 |
| Ramsinniemi 4.2.2018 |
Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 tekemät päätökset yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta osoittivat, kuinka olemattomilla tiedoilla poliitikot ovat valmiita tekemään isoja ratkaisuja.
Vartiosaaren osalta tilanne oli suorastaan absurdi, sillä sen rakentamisesta päätettiin molemmissa kaavoissa hyvin erilaisin äänestystuloksin. Siinä vaiheessa, kun osayleiskaavaäänestys oli vasta tuloillaan, saaren rakentamista voimakkaasti ajaneet kokoomuspoliitikot saattoivat olla rauhallisin mielin, sillä rakentamisesta oli jo päätetty yleiskaavan yhteydessä. Toisin kuin monet ristiriitaisesti äänestäneet näyttivät uskovan, yleiskaavakartalla ei ole merkintää, joka olisi poistanut Vartiosaaren rakentamisen siinä tapauksessa, että saaren osayleiskaava olisi myöhemmässä äänestyksessä kaatunut.
Äänestyskartta osoittaa, että yleiskaavasta päätettäessä ryhmistä vain KD ja SKP ja valtuutetuista (aakkosjärjestyksessä) Mika Ebeling (KD), Yrjö Hakanen (SKP), Nina Huru (PerusS), Sami "Frank" Muttilainen (Vas.), Sari Mäkimattila (KD), Jarmo Nieminen (Vihr.) ja Leo Stranius (Vihr.) olivat johdonmukaisesti Vartiosaaren (ja samalla Ramsinniemen) säilyttämisen puolella. Myös Thomas Wallgren (SDP) oli tässä äänestyksessä säilyttämisen kannalla, mutta Vartiosaaren osayleiskaavasta äänestettäessä hän kannatti rakentamista.
 |
| Yleiskaavan Ramsinniemeä ja Vartiosaarta koskeva äänestys 26.10.2016 |
Kaupungin aiottua KHO-valitusta koskevissa
kommenteissa poliittiset päättäjät ovat pesseet käsiään toteamalla, että
lupahakemuksesta päätti kaupunginlakimies, eivät he. Näin siitä
huolimatta, että hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus olisi voinut
päättää toisinkin. On selvää, että taustalla on ollut poliittista ja
muutakin keskustelua. Vai pystyykö joku kuvittelemaan, että
kaupunginlakimies olisi yksin työhuoneessaan pohtinut, että mitäpä jos
valittaisin hallinto-oikeuden yleiskaavaratkaisusta?
Kuvaavaa on, että myös kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (Vihr.) sysää vastuun korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyistä valituslupahakemuksista kaupunginlakimiehelle. Jos apulaispormestari ei pysty vaikuttamaan edes oman toimialansa asioihin, niin mihin tätä hyväpalkkaista virkaa ylipäätään tarvitaan?
Toisaalta poliitikot, jotka ovat korostaneet, etteivät ole aiotun KHO-valituksen takana, ovat pitäneet kaupungin mahdollista valitusta jopa demokratiaa puolustavana. Demokratia voi parhaimmillaan olla toimiva malli asioiden ratkaisemiseksi. Nykyisellään siitä on kuitenkin ainakin Helsingissä tullut alkuperäisen ideansa irvikuva. Valituksi tultuaan valtuustoryhmät ja yksittäiset valtuutetut joutuvat monenlaisen vaikuttamisen kohteeksi. Samalla vaaleissa esillä pidetyt teemat, esimerkiksi luonto- ja kulttuuriympäristöjen puolustaminen, usein unohtuvat. Demokraattisesti syntynyt päätös voi siis olla jotain aivan muuta kuin mitä olisi heti vaalien jälkeen arvannut odottaa.
