 |
| Tuoreita runkoja Ison Kallahden puiston tuntumassa. 15.5.2015 |
Helsingin kaupunki julkaisi 13.5.2015
tiedotteen, jossa asukkaita muistutettiin siitä, että lintujen munat ja poikaset ovat aina rauhoitettuja. Toivottavasti tiedote luetaan huolella rakennusvirastossa, ettei käy niin kuin vuosi sitten, jolloin lintujen pesät ja poikaset tuhoutuivat
Ison Kallahden puistossa kesäkuun alussa olleissa laajoissa hakkuissa.
Viime vuoden epäonnistuneesta pesinnästä huolimatta satakieli on laulusta päätellen palannut Ison Kallahden puistoon. Niin on valitettavasti rakennusvirastokin, sillä puiston liepeille on ilmestynyt tuore puupino. Puut on vasta kaadettu, sillä koivuissa on pienet lehdet:
 |
| Kaadetuissa koivuissa on lehtiä. 15.5.2015 |
Lintukantojen romahtamisesta on viime vuosina ollut runsaasti uutisia. Kato on koskenut lintuja laajasti. Vähenemistä on ollut niin metsä-, vesi- kuin pikkulinnuissakin. Kaupungin olisi siis kannettava vastuunsa ja vältettävä paitsi Ison Kallahden puiston ja
Vartiokylänlahden kaltaisia katastrofeja myös pienempiä linnuille aiheutuvia haittoja.
Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole vähäisissäkään toimissaan ottanut lintunäkökulmaa huomioon. Esimeriksi Kallahdessa on tänä keväänä karsittu tarpeettomasti puita ja pensaita:
 |
| Tästä on poistettu puita. Kallahti 23.4.2015. |
 |
| Kallahti 23.4.2015 |
 |
| Kallahti 23.4.2015 |
Lintulaudat palvelevat lintuja talvisin. Muulloin pärjäämiseen tarvitaan mm. puista ja pensaista löytyvää ravintoa.
 |
| Kallahti 23.4.2015 |
 |
| Kallahti 5.5.2015 |
Myös ravintola Mainingin edustalta kaadettiin keväällä isoja puita tarpeettomasti:
 |
| Ravintola Mainingin edusta. 24.4.2015 |
 |
| Ravintola Mainingin edusta. 24.4.2015 |
Paitsi että puut kaadettiin Mainingin edestä tarpeettomasti, myös kannot oli jätetty turhan mataliksi. Korkeat kannot tarjoavat linnuille ravintoa ja suojaa. Tässä on esimerkki toimivasta kannosta:
 |
| Kanto Kallahdennniemellä. 26.4.2015 |
Kallahdessa ja Meri-Rastilassa elää runsaasti tikkalintuja, joiden elinmahdollisuuksia on luonnonhoidon lisäksi heikentänyt rakentaminen Lohiniemenrannan tuntumassa. Palokärjen kirkaisun kuulee aiempaa harvemmin ja ravintoa linnut ovat joutuneet etsimään hyvinkin pienistä kannoista:
 |
| Vuoranta 3.5.2015 |
Lintujen lisäksi myös sammakot ovat kovilla Helsingissä. Olemme vuosittain seuranneet sammakonkutua Vuosaaressa. Tänä keväänä emme ole nähneet kutemista emmekä pintaan nousevaa kutua, vaan sammakkolampi on pysynyt autiona:
 |
| Sammakkolampi 5.5.2015 |
 |
| Sammakkolampi 5.5.2015 |
 |
| Sammakkolampi 7.5.2015 |
 |
| Sammakkolampi 15.5.2015 |
Kohderaportin mukaan paikka on erityisen arvokas kosteikko, jossa viitasammakko vielä keväällä 2014 lisääntyi.
Keväällä 2015 näyttää huolestuttavasti siltä, että sammakot eivät syystä tai toisesta ole selvinneet talvesta. Lähiympäristössä on tehty monenlaista ja lammen tuntumassa sijaitsee myös täysin kuolleita alueita:
 |
| Kuollutta ympäristöä lammen lähistöllä. 5.5.2015 |
Olisikin syytä selvittää, mitä sammakoille on tapahtunut ja miten niiden mahdollinen häirintä tai elinympäristöjen tuhoaminen jatkossa voitaisiin välttää.
