Vancouver vuorten ja meren välissä. |
Kanadalainen
kaupunkisuunnittelukonsultti Brent
Toderian luennoi kaupunkirakenteen tiivistämisestä KSV:n järjestämässä tilaisuudessa Laiturilla maanantaina
9.9.2013. Toderian toimi Vancouverin suunnittelujohtajana vuosina 2006 – 2012.
Toderian
kertoi, että Vancouverissa kaupunkisuunnittelua on jouduttu pohtimaan
tavallista tarkemmin, sillä kaupunkia rajaavat niin meri, vuoristo kuin
valtionrajakin. Lisäksi kaupungin ei ole haluttu kasvavan maatalousmaan ja
viheralueiden vyöhykkeille. Vancouverin
ratkaisu onkin ollut ”growing up rather than growing out”.
Vancouverissa
80-luvun alussa vieraillut hämmästyisi, jos päätyisi kaupunkiin nyt. Toderian
näytti kuvia vuosilta 1983 ja 2003. Vancouverin ratkaisu asukasmäärän kasvuun oli lisätä asuntoja kaupungin keskustaan. Näin vältyttiin
kaupunkirakenteen leviämiseltä. Toderian muistutti, että kaupungin pystyy
muuttamaan yhden sukupolven aikana niin hyvässä kuin pahassakin. Hän totesi, että olennaista on, ettei taloudellisten
arvojen anneta sanella.
Vancouveriin
tehdystä moottoritiesuunnitelmasta Toderian sanoi, että tärkein kaupungissa
tehty päätös on ollut jättää se rakentamatta. Kaupunki onkin priorisoinut
kulkumuodot ja tärkeimmäksi on nostettu kävely. Yksityisautoilu on sallittua,
mutta se on listalla pohjimmaisena. Toderian totesikin, että parhaiten
liikennemuotojen valintaa pystytään ohjaamaan parkkipaikkapolitiikalla.
Paikkojen niukkuus houkuttelee vaihtoehtoihin. Myös autoilijat hyötyvät
järjestelystä, sillä kun heitä on vähemmän, on liikkuminen sujuvampaa. Toderianin mukaan pahinta, mitä autoilun helpottamiseksi voi tehdä, on lisätä teitä,
jotka alkavat täyttyä.
Tiivistämisellä
ja korkealla rakentamisella on vastustajansa, mutta Toderian muistutti, että
kyse on ennen kaikkea laadullinen, sillä on sekä hyvää että huonoa tiheyttä.
Korkean rakentamisen Vancouverissa erityistä huomiota on kiinnitetty siihen,
mitä löytyy matalalta. Silmien korkeudelta kiinnostavasti suunniteltu kaupunki
houkuttelee kulkemaan jalan.
Kohteliaana
vieraana Toderian ei juuri kritisoinut helsinkiläisiä isäntiään. Hän totesi
kuitenkin, että autot dominoivat kaupunkia jopa enemmän kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Helsinkiä leimaa myös se, että sisätilat ovat julkisia tiloja
paremmin suunniteltuja. Lisäksi Toderian oli testannut pyöräilyä Helsingin
keskustassa ja piti sitä sekavien järjestelyjen takia vaarallisena.
Lopussa
Brent Toderian sanoi jotain, joka hänen todennäköisesti tietämättään sopi hyvin
Helsinkiin: ”Epäterveessä kaupungissa johtaminen ja innovaatiot tulevat vain
yhdestä lähteestä.”
Kommentti:
Luennon
perusteella Helsingillä näyttäisi olevan paljonkin opittavaa Vancouverilta. Täällä ei osata suunnitella hyvää tiivistämistä (density done well), vaan kaupunkisuunnittelu pyrkii edelleen levittämään kaupunkirakennetta luontoalueille (sprawl).
Laadukkaan
suunnittelun esteenä Helsingissä ovat niin normit kuin asenteetkin. Käytännössä
mm. parkkipaikkojen määrää ja asuntojen keskipinta-alaa säätelevät normit
estävät tiiviin kaupunkirakenteen. Helsinkiä suunnitellaan autoille. Kaupunki
ei myöskään ole noudattanut Toderianin ohjetta, etteivät taloudelliset arvot
saisi ohjata suunnittelua.
Toderianin
mukaan kaupungin voi muuttaa niin hyvässä kuin pahassa yhden sukupolven aikana. Tällä hetkellä näyttää, että Helsingissä on erityisen suuri riski huonoon muutokseen, sillä kaupungin tavoite näyttäisi olevan pikemminkin "growing out" kuin "growing up".
Katso myös:
Brent Toderianin kirjoitus Huffington Postissa
Vancouverin vihreän kaupungin toimintaohjelma
Toderianin luentomateriaali
Density done well is something else than sprawling in the name of density.
VastaaPoista