Kaavojen käsittelyn aikana poliittisille päättäjille viestittiin moneen kertaan, että yleiskaavasuunnitelmassa on ristiriitoja maakuntakaavan kanssa. He olisivat helposti voineet tarkistaa asian maakuntakaavakarttaa vilkaisemalla. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa päätöksentekijät eivät jostain syystä tunnu pohtivan kaavojen lainmukaisuutta, vaikka se olisi heidän tehtävänsä. Näyttää siltä, etteivät he herää pohtimaan asiaa hallinto-oikeuden päätöstenkään jälkeen. Heille "demokratia" tarkoittaa sitä, että puutteellisin tiedoin tehtyjä huonojakin päätöksiä on voitava puolustaa, koska ne on tehty "demokraattisesti".
Kaupungin KHO-valituslupahakemukset ovat harmillisia, mutta
kannattaa muistaa, että Uudenmaan maakuntakaavassa 26.10.2016 olleita
merkintöjä ei kukaan voi muuttaa. Siksi on hyvinkin mahdollista, että KHO päätyy samanlaiseen tulkintaan kuin HO.
Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, ettei kaupungille myönnetä valitusoikeutta. Jos valitusoikeus kuitenkin myönnetään, olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta toivottavaa, että asia käsiteltäisiin poliittisesti, jotta eri ryhmien kanta mm. luontoalueiden suhteen tulisi selväksi.
Osa kommenttikeskusteluja käyneistä poliitikoista näyttää kuitenkin uskovan KHO:n muuttavan HO:n ratkaisuja, sillä he lupaavat pelastaa viheralueet asemakaavoituksessa. Samaa he lupailivat myös kannattaessaan viheralueille rakentamista yleiskaavaäänestyksessä.
Ongelma on, että he jälleen kerran unohtavat kaavahierarkian. Jos rakennettavaksi yleiskaavoitettu luontoalue vastoin aiempia hyviä aikomuksia kuitenkin asemakaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti, sen pelastaminen oikeusprosessissa on vaikeaa.
Tekstiä muokattu 10.3.2018 illalla seuraavasti:
- Johdonmukaisesti luontoalueiden puolella olleeksi puolueeksi oli alun perin mainittu vain SKP. Myös KD on puolustanut kaupunkiluontoa ja se on lisätty tekstiin SKP:n rinnalle.
- Loppukappaleessa todettiin aiemmin, että on vaikea pelastaa sellainen luontoalue asemakaavoituksessa, jonka yleiskaava on osoittanut rakennettavaksi. Täsmensin kappaletta niin, että tulee ymmärrettäväksi, että valtuuston enemmistö voi päättää olla asemakaavoittamatta luontoalueille rakentamista. Jos rakentamista hyvistä aikomuksista huolimatta kuitenkin asemakaavoitetaan, luontoalueen pelastaminen muutoksenhaun kautta on vaikeaa.
Kuvaavaa on, että myös kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (Vihr.) sysää vastuun korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyistä valituslupahakemuksista kaupunginlakimiehelle. Jos apulaispormestari ei pysty vaikuttamaan edes oman toimialansa asioihin, niin mihin tätä hyväpalkkaista virkaa ylipäätään tarvitaan?
Toisaalta poliitikot, jotka ovat korostaneet, etteivät ole aiotun KHO-valituksen takana, ovat pitäneet kaupungin mahdollista valitusta jopa demokratiaa puolustavana. Demokratia voi parhaimmillaan olla toimiva malli asioiden ratkaisemiseksi. Nykyisellään siitä on kuitenkin ainakin Helsingissä tullut alkuperäisen ideansa irvikuva. Valituksi tultuaan valtuustoryhmät ja yksittäiset valtuutetut joutuvat monenlaisen vaikuttamisen kohteeksi. Samalla vaaleissa esillä pidetyt teemat, esimerkiksi luonto- ja kulttuuriympäristöjen puolustaminen, usein unohtuvat. Demokraattisesti syntynyt päätös voi siis olla jotain aivan muuta kuin mitä olisi heti vaalien jälkeen arvannut odottaa.
