 |
| Ympäristötaidetta Kivinokalla, kesä 2013. Kuva Olli Vento |
MIELIPIDE KIVINOKAN MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOISTA
Kivinokan tulisi säilyä nykyisen kaltaisena virkistysalueena. Kivinokka on helposti tavoitettavissa oleva viihtyisä luonto- ja kulttuurihistoriallinen keidas, joka palvelee hyvin myös meitä mökittömiä kaupunkilaisia. Aluetta ei tulisi kehittää pelkän kehittämisen vuoksi, vaan muistaa, että sieltä jo nyt löytyy mm. kaksi yleistä uimarantaa, kesäkahvila, tanssilava ja viihtyisiä kallioita oleiluun.
Kaupunkisuunnittelun ongelmana on, että pohtiessaan alueiden kehittämistä, suunnittelijat lähtökohtaisesti tavoittelevat muutosta eivätkä osaa tunnistaa, että jokin kohde - esimerkiksi Kivinokka - voisi olla hyvä nykyisellään.
 |
| Kivinokan pienempi uimaranta. Kuva Olli Vento. |
Kivinokan vaikutuspiirissä elää runsaasti asukkaita, joille yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti tulisi turvata riittävät virkistykseen soveltuvat alueet sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kalasataman asuinalueen valmistuminen tulee entisestään lisäämään virkistyspaineita alueelle.
Suunnittelussa tulisi myös muistaa, että Kivinokka sijaitsee lähellä Ramsarin sopimuksella suojattua Vanhankaupunginlahden ja muodostaa suojavyöhykkeen kosteikolle. Käytännössä arvokas lintualue jatkuu Kivinokalle, joka on elimellinen osa Viikki-Vanhankaupunginlahden luonto- ja virkistysaluetta.
Kivinokan metsässä elää vanhoille metsille tyypillistä, osin harvinaista, lajistoa. Kivinokan huomattavien metsäarvojen takia alue on esitetty suojeltavaksi mm. Helsingin voimassa olevassa luonnonsuojeluohjelmassa. Erityisesti metsän ja lintulahden vuoksi olisi tärkeää, ettei Kivinokkaa muutettaisi virkistysalueesta asuinalueeksi.
Myös Kivinokan mökkikylä tulisi säilyttää kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Kansanpuisto perustettiin yli 80 vuotta sitten helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Muutamaa vuotta myöhemmin annettiin lupa rakentaa alueelle pahvista ja puukuitulevyistä majoja, jotka piti kuitenkin purkaa talveksi. Kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan perheidensä kesämökkejä, tuli Kivinokan mökkikylästä pysyvä.
Suomalaisten loma-asunnot kuormittavat luontoa kohtuuttomasti. Kaupungin uimarannan tuntumaan rakennetuista vaatimattomista lautamökeistä ei kuitenkaan aiheudu suurta ympäristöhaittaa. Tämä mökkiranta on myös meidän muiden käytettävissä. Jos Kivinokka otettaisiin asumiskäyttöön, seurauksena voisi olla, että rantaluontoa menetettäisiin paitsi Helsingissä, myös muualla Suomessa, kun osa mökkiläisistä hakeutuisi kauemmas lomailemaan.
Kivinokan samoin kuin muiden Itä-Helsingin luontoalueiden tulisi antaa säilyä kaupungin viihtyisyyttä ja sosiaalista yhdenvertaisuutta lisäävänä tekijänä. Suunnittelijoiden tulisikin ottaa oppia 9.9.2013 Helsingissä luennoineelta kaupunkisuunnittelukonsultti Brent Toderianilta. Hän kertoi, että Vancouverissa kaupunkia on tiivistetty jo rakennetulla alueella eikä sen ole annettu kasvaa vihervyöhykkeille.
Tällainen "growing up rather than growing out" -ajattelu olisi tervetullutta Helsinkiinkin. Kaupungissa, jonka maa-alasta autoilu sitoo neljänneksen, löytyy rakentamiselle runsaasti tilaa muualta kuin luontoalueilta.
Toderian totesi myös, että hyvää kaupunkia syntyy vain, jos taloudellisten arvojen ei anneta vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. "Epäterveessä kaupungissa johtaminen ja innovaatiot tulevat vain yhdestä lähteestä."
Lopuksi muistutan suunnittelijoita Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmasta 2008 - 2017. Ohjelmassa on yhtenä kaupunkisuunnitteluvirastolle vastuutettuna toimenpiteenä:"Turvataan kaavoituksen keinoin laajat yhtenäiset viheraluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet. Vahvistetaan heikentyneitä ekologisia yhteyksiä."
