|
Saaristoraitiotien linjausta Laajasalossa. 13.6.2015 |
Kaupunkisuunnitteluviraston Vuosaaressa 5.2.2015 järjestämässä yleiskaavaillassa asukkaiden keskeisimpiä huolenaiheita olivat
Uutelan kanavan itäpuolelle kohdistuva rakentaminen ja
saaristoraitiotie, jolle tarvittavan reitin puhkominen tuhoaisi luontoa niin Ramsinniemessä kuin Vartiosaaressakin. Yleiskaava-arkkitehti
Marja Piimies yritti tilaisuudessa tyynnytellä saaristoraitiotien aiheuttamaa huolta sanomalla, että kaava vain mahdollistaa sen, mutta kaiken kaavassa esitetyn ei ole tarkoitus toteutua.
On selvää, ettei kaikki kaavoihin piirretty koskaan toteudu. Valitettavasti Helsingissä huonoimmat ratkaisut näyttäisivät toteutuvan kaikkein todennäköisimmin. Yleiskaavaluonnosta esittelevällä
videolla Piimies itse nostaa liikennehankkeista esiin juuri saaristoraitiotien.
Huonot hankkeet saattavat joskus alkaa toteutua ennen kuin ne edes näkyvät asemakaavoissa. Kävin 13.6.2015 Laajasalon Stansvikissa ja näytti siltä kuin alueella rakennettaisiin jo raitiotien reittiä, vaikka moni asia on vielä kesken. Jos haluaa saada käsityksen, miten raitiotien rakentaminen vaikuttaisi Vartiosaareen tai Ramsinniemeen, voi mielessään sijoittaa Stansvikin työmaalla ottamani kuvat näille alueille.
Vaikka raiteita ei ole vedetty, on tielinjauksen keskellä korokkeita, jotka vaikuttavat pysäkeiltä:
|
Pysäkki? Stansvik 13.6.2015 |
Luontoarvojen lisäksi myös kulttuuriarvot ovat Helsingissä heikossa kurssissa. Kaivoksen työnjohtajan työsuhdeasunnoksi 1700-luvun lopulla rakennettu punainen torppa on jäänyt kahden tien puristuksiin. Vaikka vanhan tien puolelta otetussa lähikuvassa kaikki näyttäisi olevan hyvin, karu totuus paljastuu uuden tien puolelta.
|
Vanhan tien puolelta otettu lähikuva. Kaikki hyvin? 13.6.2015 |
|
Näin Helsingissä kohdellaan luonto- ja kulttuuriarvoja. 13.6.2015 |
Kaupungilla ympäristön tuhoutuminen nähdään ilmeisesti jotenkin toisin, sillä torpan tuntumassa oleva rakennusviraston kyltti kertoo, että työmaalla ollaan rakentamassa hyvää Helsinkiä:
|
"Hyvää Helsinkiä rakentamassa." 13.6.2015 |
Kuumaisema toki muuttuu rakentamisen edetessä, mutta tuhoa katsoessa on vaikea ymmärtää, miksi Helsingissä aidon tiivistämisen sijaan levitetään kaupunkirakennetta uusille alueille:
|
Uutta tietä ja mahdollinen pysäkki. 13.6.2015 |
|
Kuumaisemaa. 13.6.2015 |
|
Oja työmaalla. 13.6.2015 |
|
Työmaata. 13.6.2015 |
|
Runneltua ympäristöä. 13.6.2015 |
|
13.6.2015 |
Tietyömaalta suuntasimme rantaan. Näkemästään järkyttyneille tarjottiin mahdollisuutta levätä reitin varrella:
|
Lepopaikka. 13.6.2015 |
Stansvikin rantametsässä kasvaa mm. vanhoja mäntyjä. Metsäkaistale on kapea ja sivulle vilkaiseminen tarjoaa uuden järkytyksen: takana kohoaa murskatusta kallioaineksesta kasattu seinämä:
|
Taustalla on läjitettyä kalliomurskaa. 13.6.2015 |
Uimaranta on silti säilyttänyt viihtyisyytensä:
|
Stansvikin uimaranta. 13.6.2015 |
Pahaksi onneksi tämä uimaranta ei kaupungille tunnu riittävän, vaan ruovikkoinen rantakaistale haluttaisiin muuttaa Aurinkolahden uimarannan kaltaiseksi hiekkaerämaaksi. Tulevien asukkaidenkin kannalta olisi kuitenkin parempi, jos ranta saisi säilyä luonnontilaisena, sillä keinotekoinen hiekkaranta on laajemmassa käytössä vain muutaman päivän kesässä, mutta aiheuttaa pölyhaittoja lähes ympäri vuoden. Rantaelämästä aiheutuva melu häiritsee asukkaita
Aurinkolahdessakin.
|
Tähän on kaavoitettu hiekkaerämaa. 13.6.2015 |
Kallio muodostaa ruovikkoisen rannan kupeeseen kauniin niemen:
|
Saaristomaisemaa Stansvikissä. 13.6.2015 |
|
Mänty on löytänyt paikkansa. 13.6.2015 |
Niemelläkään ei valitettavasti voi täysin välttyä huomaamasta massiivista louhoskasaa:
|
Louhoskasa nousee taustalla. 13.6.2015 |
Stansvikin kalliolta katsottuna huomaa saman kuin Suomenlinnasta tai ruotsinlaivalta: Helsingin "silhuetti" on uljas kuin pannukakku. Kuvassa näkyvä Mariella on satamassa ollessaan Helsingin kantakaupungin korkeimpia rakennuksia:
|
Mariella saapumassa Helsinkiin. 13.6.2015 |
Kallioisella niemellä on muutamia kelopuita:
|
Kelopuu niemellä. 13.6.2015 |
Vaikka Helsingin tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä hyvältä, vaikuttaa kelopuu kuitenkin olevan varovaisen optimistisella mielellä:
|
Kelopuun hymy. 13.6.2015 |
Mielikuvaharjoitukset, joissa autokaistojen ja raitioväylän yhdistelmä sijoittuu keskelle viheralueita, ovat avartavia. Paketti on aika maasyöppö.
VastaaPoistaToisenlaisessa mielikuvaharjoituksessa jo olemassa olevalle autoväylälle tai osaan siitä sijoittuvat kiskot. Tilaa säästyy. Luontoa ei tuhlaannu.
Uudenlaisia poikittaisliikenteen ratkaisuja olisi tärkeätä priorisoida. Luontoa säästävästi.
Luonto on onnistuttu tuolta tuhoamaan. Koirasaarentielle on rakennettu jo raitiovaunupysäkitkin. Silta on tulossa vasta vuosien päästä -jos silloinkaan. Raitiovaunu varman suhaa edes takaisin tuota parin kilometrin matkaa lähivuodet ;) Ekologista vai vihreää?
VastaaPoistaEikö Laajasalossa ole jo ennestään moottoritien pätkä, joka aiotaan bulevardisoida, kun moottoritietä ei isommalti tullutkaan.
VastaaPoistaKuvissa oleva totuus on silti vielä kauniimpi kuin tuleva, koska nyt on tehty vasta pääkatu, mutta rakennuksille vieviä teitä on tekemättä ja sitten suurimmat aukot syntyvät itse taloista ja parkkikentistä(!). Luonnonsuojelualueet jäävät tuollakin nyt saarekkeiksi ja elukoiden kulkureitit katkeavat, ja koska veden kulkukin on ohjattu ränneihin, niin alueet kuivuvat ja kasvillisuus muuttuu ja lajien määrä vähenee. Uusien asukkaiden kissat ja koirat viimeistelevät sitten sen, että millään isommalla eläimellä ei ole alueelle enää asiaa, ja linnusto on pulassa myös luonnonsuojelualueilla kissojen metsästäessä siellä.
VastaaPoistaMutta mitä voi tehdä? Väestönkasvu mahdollistaa talouskasvun, ja jokainen puolue haluaa talouden kasvavan - eli itse ongelman alkulähteeseen ei kukaan tule puuttumaan. Autopaikkanormi aiheuttaa turhaa luonnontuhoa parkkikentillä ja ylisuurin liikenneinfroin - kokoomus ja demarit eivät näytä tuossa luovuttavan, vaikka se aiheuttaa sitten merkittäviä taloudellisia tappioitakin, kun asuntoja pystytään rakentamaan merkittävästi vähemmän ja elinkeinomahdollisuuksia tuhoutuu. Korkea rakentaminenkin on poikkeus, koska autopaikkoja pitäisi rakentaa aivan mahdottomasti normin takia ja sitten vielä pannukakkusilhuettikin menisi. Jääkö sitten mitään muuta kuin katsella luonnon katoamista, kun talouden kasvu on lopulta politiikan ykkösasia, vaikka sen lopputulos on kaikille näkyvissä?
Kyseessä on käsittääkseni arvokas lintu-, lepakko- sekä matelija- ja sammakkoeläinalue. On harmillista, että piittaamattoman suunnittelun vuoksi Stansvikin kyläyhdistyksen teettämien luontokartoitusten ainoaksi merkitykseksi saattaa jäädä sen dokumentoiminen, että näin oli ennen rakentamista.
PoistaEsimerkiksi linnut ja sammakkoeläimet ovat maailmanlaajuisestikin vähenemässä rajusti. Jotta huono kehitys kääntyisi tai edes hidastuisi, tulisi elinympäristöjen turvaaminen ottaa huomioon suunnittelun ja toiminnan kaikilla tasoilla.
Linnut ja sammakkoeläimet säilyvät kyllä ihmisen jälkeenkin, mutta ihmistä pitäisi suojella tällaisilta raiskioilta. Samalla tulee muukin luonto suojeltua.
PoistaAutopaikkanormi tuntuu harmilliselta muinaisjäänteeltä, joka estää tehokasta maankäyttöä ja kaupungin uudistumista.
VastaaPoistaMatalan rakentamisen jatkuminen valtavirtana pistää miettimään, kuka ja missä oikeasti uskoo tonttipulaan.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit lohduttelevat asukkaita asukastilaisuuksissa, että kaavoitus vain mahdollistaa rakentamisen, mutta kaiken kaavassa esitetyn ei ole tarkoituskaan toteutua. Asukkaiden ei siis kannata turhaan huolestua. Ja sitten kun rakentaminen alkaa, se onkin jo myöhäistä.
VastaaPoistaNäinhän se menee. Asukkaiden pitäisi ymmärtää, että olennaista on ainoastaan se, mitä näkyy oikeusvaikutteisella kaavakartalla. Jos kaavakartta mahdollistaa rakentamisen, ei suullisesti tai muullakaan tavoin annetuilla lupauksilla ja rauhoitteluilla ole mitään merkitystä.
Poista