Kaavojen käsittelyn aikana poliittisille päättäjille viestittiin moneen kertaan, että yleiskaavasuunnitelmassa on ristiriitoja maakuntakaavan kanssa. He olisivat helposti voineet tarkistaa asian maakuntakaavakarttaa vilkaisemalla. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa päätöksentekijät eivät jostain syystä tunnu pohtivan kaavojen lainmukaisuutta, vaikka se olisi heidän tehtävänsä. Näyttää siltä, etteivät he herää pohtimaan asiaa hallinto-oikeuden päätöstenkään jälkeen. Heille "demokratia" tarkoittaa sitä, että puutteellisin tiedoin tehtyjä huonojakin päätöksiä on voitava puolustaa, koska ne on tehty "demokraattisesti".
Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, ettei kaupungille myönnetä valitusoikeutta. Jos valitusoikeus kuitenkin myönnetään, olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta toivottavaa, että asia käsiteltäisiin poliittisesti, jotta eri ryhmien kanta mm. luontoalueiden suhteen tulisi selväksi.
Osa kommenttikeskusteluja käyneistä poliitikoista näyttää kuitenkin uskovan KHO:n muuttavan HO:n ratkaisuja, sillä he lupaavat pelastaa viheralueet asemakaavoituksessa. Samaa he lupailivat myös kannattaessaan viheralueille rakentamista yleiskaavaäänestyksessä.
Ongelma on, että he jälleen kerran unohtavat kaavahierarkian. Jos rakennettavaksi yleiskaavoitettu luontoalue vastoin aiempia hyviä aikomuksia kuitenkin asemakaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti, sen pelastaminen oikeusprosessissa on vaikeaa.
Tekstiä muokattu 10.3.2018 illalla seuraavasti:
- Johdonmukaisesti luontoalueiden puolella olleeksi puolueeksi oli alun perin mainittu vain SKP. Myös KD on puolustanut kaupunkiluontoa ja se on lisätty tekstiin SKP:n rinnalle.
- Loppukappaleessa todettiin aiemmin, että on vaikea pelastaa sellainen luontoalue asemakaavoituksessa, jonka yleiskaava on osoittanut rakennettavaksi. Täsmensin kappaletta niin, että tulee ymmärrettäväksi, että valtuuston enemmistö voi päättää olla asemakaavoittamatta luontoalueille rakentamista. Jos rakentamista hyvistä aikomuksista huolimatta kuitenkin asemakaavoitetaan, luontoalueen pelastaminen muutoksenhaun kautta on vaikeaa.
Käytät jälleen äänestyskuvaa joka ei de facto tarkoita mitään Vartiosaaren osalta, sillä oli päätetty että Vartiosaaren kohtalosta päätetään omalla Vartiosaaren osayleiskaavalla. Tämä lukee myös siinä uudessa yleiskaavassa. Asia ei muutu vaikka näet siinä ongelmia tai et usko sitä.
VastaaPoista"saaren rakentamista voimakkaasti ajaneet kokoomuspoliitikot saattoivat olla rauhallisin mielin, sillä rakentamisesta oli jo päätetty yleiskaavan yhteydessä." --> EI OLLUT :) Oli päätetty että siitä päätetään osayleiskaavassa.
Mitä tulee kaupunginhallituksen valituspäätöksiin oikeusistuinten tuomioihin niin asia on kuten kerrot tekstissä: niihin ei ryhmät sotkeennu (vaan kaupungin juristin ehdotuksella mennään). Tiedän sen koska olen lähestulkoon ainoa joka on tehnyt KH:ssa muutosesityksen kaupungin päätökseen valittaa oikeuden päätöksestä (Itä-Pakilan siirtolapuutarhan lisärakentamisesta, jota oli mielestäni liikaa ja johon tulokseen myös oikeus oli tullut). Tässä toimintatavassa (olla tarttumatta näihin) on hyvää ja huonoa. Huono puoli on se että päätös valittaa jätetään demokratian ulottumattomiin (+pormestaripuolue voi painostaa virkahenkilöitä) ja kaupunki käyttää turhaan aikaa sekä rahaa taistellakseen oikeudessa huonojen suunnitelmien tai päätösten puolesta.
Ystävällisin terveisin,
Henkka Nyholm
Hei Henkka!