Sanoista on hyötyä vain, jos ne muuttuvat teoiksi.
Terveisin
Hanna-Leena Ylinen
Yhteenveto Toderianin 9.9.2013 pitämästä luennosta löytyy täältä: http://hlylinen.blogspot.fi/2013/09/kaupunkia-voi-tiivistaa-joko-hyvin-tai.html
Suunnittelussa tulisi myös muistaa, että Kivinokka sijaitsee lähellä Ramsarin sopimuksella suojattua Vanhankaupunginlahden ja muodostaa suojavyöhykkeen kosteikolle. Käytännössä arvokas lintualue jatkuu Kivinokalle, joka on elimellinen osa Viikki-Vanhankaupunginlahden luonto- ja virkistysaluetta.
Kivinokan metsässä elää vanhoille metsille tyypillistä, osin harvinaista, lajistoa. Kivinokan huomattavien metsäarvojen takia alue on esitetty suojeltavaksi mm. Helsingin voimassa olevassa luonnonsuojeluohjelmassa. Erityisesti metsän ja lintulahden vuoksi olisi tärkeää, ettei Kivinokkaa muutettaisi virkistysalueesta asuinalueeksi.
Myös Kivinokan mökkikylä tulisi säilyttää kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Kansanpuisto perustettiin yli 80 vuotta sitten helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Muutamaa vuotta myöhemmin annettiin lupa rakentaa alueelle pahvista ja puukuitulevyistä majoja, jotka piti kuitenkin purkaa talveksi. Kun miehet eivät päässeet rintamalta purkamaan perheidensä kesämökkejä, tuli Kivinokan mökkikylästä pysyvä.
Suomalaisten loma-asunnot kuormittavat luontoa kohtuuttomasti. Kaupungin uimarannan tuntumaan rakennetuista vaatimattomista lautamökeistä ei kuitenkaan aiheudu suurta ympäristöhaittaa. Tämä mökkiranta on myös meidän muiden käytettävissä. Jos Kivinokka otettaisiin asumiskäyttöön, seurauksena voisi olla, että rantaluontoa menetettäisiin paitsi Helsingissä, myös muualla Suomessa, kun osa mökkiläisistä hakeutuisi kauemmas lomailemaan.
Kivinokan samoin kuin muiden Itä-Helsingin luontoalueiden tulisi antaa säilyä kaupungin viihtyisyyttä ja sosiaalista yhdenvertaisuutta lisäävänä tekijänä. Suunnittelijoiden tulisikin ottaa oppia 9.9.2013 Helsingissä luennoineelta kaupunkisuunnittelukonsultti Brent Toderianilta. Hän kertoi, että Vancouverissa kaupunkia on tiivistetty jo rakennetulla alueella eikä sen ole annettu kasvaa vihervyöhykkeille.
Tällainen "growing up rather than growing out" -ajattelu olisi tervetullutta Helsinkiinkin. Kaupungissa, jonka maa-alasta autoilu sitoo neljänneksen, löytyy rakentamiselle runsaasti tilaa muualta kuin luontoalueilta.
Toderian totesi myös, että hyvää kaupunkia syntyy vain, jos taloudellisten arvojen ei anneta vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. "Epäterveessä kaupungissa johtaminen ja innovaatiot tulevat vain yhdestä lähteestä."
Lopuksi muistutan suunnittelijoita Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmasta 2008 - 2017. Ohjelmassa on yhtenä kaupunkisuunnitteluvirastolle vastuutettuna toimenpiteenä:"Turvataan kaavoituksen keinoin laajat yhtenäiset viheraluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet. Vahvistetaan heikentyneitä ekologisia yhteyksiä."
Sanoista on hyötyä vain, jos ne muuttuvat teoiksi.
Terveisin
Hanna-Leena Ylinen
Yhteenveto Toderianin 9.9.2013 pitämästä luennosta löytyy täältä: http://hlylinen.blogspot.fi/2013/09/kaupunkia-voi-tiivistaa-joko-hyvin-tai.html
Jos sanat ovat tekona kasvualustaa, soisi Helsingin LUMO-ohjelmasta seuraavan heikentyneiden ekologisten yhteyksien vahvistamista sekä laajojen viheraluekokonaisuuksien turvaamista.
VastaaPoistaKaavoitus on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyvin.