 |
| Ramsinniemi 2.3.2016 |
Helsingin koillinen vihersormi alkaa Laajasalosta ja etenee Vartiosaaren, Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsän kautta kohti Mustavuorta ja Sipoota. Vaikka tiedossa on, että luonnon monimuotoisuuden säilyminen edellyttää riittävän laajoja ja kytkeytyneitä luontoalueita, vireillä olevat kaavasuunnitelmat heikentäisivät ja paikoin jopa katkaisisivat koillisen vihersormen.
Uudenmaan ELY-keskus on kiinnittänyt ongelmaan huomiota Helsingin yleiskaavahdotuksesta antamassaan lausunnossa. Lausunto on ladattavissa ELY-keskuksen 25.2.2016 antaman tiedotteen kautta. Lausunnossa huomautetaan muun muassa, että Vartiosaareen ja Ramsinniemeen tavoitellut asumisen rakentamistehokkuudet raitiotieyhteyksineen uhkaavat maakuntakaavassa osoitettua viheralueverkostoa.
Museovirasto jätti joulukuussa 2015 suojeluesityksen Vartiosaaresta. Sittemmin kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut kaupunginhallitukselle kielteisen lausunnon suojeluesityksestä. Myönteistä kuitenkin on, että lautakunnan jäsenet Pekka Buttler (vas.) ja Elina Moisio (vihr.) jättivät siitä eriävän mielipiteen, jossa nostettiin esille, ettei kaavaratkaisussa ole ymmärretty, ettei kulttuuriympäristössä ole kyse pelkästään huviloista, vaan saaresta kokonaisuudessaan. Kaupunginhallituksella on vielä mahdollisuus muokata lausunto toisenlaiseksi.
Jos kuvittelee, että kulttuuriympäristö voi säilyä rakentamisesta huolimatta, voi tulla tutustumaan Lohiniemenrantaan. Esimerkiksi Villa Bergbacka näyttää eksyneeltä alueella, jonka muokkaaminen jatkuu edelleen ja josta jo nyt on hävitetty paitsi huvilan piharakennukset myös viereinen kallio, jolla oli kaksi kivistä penkkiryhmää muistona aiemmasta huvilaelämästä.
 |
| Villa Bergbacka on laatikkotalojen puristuksessa. 2.3.2016 |
 |
| Kulttuuriympäristön säilyttämistä? Kivipenkki 2.3.2016 |
 |
| Kulttuuriympäristön säilyttämistä? Kivipenkki 2.3.2016 |
Koska yleiskaavaehdotuksessa on ongelmia niin luontoalueiden kuin seudullisen yhteistyönkin suhteen, olisi parasta, että suunnitelma palautettaisiin lähtötilaansa. Kaavan laatimiseen on toki käytetty lukuisia työvuosia, mutta ei pidä langeta "upotettujen kustannusten harhaan" ja sitoutua huonoon suunnitelmaan vain, koska se on tullut laadittua. Yleiskaavaehdotuksesta on silti mahdollista säilyttää kelvolliset osat ja muuten jatkaa suunnittelua Tukholman mallin mukaisesti viheralueet säästäen.
Tukholma tavoittelee Helsingin tavoin massiivista väestönkasvua ja on vuoteen 2030 mennessä rakentamassa 140000 uutta asuntoa, mikä tarkoittaa noin 280000 uutta tukholmalaista. Toisin kuin Helsingissä, Tukholmassa uudet asunnot suunnitellaan kuitenkin jo rakennettuja alueita tiivistämällä. Viheralueiden menetys jää promilletasolle, kun taas Helsinki olisi leikkaamassa niistä peräti kolmanneksen.
Aikaa yleiskaavan korjaamiselle on, sillä asuntopula ei pääkaupunkiseudullakaan ole niin akuutti ongelma kuin on annettu ymmärtää. Helsingissä on kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Mikko Ahon mukaan jo muutaman vuoden ajan tuotettu kaavavarantoa enemmän kuin käytetty (lähde: juttu yle.fi:ssä). Helsingissä on valmiita uudiskohteita, joiden asuntoja kukaan ei ole repimässä käsistä. Naissaarenraitillakin lähes vuoden tyhjillään olleet aavekodit odottavat edelleen asukkaita.
Ei kuitenkaan näytä siltä, että kaupunkisuunnitteluvirasto olisi tekemässä isoja muutoksia yleiskaavaehdotukseen. Vaikka muistutuksia tuli peräti 1444, on suunnitelma yleiskaavablogin mukaan etenemässä kaupunkisuunnittelulautakuntaan jo kevätkesästä ja valtuustoon loppusyksystä.
Tämä tarkoittaa, että mm. ELY-keskuksen esittämistä aiheellisista huomautuksista huolimatta virastossa uskotaan kaavan kelpaavan päättäjille suurin piirtein nykyisessä muodossa.
Kaavoittamisessa tarvitaan kunnianhimoista suunnanmuutosta. Kun vastataan tuleviin haasteisiin, on säästettävä luontoa ja otettava jo rakennettu maa selvästi nykyistä tehokkaampaan käyttöön.
VastaaPoistaMonenlaiset käynnissä olevat murrokset tulevat näillä näkymin tekemään tilaa kaupunkitilan uusiokäytölle. Liikenne uudistuu. Osa rakennuksista tekee tilaa uusille taloille. Automaation ja verkkokaupan eteneminen muuttavat yhteiskuntaa. Muitakin muutoksia on tulossa.
Samalla aidot kulttuuriarvot on hyvä tunnistaa, jotta osaamme säilyttää sitä, mikä on merkittävää. Yksi hieno kohde on Vartiosaari, jossa luonto, maisema ja kulttuuri limittyvät toisiinsa.
Luontoalueet valtaavat karsean näköiset laatikot eivät ainakaan harmia vähennä. Jos kehitys on ainoa arvo, niin miksi kaunis luonto korvataan rumalla talolla - eikö voisi tehdä edes kauniita taloja? Vanha villa sentään matkii luonnon muotoja ja väritystä, mutta uusi talo on luonnoton, kova, kulmikas, terävä ja kylmä öykkäri. Kauneus katosi 1950-luvun jälkeen arkkitehtien arvoista eikä sitä ole sen jälkeen enää tavoitettu.
VastaaPoistaSamaa mieltä laatikoiden rumuudesta. Niiden tieltä raivattiin sekä luontoa että kulttuuria, sillä aiemmin tontilla oli Villa Bergbackan ulkorakennuksia, joissa oli sama väritys ja muotokieli kuin itse huvilassakin.
PoistaJos Vartiosaaren kaavan annetaan edetä, se tarkoittaisi vastaavaa luonto- ja kulttuurihävitystä sinnekin.
Hesarin eilisessä pääkirjoituksessa kerrotaan, että kunnallisvaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa. Tämä selittää sen, miksi yleiskaava yritetään runnoa jo syksyllä 2016 valtuuston käsittelyyn. Niin tai näin, kaavoituksesta tulee joka tapauksessa keskeinen teema kuntavaaleissa ja puolueet ja valtuutetut pääsevät vastaamaan päätöksistään siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä asukkaiden tuoreessa muistissa.
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457412157745