PoistaOdotinkin jo, että tulisit kommentoimaan facebookissa, mutta tulitkin tänne, mikä on tietysti parempi, koska silloin kommentti on kaikkien lukijoiden nähtävissä.
Tuomas Rantanen kommentoi samaa asiaa fb:ssa, joten kopioin osan vastauksestani hänelle tähän:
"Yleiskaavasta oli päätetty ennen Vartiosaaren osayleiskaavaa eikä sen korjaaminen siis enää olisi ollut mahdollista siinä tapauksessa, että äänestys Vartiosaaren osayleiskaavasta olisi mennyt toisin. Uskon sinänsä, että monet itsensä kanssa ristiriitaisesti äänestäneet valtuutetut olivat vilpittömällä mielellä, mutta käytännössä heitä oli vedätetty. Mikään ryhmien kesken käytävillä sovittu ei päätöksen jälkeen enää pysty muuttamaan oikeusvaikutteista kaavakarttaa."
Ja vielä, tämän linkin takaa löytyy yleiskaavan oikeusvaikutteisella kaavakartalla oleva Vartiosaaren osayleiskaavaakin koskeva merkintä:
Poistahttps://photos.app.goo.gl/15GUeRwsmMrVJK6A3
Merkintä tarkoittaa, että osayleiskaava olisi korvannut Vartiosaaren yleiskaavamerkinnät, jos osayleiskaava olisi tullut voimaan ennen yleiskaavaa. Sellaista merkintää, että osayleiskaavan kaatumisella olisi ollut vaikutusta yleiskaavaan, ei ole.
Jes! :) Asiasta EI ole sovittu "ryhmien kesken käytävillä". Se lukee tuossa mainitsemassasi oikeusvaikutteisessa kaavakartassa.
Poista..ja JOS sitä osayleiskaavaa ei ole (eli vähän niinkuin nyt) niin Vartiosaaren osalta ei tehdä mitään. Koska jälleen: toimien/rakentamisen/yms mahdollistamisesta päätetään Vartiosaaren osayleiskaavassa.
-H
Kirjoitin huomaamatta toista kommenttiasi. Juuri tämä kyseinen maininta yleiskaavassa tarkoittaa että Vartiosaaren omalla osayleiskaavalla mennään.
PoistaMaininta on harvinaisen huonosti muotoiltu ja varsinkin tuo voimaantulo varmasti askaruttaa, mutta se merkitsee silti sitä että yleiskaavalla ei ole väliä Vartiosaaren suhteen (vaan sillä osayleiskaavalla).
-H
Merkinnän mukaan osayleiskaava korvaa yleiskaavan vasta voimaan tultuaan. Jos osayleiskaava olisi valtuustossa hylätty, se ei olisi tullut voimaan, jolloin Vartiosaarta olisi käsitelty yleiskaavan merkinnöin.
PoistaUskon, että rakentamista voimakkaasti ajaneet tahot olivat hyvin tietoisia tästä.
Olen vahvasti eri mieltä, vaikka olet "kirjaimellisesti" oikeassa tässä hypoteesissasi niin silloin olisi rukattu uusi osayleiskaava Vartiosaaren osalta - eikä olisi hyväksytty voimaan yleiskaavaa Vartiosaaren osalta. Valtuusto oli (SKP:tä lukuunottamatta) tästä hyvin tietoinen (koska myös päätti näin).
VastaaPoistaKiitos jälleen tästä matsista, ei kumpikaan saanut toisen päätä käännettyä? Kuten huomaat niin tämän äänestyskuvan käyttö vaan ärsyttää yli kaiken (koska se antaa niin jäätävän väärän kuvan). Puistattaa.
-H
Pahoittelut, jos sain sinut (taas) huonovointiseksi. Onneksi olet nuori, niin paranet todennäköisesti tästäkin tuskasta.
PoistaItselleni tämä äänestyskuva on ratkaiseva paitsi Vartiosaaren myös Ramsinniemen osalta, koska senkään rakentaminen ei olisi vähäinen haitta. Vuoden 2017 vaaleissa tämä kuva oli myös se, joka vaikutti paitsi omaan äänestyspäätökseeni myös siihen, mitä vaihtoehtoja ehdotin niille, jotka kysyivät äänestyssuosituksia.
