 |
| Vanha puu Ramsinniemen etelärannalla. 27.3.2016 |
Hyvin toimivassa kaavoituksessa suunnittelu alkaa säilytettävien alueiden selvittämisellä. Helsingissä luontoarvojen osalta apuna voisi käyttää kaupungin omaa luontotietojärjestelmää, joka puutteistaan huolimatta sopii hyvin alkuvaiheen työkaluksi. Lisäksi tulisi selvittää säilyttävät merkinnät ohjaavasta kaavasta.
Valitettavasti Helsingissä kaavoitus ei toimi näin. Sen sijaan, että luontoarvot ohjaisivat kaupunkisuunnittelua, kaavoittajan toiveet näyttävät ohjaavan luonnonsuojelualueita. Käytännöksi on muodostunut, ettei suojavyöhykkeitä sisällytetä suojelualueisiin, jolloin vyöhykkeiden säilyminen jää kaupunkisuunnitteluviraston hyvän tahdon varaan. Kokemus on osoittanut, että hyvää tahtoa ei ole. Lisäksi esimerkiksi Vartiosaaressa sijaitsevat METSO I-luokan metsät on sivuutettu luonnonsuojeluohjelmassa täysin.
Kaupunkisuunnittelu lähtee toiveajattelusta, että suojelualue tulee toimeen omillaan. Siksi sen yhteys muuhun ympäristöön voidaan katkaista kokonaan. Yleiskaavamateriaaleista poimittu havainnekuva osoittaa, että Ramsinniemen suunnittelussa kytkeytyneisyyttä ei ole huomioitu lainkaan:
 |
| Suojelu ei toteudu, koska suojelualue on suljettu. |
Luontotietojärjestelmä osoittaa, että Ramsinniemessä on runsaasti luontoarvoja luonnonsuojelualueen ulkopuolellakin.
 |
| Nyt voimassa oleva luonnonsuojelualuerajaus. |
Arvokkaita metsäkohteita löytyy sekä Ramsinniemen pohjois- että etelärannalta. Etelärannan METSO I-luokan arvometsät ovat jääneet sekä suojelun että Helsingin metsäverkoston ulkopuolelle. Maisemallisesti Ramsinniemen eteläpuoli on virkistysalueena pohjoispuolta hienompi, koska sieltä avautuvat näkymät Helsingin itäiseen saaristoon.
Luontotietojärjestelmästä poimittu kuva havainnollistaa, miten Ramsinniemen metsät kytkeytyvät Meri-Rastilaan ja Vartiosaareen. Vartiosaaren arvokkaita metsäkohteita ei ole huomioitu lainkaan Helsingin uudessa luonnonsuojeluohjelmassa.
 |
| Arvokkaat metsäkohteet luontotietojärjestelmässä. |
 |
| Ramsinniemen etelärannalta. 27.3.2016 |
Myös arvokkaat kasvikohteet sijaitsevat Ramsinniemen kummallakin puolella.
 |
| Arvokkaat kasvikohteet luontotietojärjestelmässä. |
Arvokkaat lintukohteet on luontotietojärjestelmässä sijoitettu Ramsinniemen pohjoispuolelle. Lintujen elinpiirit eivät kuitenkaan lopu kuin seinään ja myös eteläpuolella liikkuessa havaitsee samoja lajeja.
Lintudirektiivin I liitteen lajeista Ramsinniemellä tavataan harmaapäätikka ja palokärki. Palokärki liikkuukin laajasti koko Meri-Rastilan ja Kallahdenniemen alueella. Sen elinmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää, sillä palokärki on olosuhteiden pakosta joutunut siirtymään paremmin säilyneisiin kaupunkimetsiin, koska maaseudun talousmetsissä ei ole sille riittävän kookkaita puita.
 |
| Arvokkaat lintukohteet luontotietojärjestelmässä. |
 |
| Tikkojen jälkiä löytyy myös etelärannalta. 27.3.2016 |
Vartiokylänlahti on tärkeää lepakkoaluetta. Luontotietojärjestelmän kohdekortissa Vartiokylänlahden lepakkoaluetta kuvataan näin: "Alueen pienvenesatamissa ja veneitä varten ruovikkoon
ruopatuissa kanavissa saalistavat vesisiipat. Pohjanlepakoille koko alue
tarjoaa tasaisesti runsaasti saalistuspaikkoja. Viiksisiipat
saalistavat etupäässä Vuosaaren sillan ja Ramsinniemen välisen alueen
metsissä. Alueella on todennäköisesti useita lepakkokolonioita."
