 |
| Ympäristötaidetta Kivinokalla kesällä 2014. |
Kirjoitus oli monin tavoin ongelmallinen. Asiantuntijoina käytetyt henkilöt olivat asianosaisia. Hyvään journalistiseen käytäntöön olisi kuulunut, että Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Raimo Pipatin ohella olisi kuultu myös tahoa, joka olisi muistuttanut, että hyvää kaupunkia ei synny, jos suunnittelun lähtökohdaksi otetaan mahdollisimman suuret voitot rakennusalalle.
Haastateltavaksi oli kuitenkin valittu henkilöitä, joiden jo etukäteen tiedettiin olevan samoilla linjoilla Pipatin kanssa. Ketään tuskin yllättää, että kokoomuslainen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava olisi halunnut muuttaa Kivinokan asuinalueeksi.
On myös erikoista ajatella, että Suomen pankin vanhemmalla ekonomistilla Heidi Schaumanilla olisi kaavoitukseen liittyvää asiantuntemusta. Schauman esitti kaavoituksen olevan rakentamisen sääntelyä, joka vaikuttaa hintoihin.
Hintatasoon vaikuttavan sääntelyn rakennusala hoitaa omatoimisesti. Kuten jutussakin todettiin, Helsingissä on runsaasti valmiiksi kaavoitettua maata, johon ei rakenneta. Rakennusliikkeet haluavat kuitenkin jotain houkuttelevampaa: siis niitä pikavoittoja tarjoavia merenrantoja ja metsäalueita, joiden rakentaminen heikentäisi Helsingin viihtyisyyttä ja hävittäisi monimuotoista kaupunkiluontoa.
Taloussivujen jutun taustalla ovat elinkeinoelämän pyrkimykset muuttaa kaavoitukseen liittyvää lainsäädäntöä. Intressipiirit antavat ymmärtää, että maankäyttöön liittyvät normit olisivat vanhentuneita. Kaavoitusta koskevat normit ovat Suomessa kuitenkin joustavia ja ottavat huomioon olennaisten asioiden yhteensovittamisen. Kaupunkisuunnittelulla tulee olla muita lähtökohtia kuin rakennusalan kulloiseenkin tahtoon vastaaminen.
Niskakankaan juttu oli tarkoitushakuinen jopa Helsingin Sanomien mittapuulla arvioituna. Tekstiin oli mahdutettu kaikki kliseet laskeutuvista lentokoneista avautuvista metsäisistä maisemista lähtien. Niskakankaalle tiedoksi: myös muualla lentokenttien melualueella on todennäköisesti jotain muuta kuin asuintaloja. Matalasti rakennetulla pääkaupunkiseudulla syntyy lisäksi optinen harha, kun talojen yläpuolelle kohoavat yksittäiset puut näyttävät muodostavan "metsän".
Kivinokan osalta jutussa puhuttiin muutamasta sadasta mökkiläisestä. Alueen käyttäjäkunta on huomattavasti laajempi: se on lähivirkistysalue paitsi Herttoniemen myös koko itäisen kantakaupungin asukkaille. Painavin syy olla rakentamatta Kivinokkaan on kuitenkin Vanhankaupunginlahden huomattavat luontoarvot, jotka on turvattu mm. Ramsarin sopimuksella.
Taloussivujen juttu heittää Hesarin komeasti roskalehtien sarjaan. On iso yhteiskunnallinen ongelma, ettei Suomen laajalevikkisin sanomalehti pysty parempaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmät pykälät ovat harvinaisen onnistunutta lainsäädäntöä, jossa monimutkaisten asiakokonaisuuksien erilaiset ja muutoksenalaiset arvottamiset ovat mukana. Arvokasta on sekin, että monimutkaiset asiat on kirjoitettu pykäliin selkeästi ja samalla muuttuvaan maailmaan sopivalla tavalla.
VastaaPoistaToisaalta maankäyttöä koskevat normit ovat muuttuvassa maailmassa haasteellisia soveltaa. Siksi muutoksenhakumahdollisuuden merkitys korostuu. Muutoksenhaulla on keskeinen merkitys hyvän lopputuloksen varmistamisessa.
Tavallaan kaavoitusnormeja voisi ajatella juridiikan pitkään matematiikkaan kuuluvaksi asiaksi. Yhtälöt ovat tavallista monipuolisempia ja siksi vaativia. Tällaisessa maastossa muutoksenhakujärjestelmän arvo korostuu.
Keskeistä on sekin, että hyvä kaavoitus auttaa suunnittelemaan hyvin toimivaa yhteiskuntaa, kun taas lyhytjänteinen kaavoitus romuttaa monin tavoin hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaavoitus on yhteiskuntaan vahvasti vaikuttavaa. Tämä nostaa muutoksenhaun merkitystä laadun varmistajana.