:).
PoistaTämän esityksen huomioin minäkin juuri Ramsinniemen osalta! (vaikka Ramsinniemen rakentaminen ja näiden pikselien käyttö on 99% riippuvainen Vartiosaaren kohtalosta). Tein itse koosteen heti päätöksen jälkeen: https://youtu.be/7XGo-P7r8l0?t=213
Vielä sen verran, Henkka, että väite, että Ramsinniemen rakentaminen olisi noin 99-prosenttisesti riippuvainen Vartiosaaren rakentamisesta, on yksi Vihreille ja Vasemmistoliitolle syötetyistä vedätyksistä, jolla kyseiset puolueet on saatu jättämään Ramsinniemi lähes kokonaan huomiotta.
PoistaKaupunkisuunnittelijat tietävät, ettei Ramsinniemen kytkeminen Vartiosaareen ole taloudellisesti mahdollista, koska sillan rakentaminen olisi äärimmäisen haastavaa ja niemi on joka tapauksessa liian kapea raitiotielle. He pitävät kuitenkin kynsin ja hampain kiinni niemestä, koska aikovat mahdollisesti suunnitella sen liikenteen ja muiden palveluiden osalta Vuosaareen tukeutuen.
Itsellä haussa on poliittinen ryhmä, joka olisi kaikkialla Helsingissä sijaitsevan kaupunkiluonnon puolella ja sen lisäksi olisi sen verran hereillä, ettei uskoisi kaikkea, mitä virkamiehet tai luontoon rakentamista ajavat poliittiset puolueet syöttävät.
Kommentoin lyhyesti mielenkiintoista keskustelua. Kyllä - tietojeni mukaan oli vallalla kaksi käsitystä: osa poliitikoista todellakin uskoi että yleiskaavan merkinnät eivät olisi tulleet voimaan jos osayleiskaava olisi kaatunut valtuustokäsittelyssä. Toisaalta varsinkin kokoomuksen leirissä oli jo varauduttu siihen että yleiskaava olisi astunut voimaan myös Vartiosaaren osalta. Näin olisi itseasiassa tullut vielä ylimääräistä draamaa muutenkin sydänoireita aiheuttaneeseen vartiosaaren tarinaan koska yleiskaavahan nyt kaatui (ainakin toistaiseksi) Vartiosaaren osalta. Huh huh :)
VastaaPoistaTämä menee just näin. Helsinki kaavoittaa ylempiä kaavoja kunnioittamatta kunnes viimeinenkin luontoläntti on betonia, asfalttia tai nurmikkoa. Rakentamistavoitteet ajetaan läpi kaavoittamalla eriasteisia kaavoja ristiin rastiin. Ehkä joku hujahtaa lainvoimaiseksi valittajien väsymyksen, loman, rahapulan, määräaikamokan tms. takia. Valtuuston vaalikarja äänestää niin kuin isot käskee papereita lukematta tai ymmärtämättä.
VastaaPoistaOn tuo äänestyskartta ihan passeli työkalu, koska siitä näkee ne jotka oikeasti välittivät luontoalueista. Moni vihreä puolustaa Vartiosaarta vain sen takia, että menivät niin sanomaan sen jälkeen kun Jarmo Nieminen käytti porukkaa siellä - ilman tuota visiittiä Vartiosaarta ei tunnettaisi ollenkaan vihreiden ryhmässä. Nyt niitä vaan kiinnostaa enemmän se saaristoratikka. Kuitenkin Vartiosaaren lisäksi monessa paikkaa oltiin vaarantamassa uhanalaisia lajeja, ja jopa kokonainen vesiekosysteemi Haaganpurolla uhanalaisine lajeineen.
VastaaPoistaEi se Sinnemäki paljoa vastustellut oikeuteenn valittamista, vaan sen Ahon kanssa säestivät asiassa toisiaan. On mautonta esittää luonnonsuojelijaa, jos koittaa vain viherpestä kaavaa ja sitten kun oikeuskin ilmoittaa sen olevan käytännössä viherpesty, niin sitten alkaa loputtoman kasvun äänitorveksi raastupia myöten.
