 |
| Yksi Meri-Rastilan metsän suoalueista. 8.10.2014 |
Kaavasta on kuitenkin ehditty keskustella ja jättää mielipiteitä luonnoksen pohjana olevan visioaineiston perusteella. Tässä on muutamia linkkejä:
1. Vuosaarelaisten yhteisöjen lausunto
Vaikka olen ajoittain kritisoinut Vuosaari-seuraa, on seura muiden vuosaarelaisten yhteisöjen kanssa onnistunut laatimaan lähes erinomaisen lausunnon.
Käytin sanaa "lähes", koska vielä parempi tekstistä olisi tullut, jos yhteisöt olisivat huomanneet, että koko Meri-Rastilan metsäalueen muuttaminen "merelliseen asumiseen" näkyi julkisissa visiomateriaaleissa jo ennen osayleiskaavan valtuustokäsittelyä ja valtuustosalissa istui henkilöitä (niin virkamiehiä kuin valtuutettujakin), jotka olivat tästä tietoisia.
Vaikka olen ajoittain kritisoinut Vuosaari-seuraa, on seura muiden vuosaarelaisten yhteisöjen kanssa onnistunut laatimaan lähes erinomaisen lausunnon.
Käytin sanaa "lähes", koska vielä parempi tekstistä olisi tullut, jos yhteisöt olisivat huomanneet, että koko Meri-Rastilan metsäalueen muuttaminen "merelliseen asumiseen" näkyi julkisissa visiomateriaaleissa jo ennen osayleiskaavan valtuustokäsittelyä ja valtuustosalissa istui henkilöitä (niin virkamiehiä kuin valtuutettujakin), jotka olivat tästä tietoisia.
Luontojärjestöjen metsäasiantuntijat Keijo Savola ja Olli Manninen kartoittivat usean vuoden ajan Helsingin metsiä. Kartoitusten pohjalta laadittiin esitys tärkeiden luontoalueiden turvaamisesta säilyttävin ja suojelevin kaavamerkinnöin.
Tein luontojärjestöjen esityksen tueksi ehdotuksen, mihin Helsingissä voisi rakentaa.
Lähetin 26.5.2014 kaupunkisuunnitteluvirastolle oman mielipiteeni yleiskaavasuunnittelusta. Erityisen harmissani olin viraston yrityksistä viherpestä visioaineistoa lainaamalla sanastoa mm. kommenteistani ja mielipiteistäni.
Kiinnitin huomiota myös visioaineiston Itä-Helsingin luontoalueille aiheuttamaan uhkaan ja pyrkimykseen tarjota "itäiseksi vihersormeksi" mm. golfkentästä, entisestä kaatopaikasta ja täyttömäestä koostuvaa kokonaisuutta.
Joo..
VastaaPoistaMuuten allekirjoitan kaiken, mutta missään nimessä ei kantsi vähätellä Vuosaaren täyttömäkeä ja vanhaa kaatopaikkaa. Täyttömäestä on onnistuttu saamaan upea eri avomaiden mosaiikki, ja sen lajimäärät hakkaa heittämällä mm. Rastilan metsät. Kaatopaikasta on tulossa samanlainen (joskin on kyllä vielä jokusen vuoden maisemointityömaana). Golfkenttä on toki virkistysalueena kelvoton ja luonnoltaankin varsin yksipuolinen.
VastaaPoistaEn missään nimessä vähättele täyttömäkeä, on se minustakin hieno. Ja voi olla, että entinen kaatopaikkakin maisemoinnin jälkeen herää uuteen elämään. Mutta koen sen ehkä vähän samalla tavalla kuin Tsernobylin alueen, jossa luonnolla on mahdollisuuksia, koska ihmiset ovat joutuneet lähtemään. Vanhasta kaatopaikasta tulee "vihersormen" osa, koska maaperä on liian myrkyllistä rakennettavaksi.
PoistaTämä tarjottu "vihersormi" ei myöskään oikein voi toimia minkäänlaisena ekologisena yhteytenä, koska välissä on se golfkenttä. Itäisen viheryhteyden pitäisi edetä Vartiosaaresta Ramsinniemen ja Vartiokylänlahden rannan kautta kohti Sipoota, mutta sehän ei Helsingin virkamiesjohdolle tunnu käyvän, koska haluavat rakentaa nimenomaan rannat.
Suunnittelijoiden esitys mm. golfkentästä ja myrkkymaasta koostuvasta itäisestä "vihersormesta" on törkeä.
Taitaa nuo vihersormet tarkoittaa virastolle vain jotakin missä on jotain vihreää väriä - tuolla perusteella golf-kenttä todellakin on mitä puhtainta vihreyttä ja ei tarvitse pesua. Tuonne täyttömäen ja sataman alueellehan joku meni ehdottelemaan tuulivoimaloita. Itse en hirveästi lämpenisi niillekään, vaikka jos ovat itse satama-alueella, niin varmaan tuollainen teollinen härpäke sopiikin paremmin sen maisemaan.
VastaaPoistaTaitaa tuo ekologinen olla taas se sana, jota virkamiehen ja poliitikon on liian vaikea ymmärtää. Heille tuntuu riittävän että siellä täällä on jotain vihreää ihmissilmille katsottavaksi. Se, että pääseekö jokin laji kulkemaan tai häviääkö joltakin sopiva elinympäristö ei saa juuri vastakaikua heiltä.