Vartiokylänlahden lepakkolajeja ovat isolepakko, pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiipat ja pikkulepakko. Kaikki lajit on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IVa.
Ramsinniemestä lepakoilla on hyvä lentoyhteys Vartiosaareen.
 |
| Tärkeät lepakkoalueet luontotietojärjestelmässä. |
Luontotietojärjestelmään on merkitty myös maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Ramsinniemi, samoin kuin vieressä sijaitseva Vartiosaari, ovat kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Vartiosaari on lisäksi merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.
 |
| Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön merkintä. |
Ramsinniemestä löytyy lisäksi merkintöjä arvokkaista kääpä- ja geologisista kohteista:
 |
| Arvokkaat kääpäkohteet luontotietojärjestelmässä. |
 |
| Arvokkaat geologiset kohteet luontotietojärjestelmässä. |
Jos kaikki tässä tarkastellut asiat olisi otettu huomioon yleiskaavasuunnittelussa, olisi vääjäämätön johtopäätös ollut, että Ramsinniemi on syytä säilyttää nykyisellään.
 |
| Ramsinniemi 27.3.2016 |
 |
| Ramsinniemi 27.3.2016 |
 |
| Ramsinniemi 27.3.2016 |
 |
| Ramsinniemi 27.3.2016 |
Linkki luontotietojärjestelmän yleisöversioon löytyy tältä sivulta.
Helsingissä tuhotaan rantoja estottomasti asuntopulan nimissä, luontoarvot unohtaen. Jokin taho rakentaa kaupunkia kuin suurta metropolia ja haluaa sijoittaa uudisrakentamisen paikoille, jotka olvat korvaamattomia virkistyskäytön kannalta. Tätä perustellaan käytettävissä olevan tilan niukkuudella. Täysin perätön näkökulma. Kun saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle ilmateitse voi nähdä selkeästi kuinka runsaasti kaupungin ympärillä on rakentamatonta maata. Onko kehä III:n varrella todella välttämätönta harjoittaa maanviljelystä? Metropolialueen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee yhtenäistää kuntien kesken ja suunnitella koko alue vähiä luonnonmukaisia ranta-alueita kunnioittaen. Helsingin keskustasta saadaan varmasti hankalasti liikuttava ja ruuhkainen jos laajempi maan käyttö naapurikuntien kanssa unohdetaan ja aluetta kehitetään jokaisessa kunnassa vain omista tarpeista lähtien. Vaikuttaa hölmöläisten touhulta kun ensin pyritään lisäämään joukkoliikenteen käyttöä keskustaan suuntautuvassa liikenteessä ja seuraavassa heikennetään palvelua karsimalla vuoroja ja esim. junaseisakkeita. Kuka haluaa oikeasti tiiviin ja ahtaasti rakennetun kaupungin?
VastaaPoistaKasveja pitää suojella, ja kääpiä ja lintuja ja lepakoita. Ja sen lisäksi pitäisi suojella vielä vähän ihmistäkin. Jos kaupunkisuunniteluvirastossa ei ymmärretä lintujen ja lepakoitten päälle, niin säästäisivät edes nämä upeat merenrannat helsinkiläisille.
VastaaPoistaKyllä tässä on ihmettelemistä miten vihreätkin ovat muuntuneet vuosien varrella niin, että ei ensimmäistäkään todellista vastalausetta tule, oli kyse sitten valtion omistaman luonnon yhtiöittämisestä ja tulevasta myynnistä, tai sitten tästä lähiluonnon tuhoamisesta omalla takapihalla. Itse olen niin pettynyt, että en enää jaksa katsoa mitään poliitikkoa ja käännän heti lehteä tai kanavaa, jos sellainen koittaa siinä minulle jotain valehdella. Kun tietää miten yksin aiheen kanssa jää nykyvihreiden keskuudessa, niin toivoa paremmasta ei kannata luoda. Jos vihreät eivät kiinnostu, niin oletan että eivät muutkaan. Enää ei ole edes oikein ketään johon edes ottaisi yhteyttä - ennen sentään soininvaaralaisten markkinavihreiden seassa oli muutama ekoukko ja -akka. Tässäkin käy niin että menevät hissukseen kohti äänestystä ja sitten esittävät hyvää häviäjää, vaikka tässä olisi aikaa nostaa aihetta ylös kaupunkilaisten pariin niin, että useampi huomaisi mitä meillä vielä täällä on. Toivottavasti tällä blogilla riittää sitten lukijoita jotka innostuvat innostamaan ihmisiä, jos poliitikot keskittyvät muuhun.
VastaaPoista