen tie. Raitiolinja vaatisi paitsi tien suoristamista myös sen leventämistä, mikä kapealla niemellä tarkoittaisi luonnonympäristön katoamista, varsinkin kun myös Ramsinniemeen tulisi asuinrakentamista. Asuntoja Helsingissä sinänsä tarvitaan, mutta kaupunkia on mahdollista tiivistää jo rakennetuilla alueilla niin kuin Pro Helsinki 2.0 -suunnitelma osoittaa.

      Tällä hetkellä yli puolet Helsingin kotitalouksista on autottomia ja niiden osuus kasvaa tulevaisuudessa, koska ajokortin hankkiminen kiinnostaa aiempaa harvempia kaupunkilaisnuoria. Mm. tähän perustuu uskoni yksityisautoilun vähenemiseen. Kaupungilla on käsittääkseni myös pyrkimyksiä vähentää oman auton tarvetta esim. Kutsuplus-järjestelmää kehittämällä.

      Jos Helsinki säilyttäisi viihtyisyytensä, ei miljoonan helsinkiläisen tarvitsisi lähteä juhannuksena mökille.

      Poista
  12. Asuntoja tarvitaan, mutta Helsinkiä voi kasvattaa niin, että luonto säilyy kaupungin vahvuutena. Maan tuhlaaminen Helsingissä ei säästäsi luontoa muualla. Pikemminkin toisinpäin. Jos viihtyisyys katoaa Helsingistä, siirtyy väki kesäisin kuluttamaan maata muualle. Tämä nakertaisi toisaalta myös Helsingin alueen taloutta.

    Viihtyisä ja luontoalueiltaan rikas Helsinki kiehtoisi myös turisteja. Tästä on jo kokemusta eikä alueen vahvuuksia kannata hukata.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.