(Lisäys 13.1.2013: Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni päivämäärien osalta muokattuna tämän päivän numerossaan.)
Lähetin 3.1.2013 Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla Metron ongelmat halvaannuttavat Itä-Helsingin. Tekstissäni oli noin 2 500 merkkiä ja sain samana päivänä toimituksesta viestin, jossa minua pyydettiin lyhentämään kirjoitukseni alle 2 000 merkkiin.
Lähetin 3.1.2013 Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla Metron ongelmat halvaannuttavat Itä-Helsingin. Tekstissäni oli noin 2 500 merkkiä ja sain samana päivänä toimituksesta viestin, jossa minua pyydettiin lyhentämään kirjoitukseni alle 2 000 merkkiin.
Tein työtä käskettyä, mutta mielipidettäni ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Syitä tähän voin vain arvailla. Vaikka Helsingin Sanomat on antanut runsaasti palstatilaa VR:n ongelmille, ei lehti ole vastaavalla tavalla halunnut uutisoida metroliikenteen vaikeuksista. Ehkä Helsingin Sanomat tavoilleen uskollisena haluaa pitää huolta rakennusliikkeiden intresseistä, sillä metrolla perustellaan suunnitelmia rakentaa niin itään kuin länteenkin. Näiltä suunnitelmilta putoaisi pohja, jos metron todellinen haavoittuvuus ymmärrettäisiin.
Helsingin
Sanomissa oli 3.1. uutinen metron sähkövioista johtuvista häiriöistä. Teksti
kuvasi hyvin ongelman, mutta jätti huomiotta asukasnäkökulman. Ainakaan
Vuosaaresta ei ole vaihtoehtoista julkista yhteyttä. Bussilla 98 pääsee
Itäkeskukseen, mutta vuoroväli on 20 minuuttia ja eivätkä kaikki mahdu bussiin pulmatilanteiden
aikana.
Metro-ongelmia on usein. Maaliskuussa asetinlaitevika pysäytti metron tunneiksi.
Kuulutukset kehottivat turvautumaan vaihtoehtoisiin kulkuyhteyksiin. Kaikkialle
niitä ei kuitenkaan ole ja niinpä Kampin metroaseman lattialla istui ihmisiä odottamassa
junaa, jonka saapumisajasta ei ollut tietoa. Itse matkustin Kampista Rastilaan
kolmella bussilla. Aikaa kului noin 1,5 tuntia. Olin silti onnekas, koska
mahduin mukaan. Monet jäivät pysäkeille bussien ajaessa ohi.
Matkustajien
riesana on ollut myös ”kesäklassikko”: vuodesta toiseen toistuva ratakorjausten
aika, jolloin Vuosaaresta pääsee metrolla vain Itäkeskukseen, josta on
vaihtoyhteys. Asukkaille ratatyöt eivät tulleet yllätyksenä. Aikataulusuunnittelijoille
ne näyttivät tulleen, sillä liityntälinjan 96 aikatauluja ei ollut sovitettu metroliikenteeseen.
Bussi lähti pysäkiltä ennen kuin matkustajat ehtivät nousta sille.
Joulukuun
ensimmäisenä viikonloppuna metro oli pois käytöstä uuden ohjausjärjestelmän
asennustöiden vuoksi. Korvaavat bussit olivat täynnä eivätkä kaikki mahtuneet
mukaan. Hankalan viikonlopun jälkeen olisi toivonut, että uusi järjestelmä
olisi edes toiminut. Seuraavien kolmen viikon aikana metroliikenteen takkuilu
oli kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Uusi vuosi
ei alkanut paremmin. Keskiviikkona 2.1. ihmettelin ruuhkaa linjan 98 pysäkillä.
Rastilan metroaseman näyttötaulu antoi selityksen: seuraavan Ruoholahden metron
arvioitiin tulevan noin 44 minuutin kuluttua. Kuulutukset kehottivat
turvautumaan vaihtoehtoisiin kulkuvälineisiin. Monille se tarkoitti taksia,
sillä metrovikojen aikaan Vuosaaresta ei ole toimivaa julkista liikennettä.
Emme ole
pääsemässä metro-ongelmista. Ehdotankin, että Helsingin Sanomien toimittajat seuraavan
vian aikana jalkautuisivat Vuosaareen pohtimaan, millaisia vaikeuksia aiheutuu niille,
joilla ei ole vaihtoehtoa metrolle.
Hanna-Leena
Ylinen, Helsinki
Kiitos hyvästä mielipidekirjoituksestasi, joka käsitteli meitä monia koskettavia metron ongelmia! Pitkät huoltokatkot ja toistuvat tekniset vastoinkäymiset heijastavat mielestäni HKL:n piittaamattomuutta metrolla matkustavien tarpeista. Itse käytän työmatkoihini pääosin asemia Kamppi, Vuosaari ja Kulosaari. Kuukausien sähläily Vuosaaren aseman automaattiovien kanssa ja Kulosaaren aseman sulkeminen korjauksen ajaksi sekä korjauksen vaatiman ajan tuplaantuminen surkean korvaavan liikenteen järjestelyn kera ovat minua liikuttaneita harmeja noiden mainitsemiesi lisäksi. HKL ei näytä osaavan normaalia hankintamenettelyä, johon kuuluvat tarkka vaatimusmäärittely, käyttäjälähtöinen suunnittelu, sanktioklausuulit sopimuksissa, muodollinen hyväksymismenettely ja ennenkaikkea laadunvalvonta kaikissa vaiheissa. Vai olisiko kyse välinpitämättömyydestä?
VastaaPoistaHelsingin kehittämisessä moni iso asia on muuttumassa paljon. Kaikki muuttujat vaikuttavat toisiinsa ja myös siihen, miten hyvä paikka kaupunki on asukkailleen elää.
VastaaPoistaOlisi tärkeätä, että esimerkiksi metron kehittämisen haasteita seurattaisiin tarkasti myös silloin, kun arvioidaan uuden asumisen sijoittelua kaupungin alueelle.
Metron mahdollisia kapasiteettipulmia voisi verrata maapallon väestönkasvuun. Jos luontevan toimivuuden rajat tulevat vastaan, ongelmat voivat olla monenlaisia ja myös yllättäviä.