Olisi muuten virtavesiaktiiveilla adressi, johon kerätään nimiä valtuustoa varten, että jos metsäväkeä kiinnostaa, niin muutama laji tarvitsisi apua kulkuunsa:
http://www.adressit.com/vanhankaupunginkoski_vapaaksi
Kun katsotaan luontoa tulevaisuuden haasteita vasten, on tärkeätä säästää ja vahvistaa aitoja luontaisia verkostoja, jotka mahdollistavat lajeille mahdollisuuden siirtyä paikasta toiseen ja kestää vahvoina. Keskeistä eivät ole niinkään irralliset täsmäalueet lajimäärineen, vaan se, että luonnon monimuotoisuus itsessään kestää vahvana.
VastaaPoistaMitä tulee nyt työstettävänä olevaan vanhaan kaatopaikka-alueeseen, on kyse tällä hetkellä karusta paikasta, joka on aidattu ja jonne ei sovi ulkopuolisen mennä. Juuri nyt se ei ole monimuotoisen luonnon keidas. En lähde veikkaamaan, mitä paikka on tulevaisuudessa. Pidän kuitenkin tärkeämpänä aitojen vihersormien vahvistamista kuin satsaamista vanhoihin kaatopaikkoihin.
Vanhat kaatopaikat evät myöskään ole edes entisöityinä sitä, mitä toivoisi tarjottavan ihmisille virkistysalueiksi.
Käyn toisinaan Vuosaaren täyttömäellä ja yleensä siellä on aika hiljaista. Metsäisillä alueilla ihmisiä näkee enemmän. Jos täyttömäen eteen kasvaa entistä isompi voimala, joka peittää näköalan merelle, voi seutu muuttua vieläkin hiljaisemmaksi.
Golfkenttä on nurmikkoalue, joka ei ole tarkoitettu kaikille ulkoiluun. Se ei ole monimuotoista luontoa eikä yleinen virkistyspaikka. Jos vihersormi kulkisi laajan golfkentän yli kohti entisöitävää kaatopaikkaa, olisi asetelma varsin surullinen.
On mahdollista yhdistää aidot luontaiset verkostot ja virkistyminen. Kaatopaikka-alueita on aiheellista kunnostaa, mutta ne eivät korvaa verkostoitumista, jota luonto tarvitsee kestääkseen.
Jos vanha kaatopaikka on Itä-Helsingin virkistyksen parasta tulevaisuutta, niin sitten kaiketi niin on.
VastaaPoistaSuomessa on vahvaa osaamista metapopulaatioita koskevissa asioissa ja siinä, miten ympäristön pirstoutuminen on haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen taas vertautuu riskinä ilmastonmuutokseen. Siksi olisi tärkeätä, että osaaminen luonnon monimuotoisuutta koskevissa asioissa vaikuttaisi vahvasti myös kaavoitukseen.
VastaaPoistaPirstoutuneessa maailmassa on laajemmalla alueella lajin paikallispopulaatioita, jotka muodostavat metapopulaation. Mitä pienempiä ja eristyneempiä yksittäiset paikallispopulaatiot ovat, sitä heikommat mahdollisuudet lajilla on pärjätä. Isossa kuvassa on sitten paljon lajeja, joiden kohtalot voivat myös linkittyä toisiinsa.
Pirstoutuminen on tutkitusti luonnon monimuotoisuutta heikentävä asia ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen on pysäytettävä. Siksi on ylläpidettävä ja turvattava olemassa olevia luontaisia verkostoja ja vahvistettava niitä.
Muistaakseni tahtotilana on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan vahvaa suunnanmuutosta myös Helsingissä.
VastaaPoistaVälillä tuntuu kuin vallalla olisi jonkinlainen piilevä LUMO-denialismi. Tämä on outoa esimerkiksi seuraavista syistä:
VastaaPoista1) Tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä on yhä enemmän.
2) Myös luonnon monimuotoisuuden katoamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä on enemmän tietoa.
3) Ymmärrys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä myös ihmisten hyvinvoinnille ja pärjäämiselle kasvaa.
4) Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita on julistettu kansainväliseltä tasolta kaupunkitasolle asti.
5) Kaikesta edellä mainitusta huolimatta luonnon monimuotoisuuden merkitys paljolti sivuutetaan käytännön ratkaisuissa.
Tutkittu ja julkilausumissa huomattu luonnon monimuotoisuuden merkitys jää käytännössä usein sivuraiteelle.
Kiitokset hyvästä sanasta. Taidanpa ottaa käyttöön sanonnan "piilevä luonnonmonimuotoisuuskatoskeptisyys". Jotain tällaistahan on olemassa, koska kiistattomat tutkimustulokset eivät näytä johtavan muuhun toimintaan kuin tavoiteohjelmien kirjoittamiseen.
PoistaSama pätee tietysti ilmastonmuutoksen suhteen. Monet päättäjät eri puolilla maailmaa ovat piilevästi ilmastonmuutosskeptisiä, koska tutkimustulokset eivät vaikuta heidän toimintaansa, vaikka he eivät sinänsä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kiistäisikään.
Piilevät ilmastoskeptikot saattavat monesti väheksyä myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Ympäristöasiat otetaan käytännössä paljon vähemmän huomioon kuin lyhyen tähtäimen talousintressit.
VastaaPoistaJos talous otetaan vakavasti ja pitkällä tähtäimellä ja perustetaan ratkaisut tutkittuun tietoon, jää vähemmän tilaa kieltää ympäristöriskien merkitys.
Kysymys kuuluu, vähentäisikö pitkän tähtäimen talousajattelu piilevää ympäristöriskiskeptisyyttä.