Kuvauskävelyllä 2.9.2012, kuva Olli Vento. |
Tulin
perustaneeksi sivuston kirjoitettuani avoimen kirjeen Helsingin Sanomille. Olin harmistunut, kun Helsingin Sanomat oli uutisoinut
Meri-Rastilan osayleiskaavoituksesta suoraan viraston tiedotteeseen tukeutuen
ja saanut metsään rakentamisen kuulostamaan lähes metsän suojelulta. ”Uutinen”
oli niin harhaanjohtava, että sen pohjalta metsän puolustajia jopa onniteltiin
tavoitteen saavuttamisesta.
Sen lisäksi,
että Helsingin Sanomat julkaisi KSV:n tiedotteen uutisena, se jätti
aktiivisesti huomioimatta metsän säästävän OURCity-suunnitelman. Silloinkin,
kun lehti viittasi suunnitelmaan, se mainittiin asukkaiden ja opiskelijoiden
hankkeena, vaikka ryhmään kuului useita arkkitehtejä.
Ensimmäistä
blogitekstiä kirjoittaessani olin erityisen vihainen Helsingin Sanomille.
OURCity-suunnitelman A3-kirja oli valmistunut ja päätimme lahjoittaa yhden
kappaleen Helsingin Sanomien kaupunkitoimitukselle. Lähetin toimitukselle
viestin, jossa kerroin, että käymme 19.4.2012 Kaupunkisuunnitteluvirastossa
tapaamassa viraston silloista päällikköä Tuomas
Rajajärveä ja voisimme samalla tuoda kirjan Sanomataloon. Kysyin, jätämmekö
sen vahtimestarille vai haluaisiko joku toimituksesta ottaa kirjan vastaan.
Kaupunkitoimituksen silloinen varaesimies Kalle
Silfverberg vastasi noutavansa kirjan meiltä.
Lähestyimme
Sanomataloa sekavissa tunnelmissa. Olimme olleet toiveikkaita saatuamme kutsun
virastoon, mutta tapaaminen tuntui olleen vain jonkinlainen näytös. Rajajärvi
kehui OURCity-suunnitelmaa, mutta käytti meille varattua aikaa myös jutusteluun
toisesta kotikaupungistaan Berliinistä. Tapaamisen loppupuolella OURCity-arkkitehti
Tristan Hughes halusi ottaa
valokuvan blogiaan varten. Rajajärvi silmin nähden hermostui ja sanoi, ettei
halua kuvaan ja poistui neuvotteluhuoneesta sinne enää palaamatta.
Sanomatalossa
kerroin vahtimestarille sovitusta tapaamisesta Silfverbergin kanssa.
Vahtimestari tarttui puhelimeen, selitti jotain vieraista ja oli sen jälkeen
kuulolla. Hämmentyneen näköisenä hän kertoi, että Silfverberg oli kotona
sairaan lapsen kanssa. Jätimme kirjan vahtimestarille ja pyysimme, että se
lähetettäisiin kaupunkitoimitukseen. Viestiä toimituksesta ei tullut, joten en
tiedä, menikö lähetys perille. Oletettavasti näin kuitenkin tapahtui.
Vaikka
blogia perustaessani en tiennyt, jatkanko tänne kirjoittamista, on postauksia
kertynyt melko paljon. Alun perin kuvittelin kirjoittavani monista aiheista, mutta
olosuhteiden pakosta olen jäänyt jumiin Meri-Rastilaan.
Meri-Rastilan osayleiskaavoitusta voi tarkastella paitsi paikallisena ilmiönä, myös esimerkkinä, joka on yleistettävissä koko Helsingin kaupunkiin tai Suomeen laajemminkin. Kun 2.4.2013 luin Helsingin Sanomien selvitystä, jossa kerrottiin maa- ja metsätalousministeriön valikoineen mieleistään tutkimustietoa, en hämmästynyt. Helsingin kaupunkisuunnittelu toimii täsmälleen samoin enkä yllättyisi, vaikka kyseessä olisi laajemminkin ”kaupungin tapa”.
Meri-Rastilan osayleiskaavoitusta voi tarkastella paitsi paikallisena ilmiönä, myös esimerkkinä, joka on yleistettävissä koko Helsingin kaupunkiin tai Suomeen laajemminkin. Kun 2.4.2013 luin Helsingin Sanomien selvitystä, jossa kerrottiin maa- ja metsätalousministeriön valikoineen mieleistään tutkimustietoa, en hämmästynyt. Helsingin kaupunkisuunnittelu toimii täsmälleen samoin enkä yllättyisi, vaikka kyseessä olisi laajemminkin ”kaupungin tapa”.
Journalismissa
ehkä kaikkein olennaisinta on se, mikä jätetään kirjoittamatta. Jos Helsingin
Sanomat käsittelisi Helsingin kaupunkia yhtä tutkivalla otteella kuin maa- ja
metsätalousministeriötä, saisimme ehkä lukea jotain todella kiinnostavaa. Koska
tätä tuskin tapahtuu, on toivottava, että jostain muualta löytyisi sinnikäs
toimittaja, joka uskaltaisi tarttua aiheeseen.
Vähän ennen
blogini perustamista olin siis käynyt tapaamassa kaupunkisuunnitteluviraston
päällikköä. Nyt kun sivustoni täyttää vuoden, olen taas käynyt KSV:ssä kylässä
– tällä kertaa tapaamassa Rajajärven seuraajaa Mikko Ahoa. Tapaaminen ei ollut viimevuotista miellyttävämpi.
Blogille on siis tarvetta jatkossakin.
Onnittelut 1-vuotiaalle, toivottavasti jatkoa sauraa.
VastaaPoistaMitäs Mikko Aho...?
terv. Seppo
Kiitokset onnitteluista!
PoistaVierailu herätti niin paljon ajatuksia, että saatan kirjoittaa aiheesta tekstin "Epäreilua peliä, osa II".