Tässä yleiskaavassa ei toteutunut oikein sekään mitä Soininvaara on puolustanut, eli parempi rakentaa paljon jo ihmisen koskemalle ja jättää luonto rauhaan. Voivat puolustella sillä että olisi voinut olla pahempi, mutta ei se paljoa pitäisi tyydyttää kun kaava on hävittämässä uhanalaisia elinympäristöjä. Ja onhan vain ajan kysymys kunnes kasvu saavuttaa taas uusien luontoalueiden rajat. Mutta koska viimeksi joku vihreä poliitikko on puhunut jatkuvan kasvun tuomista tuhoista? Ihan kuin niillä ei olisi silmiä päässä, kun katsovat metsää raivattavan asuntojen tieltä.
Mitä viime vaaleihin tulee, niin moni laillani ajatteleva varmaan turvautui juuri Straniukseen tai Niemiseen. Näyttää vain siltä että Stranius on vaihtanut vähän sävältä kun vaihtoi työpaikkaa ja nyt ei ole oikein ketään luonnonpuolustajaa oikein missään kunnon asemissa politiikassa. Jonkun kuitenkin pitäisi tehdä ja johtaa sitä poliittista työtä joka tähtäisi kehityksen kääntämiseen luonnon vähenemisestä ja köyhtymisestä kohti rikastumista. Nyt tuota ei politiikassa ole ja siksi ei ole tätä keskusteluakaan suurten joukkojen parissa. Hesarikin on alkanut olemaan täysin autopuolueen työkalu, joka mustamaalaa kaikkea vähemmän tuhoisaa toimintaa.
Vihreät mielestäni tarvitsisi oman opposition painostamaan puoluetta vihreämmäksi, joko pienpuolueen uhkaamaan muutamaa prosenttia kannatuksesta tai sitten sisäistä ryhmää. Nyt vihreät ovat pahasti viherpestyjä. Oikeasti on käynyt niin että vihreät ovat auttaneet viherpesemään koko politiikan. Kun yleisesti sanotaan että kaikki ottavat vihreät arvot huomioon, vaikka edes vihreät eivät niissä pysy, niin se kertoo mielestäni siitä kuinka vihreiden haaleus antaa muille mahdollisuuden esiintyä luonnonystävinä kunhan sanoo, että kompostoi kotipihallaan ja ei ajele turhia kilometrejä autollaan. On aivan raivostuttavaa, että tämä tapahtuu samalla kun hallitus ja teollisuus tekee historiallisen tuhoisaa ympäristöpolitiikkaa. Miten vastustat jotain uutta patoa Kemijokeen, kun tuhoat kaavoillasi Haaganpuron - missä uskottavuus? Koko ympäristönsuojelu on vaarassa ja vihreät eivät saa edes keskustelua aikaan. Mutta onko niin, että niitä ei vaan kiinnosta?
Helsingin päättäjät eivät osaa tai ymmärrä arvostaa merenrantojaan ja luontoalueitaan, vaan hyväksyvät apulaispormestarinsa johdolla kaiken mitä kaupunkisuunnitteluvirasto vaan ilkeää ehdottaa.
VastaaPoistaItä-Helsingin saarille on tarkoitus rakentaa raitioteitä ja asuntoja, Korkeasaaren läpi keskelle Kruunuvuorenselkää rakennetaan kilometrien mittainen siltaketju, Siltavuorensalmi Hakaniemessä täytetään hotelleilla ja asuntokasarmeilla, Taivallahden rantakalliot räjäytetään pyöräbaanojen alustaksi ja Koivusaaren rannoille halutaan rakentaa Ikean hehtaarihalli. Siinä on strategiaa kerrakseen.