Kallahdessa rannan tuntumassa tehty harvennus kohdistui paikkaan, joka oli erityisesti lintujen suosiossa. Ennen harvennusta paikka oli viihtyisämpi.
VastaaPoistaSekä linnut että sammakot ovat vähenemässä maailmanlaajuisesti. Niille otollisia seutuja olisi hyvä tukea.
Lähetin kaupungin palautejärjestelmään kysymyksen sammakkojen kutemisesta. Alla saamani vastaus:
VastaaPoistaVastaus antamaanne palautteeseen
Hei!
Vuosaaren sammakoiden kutu on tosiaan ollut vähemmän näyttävä kuin edellisvuonna, eikä viitasammakosta ole tiedossamme havaintoa. Kysyin sammakkoeläin- ja matelija-asiantuntija Jarmo Saarikiveltä, joka puolestaan sai luontokuvaaja Antti Kolilta seuraavat tiedot:
"Soitin Antti Kolille, joka tuntee paikan erittäin hyvin. Hän oli tsekkannut kohteen ainakin 5 kertaa tänä keväänä. Antti sanoi, että tavallinen sammakko oli kutenut etäämmälle pajukkoon tänä vuonna ja että viitasammakkoa ei paikalta tavattu. Kaiken kaikkiaan sammakoita oli alueella tänä vuonna vähän. Satunnaisen tarkkailijan havainto sammakoiden vähälukuisuudesta tuolla paikalla pitää siis varmasti paikkansa, mutta kokonaan ne eivät ole tuolta alueelta kadonneet.
Vettä oli paikalla vähän vähemmän kuin viime vuonna, mutta kuitenkin riittävästi molempien sammakkolajien lisääntymistä ajatellen.
Viitasammakon puuttumisen syytä emme keksineet. Golfkentän päässä olevassa lammessa ja laguunissa viituria oli tänä vuonna 'normaalisti', jopa hyvin."
Asiantuntijat eivät siis keksineet, miksi viitasammakko ei olisi paikalla. Viittaat joihinkin kaupungin toimiin lähistöllä, voitko täsmentää millaisten toimien epäilet johtaneen viitasammakolle epäedulliseen asiantilaan?
ystävällisin terveisin
Raimo Pakarinen
Annoin palautetta myös siitä, että puukasan perusteella puita oli kaadettu lintujen pesimäaikaan. Kuvia ottaessani en poikennut Ison Kallahden puistossa, mutta myöhemmin olen itsekin käynyt toteamassa, etteivät kaadetut puut olleet sieltä. Tässä saamani vastaus:
VastaaPoistaVastaus antamaanne palautteeseen
Hei Hanna-Leena Ylinen
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Sain viestinne vasta tänään 25.5.2015. Kollegani on jäänyt vuorotteluvapaalle ja olen kesäkauden hänen sijaisenaan.
Kuvissanne olevat puut ja risut eivät ole peräisin Ison Kallahden puistosta. Työnjohtajalta saamani tietojen mukaan ne on kerätty yksittäisiltä pieniltä työkohteilta lähialueilta. Osa puista on peräisin Ullaksen puiston ja asuntoyhtiön rajalta asukkailta tulleen puiden poistopyynnön johdosta. Puusto oli liian lähellä rakennuksia ja heikensi asumisviihtyvyyttä. Osa puista on haettu liikuntaviraston hallinnoimalta alueelta uimarannan läheisyydestä ja osa muista pienistä työkohteista. Puut ja risut ovat välivarastoituna Harbonkadun läheisyyteen ja tullaan viemään pois alueelta.
Timo Virtanen
metsävastaava
Rakennusvirasto, Katu- ja Puisto-osasto,
Ylläpitotoimisto, Kasarmikatu 21
PL 1515, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. 09 310 38462, 050 559 2119
www.hkr.hel.fi