Luonnon monimuotoisuuden suojelu osaksi valtavirtaa

Talvista kaupunkiluontoa Meri-Rastilassa, kuva Olli Vento.

Valtioneuvosto teki 20.12.2012 periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosille 2012–2020.

Uusi strategia toteuttaa kaksi vuotta sitten tehtyjä päätöksiä tehostaa biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa maailmanlaajuisesti. Strategia huomioi myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteet. Lisäksi taustalla on laajoja kansallisia selvityksiä Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista uhkatekijöistä.

Strategian missiona on, että Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia. Tämä edellyttää mm., että luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat ja arvot omaksutaan keskeiseksi osaksi päätöksentekoa.

Kaupunkiluonnosta strategiassa todetaan mm. näin:

"Kaupunkiluonnon erityispiirteitä ovat monet ihmisen luomat ja lajistoltaan monimuotoiset luontotyypit. Kaupungit ovat monen uhanalaisen lajin elinpaikkoja. Luonto on kaupungeissa lähellä suuria asukasmääriä ja tarjoaa ihmisille iloa ja virkistystä. Luonto-opetuksen ja ympäristökasvatuksen kannalta kaupunkien viheralueilla, luonnonsuojelualueilla ja jopa joutomailla on myös suuri merkitys. Suunnittelussa kaupunkiluontoa on arvotettava monipuolisesti ottamalla huomioon, että kaupunkilaisille arvokkaita ekosysteemipalveluja on myös muilla kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmillä alueilla. Arvottamisessa luontoharrastajien ja muiden kaupunkiluonnon käyttäjien paikallinen tieto luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä voi hyödyllisesti täydentää ammattilaisten tuottamaa tietoa.

Kaupunki- ja taajama-alueiden viher- ja vesistöalueilla on tutkitusti merkittävä rooli terveyden edistämisen näkökulmasta asukkaiden virkistys- ja liikuntakohteina ja mielenterveyden edistäjinä. Ne ovat ympäristöterveyden kannalta tärkeitä ilmanlaatua parantavan vaikutuksensa takia, ja viimeaikaisten tutkimusten valossa monipuolinen altistus ympäristön ei-patogeenisille mikrobeille saattaa vähentää allergioiden syntymistä."

Ympäristöministeriön tiedote strategiasta