Kun luonnonsuojelua ajattelee laajemmin edustuksellisen demokratian käsissä, niin itse olen vaihtanut siihen kantaan, että pienempi paha ei ole sen parempi kuin suurempikaan. Pitkään tämä kesti, myönnetään. Eli pitää päästä pois ajatuksesta, että vihreitä äänestämällä asiat paranisivat. Soininvaaran kanssa tästä oli vuosia sitten puhetta, jossa hän piti selvänä että luontoväki äänestää kuitenkin vihreitä, koska ketä muutakaan voisivat. Tuo ajatus on tehnyt vihreille mahdolliseksi etääntyä luonnonsuojelusta, kun ei ole ollut painetta ja uhkaa äänten menettämisestä luontoväeltä. Nyt on kuitenkin selvää, että vihreissä ei ole kiinnostusta laittaa luontoa talouskasvun ja varsinkin Helsingissä kaupungin kasvun edelle. Ja niinpä Soininvaara on keksinyt uuden puolustuksen jossa sanoo, että ei se luonto oikeastaan koskaan ollut vihreissä oikein suuri juttu. Täytyy kuitenkin muistaa että soininvaaralaiset itse aktiivisesti pyrkivät vieraannuttamaan luontoväkeä merkityksellisistä asemista ja ovat hiljentäneet monen innon tehdä puolueelle yhtään mitään. Toisaalta vaihtoehdon puute, johon Soininvaara aiemmin vetosi, oli totta. Enkä nyt puhu paloheimolaisista, vaan ihan tavallisista luonnonpuolustajista jotka on pidetty poissa puolueen ratista.
VastaaPoistaNyt on kuitenkin selvää, että ei ole olemassa yhtään vaihtoehtoa jota kannattaisi äänestää, jos ei halua vain pettää itseään ja antaa jollekin mahdollisuuden keimailla valtuustossa tai eduskunnassa nostamassa palkkaa ilman vastuunkantoa lupauksistaan. Tekee luonnolle ja demokratialle palveluksen jos paljastaa vihreiden puutteet, eikä anna puolueen ratsastaa millään mielikuvalla luonnonsuojelijoista. Samalla tarjoaa puolueelle mahdollisuuden korjata politiikkaansa sellaiseksi, että siitä olisi luonnolle hyötyä. Ennen selvää korjausta politiikkaan, ei kannata antaa ja hankkia puolueelle enää yhtään ääntä.
Touko Aalto on julkisuudessa kertonut, että vihreät kuulemma aikovat tänä keväänä palata juurilleen ja painottaa politiikassaan perinteistä luonnonsuojelua. Linjaus ei taida kuitenkaan koskea Helsingin vihreitä.
VastaaPoistaPainotuore Kaupunkiympäristön esitteitä 2018:1 Vihreä ja merellinen Helsinki. Viher- ja virkistysverkoston kehittämistavoitteet.
VastaaPoistaSiinä oikein punaisella merkitty 'tarve virkistysyhteydelle' läpi Vartiosaaren ja siitä yli Ramsinniemen läpi. Sitähän tämä esite ei kerro miten tuo yhteys rakennetaan. Tietysti kaikenlaista muutakin tässä on mutta tuon nyt heti pisti silmään. Samainen viiva siis alkaa Kruunuvuorensilloista . . eli onko nekin nyt sitten virkistysyhteyttä, heh.
Vartiosaaren läpi rakennettava raitiotieyhteys on ilman muuta virkistysyhteys, koska se rakennetaan viheralueen läpi. Toinen ajankohtainen virkistysyhteys on Vallilassa, jossa raitiotie aiotaan rakentaa Vallilanlaakson puistoon.
PoistaEnpä ihmettelisi, vaikka suunnittelijat oikeastikin ajattelisivat raitioteiden olevan virkistysyhteyksiä. Muutamasta käymästäni keskustelusta päätellen heillä ainakin on tarkoitushakuinen pyrkimys tulkita VIHERyhteys pelkästään ihmisten kulkemiseen tarkoitetuksi VIRKISTYSyhteydeksi. Suunnittelijat ovat harmitelleet minulle, että maakuntakaavassa viheryhteyksien edellytetään toimivan myös EKOLOGISINA yhteyksinä.
Poista