Esitys Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseksi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta

Planmecan havittelema tontti oli 6.12.2015 osin veden peitossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Lohiniemenrannan asemakaavan muutosta kokouksessaan 8.12.2015. Kaava on malliesimerkki siitä, mikä kaikki on pielessä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.
 
Vuorovaikutus on näennäistä

Lohiniemenrannan asemakaavan muutoshankkeessa vuorovaikutuksen näennäisyys on viety äärimmilleen. Asukasmielipiteiden lisäksi myös kaavaan kielteisesti suhtautuneet viranomaiskannanotot oli mitätöity vuorovaikutusraportin vastineissa.

Ympäristökeskus lausui kaavasta näin: "Rantaraitin eteläpuoleiselle lähivirkistysalueelle ei tule sijoittaa rakentamista, sillä esitetyn suunnitelman mukaan rantaniityn ja -raitin luonto- ja virkistysarvot ovat vaarassa. Rakentamisen ja ekologisien arvojen yhteensovittaminen on käytännössä mahdotonta."

Myös Helsingin kaupunginmuseo ja rakennusvirasto kritisoivat kaavaa.

Kaupunginhallituksen ohjeistukset sivuutettiin

Kaupunginhallitus ohjeisti ottamaan suunnittelussa huomioon rannan erityiset luontoarvot ja säilyttämään rannan tuntumassa kulkeva yleinen jalankulkureitti. Lisäksi se ohjeisti, että kaavaa valmisteltaessa tulee varmistaa, että asukkailla on vapaa pääsy rantaan.

Käytännössä ohjeistukset on jätetty kokonaan huomiotta ja vuorovaikutusraportissa myönnetään, että suunnitelman toteutuminen estäisi rantaan pääsyn hankkeen kohdalla.

Luontotietojärjestelmän tietoja ei ollut huomioitu

Luontotietojärjestelmässä tontti on merkitty arvokkaaksi kasvillisuuskohteeksi ja tärkeäksi lepakkoalueeksi. Jos kaupungin itsensä tuottama luontotieto olisi toiminut ohjeena suunnittelulle, ei Lohiniemenrannan asemakaavan muutosta oltaisi edes esitetty. Luontotietojärjestelmän avulla olisi havainnollistunut myös se, että tontti sijaitsee Kallahdenniemen Natura-alueen suojavyöhykkeellä.

Lisäksi rantaviivan tuntumaan rakentaminen heikentäisi rantaympäristöä hankkeen välitöntä sijaintia laajemmin, sillä mahdollinen rakennus vaatisi mittavan tulvasuojauksen kuten yllä olevasta kuvasta pystyy päättelemään.

Ohjaava kaava oli sivuutettu

Yleiskaava 2002 ohjaa tällä hetkellä asemakaavoitusta. Lohiniemenrannan alueella on jo nyt toteutettu muutamia  hankkeita, jotka ovat ristiriidassa ohjaavan kaavan kanssa.

Vuorovaikutusraportissa Helsingin kaupunginmuseolle osoitetussa vastineessa todetaan näin: "Alueen rakentaminen on ollut voimakasta, joten kulttuuriympäristöä ei pysty hahmottamaan aiemman kaltaisena kokonaisuutena."

Tämä tarkoittaa, etteivät suunnittelijat ole aiemmissa asemakaavoissaan huomioineet, että yleiskaavassa Lohiniemenrannan seutu on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aiempaa piittaamattomuutta ohjaavasta kaavasta ei kuitenkaan tulisi käyttää perusteena edelleen heikentää Lohiniemenrannan luonto-  ja kulttuuriympäristöä.

Se, etteivät kaavamerkinnät ole onnistuneet turvaamaan kulttuuriarvoja Lohiniemenrannassa, tarkoittaa, että sama tapahtuisi mahdollisesti myös Vartiosaaressa, jos Vartiosaaren osayleiskaava joskus hyväksytään ja saa lainvoiman.

Asemakaavan muutos mitätöisi osan yleiskaavaehdotuksesta

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.11.2015 osayleiskaavaehdotuksen. Osayleiskaavaehdotukseen on merkitty Ramsinniemen ja Kallahdenniemen välinen viheryhteys. Hankkeen toteutuminen tarkoittaisi, että viheryhteys olisi sen kohdalta kokonaan katki.

Jos lisäksi Vuorannan vastaanottokeskuksen viereiselle tontille joskus rakennetaan, tulee yhteys olemaan katki myös toisesta kohdasta. Kysyin asiasta Uudenmaan liitosta ja saamani vastauksen mukaan on olennaista, että viheryhteys on katkoton. (Maakuntakaavassa yhteys kulkee Ole Kandelinin puiston ja Ison Kallahden puiston kautta, mutta tämänkin yhteyden päälle KSV on suunnittelemassa rakentamista.)   

Virkamiehillä, päättäjillä ja elinkeinoelämällä on liian läheiset välit

Kaupunginhallituksen kokouksen 9.2.2015 asiakirjoista käy ilmi, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) oli esteellinen Lohiniemenrannan asemakaavan muutosasiassa. Esteellisyys johtuu todennäköisesti Planmecan koulutusvientiyrityksen toimitusjohtajasta. Jäävääminen on kuitenkin usein pelkkä muodollisuus. Esteellinen pystyy vaikuttamaan asioiden kulkuun monin tavoin – joskus jopa pelkällä asemallaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.) kirjoitti blogissaan Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta näin: "Tästä on vähän urputettu etukäteen. Missä muussa kaupungissa hyvänsä noin tärkeä ja hyvin menestynyt yritys saisi tahtonsa läpi, mutta Helsingissä kaikki on toisin."

Tahtomattaan Soininvaara kuvaa ongelman, vaikkei tunnistakaan, että nimenomaan Helsingissä näyttäisi menestyville yrityksille olevan omat sääntönsä. Miten muuten niin monia sääntöjä ja periaatteita rikkovaa kaavamuutosta edes esitettäisiin?

Samalla Soininvaara tulee paljastaneeksi asenteensa viranomais- ja asukasmielipiteisiin. Ovatko perustellut kannanotot todellakin urputusta? Ja onko Soininvaaran mielestä toivottavaa, että säännöt eivät ole kaikille samat?

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla on riittävät perusteet hylätä Lohiniemenrannan asemakaavan muutos ainakin siltä osin kuin se koskee rannan puolella Harbo Loungen vieressä olevaa koulutuskeskukselle haviteltua tonttia.

Tekeekö se niin on kokonaan toinen asia.

Kaikki tekstit tunnisteella "Planmeca" 

Asemakaavan sisältövaatimukset