Vartiosaari ja Uudenmaan liitto

Tällaisena Vartiosaari nähdään osayleiskaavasuunnittelussa.

Yle uutisoi 9.9.2015, että Uudenmaan maakuntahallitus ratkaisee tulevalla lausunnollaan Vartiosaaren osayleiskaavan kohtalon. Lausunto ehti jo olla maakuntahallituksen 24.8.2015 kokouksen esityslistalla.

Virkamiehet olivat laatineet kokoukselle perustellun lausuntoehdotuksen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että osayleiskaavaluonnos on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Edustuksellisessa demokratiassa politikointi saattaa kuitenkin sivuuttaa parhaatkin argumentit.

Helsingin kaupunkiluontoon nuivasti suhtautuva maakuntahallituksen jäsen Kaarin Taipale (sd) toi kokoukseen oman vastaesityksensä Uudenmaan liiton lausunnoksi. Taipaleen teksti on sellaista kuin hänen aiemman toimintansa perusteella voi olettaa: siinä ei haluta tunnistaa ristiriitaa maakuntakaavan kanssa, vaan tuetaan Vartiosaaren rakentamista osayleiskaavaluonnoksen osoittamalla tavalla.

Maakuntahallitus ei kokouksessaan päättänyt lausunnosta, vaan palautti sen uuteen valmisteluun. Pöytäkirjasta ei ilmene, millaisin evästyksin palautus tehtiin. Jos teksti päädytään laatimaan Taipaleen esittämältä pohjalta, jossa lausumattomana tausta-ajatuksena on, etteivät Helsingin kaupunkia koske samat säännöt kuin muita, on kyse puhtaasti poliittisesta pelistä.

Tässä on vertailun vuoksi muutamia lainauksia sekä Uudenmaan liiton virkamiestyönä tehdystä lausuntoehdotuksesta että Taipaleen vastaesityksestä: 

Uudenmaan liitto: "Esitetty 5 000-7 000 asukasta vastaa pienen kaupungin asukasmäärää. Sellaisen sijoittaminen rakentamattomalle alueelle on seudullisesti merkittävää maankäyttöä, jollaista ei ole sallittu maakuntakaavan nk. valkoisilla alueilla missään Uudellamaalla. Osayleiskaavan aineistojen perusteella on vaikea varmistua siitä, että edes esitetty asukasmäärä riittäisi saamaan kalliit infrainvestoinnit ja raitiotien liikennöinnin kannattavaksi sekä kilpailukykyiseksi. Kaava saattaa johtaa läheisen virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi osoitetun Ramsinniemenkin rakentamiseen. Vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia." 

Taipale: "Samaan aikaan valmisteltavassa, 2015 nähtävillä olleessa Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa saarta suunnitellaan asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueeksi. Vartiosaari sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua (Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi, Meri-Rastila

- - -

Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia, että Vartiosaareen esitetyt maankäyttösuunnitelmat ovat Helsingin mittakaavassa paikallisia. Paikallisuuden määrittelyn tulee perustua vaikutustenarviointiin, jossa osoitetaan, että suunnitellulla maankäytöllä ei ole seudullisia vaikutuksia ja että se ei heikennä alueen maakunnallisesti merkittäviä arvoja."

Uudenmaan liiton lausuntoesityksessä todetaan siis perustellusti, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen vaikutukset eivät olisi paikallisia, koska niiden toteuttaminen saattaisi johtaa myös läheisen Ramsinniemen rakentamiseen. Taipale puolestaan on kehittänyt vastaesitykseensä propagandistisen ilmaisun "Helsingin mittakaavassa paikallisia".

Taipale on mahduttanut "paikallisuuteensa" Itä-Helsingin luonnonrantojen ja virkistysalueiden laajamittaisen kaavoittamisen asuinrakentamiseen. On myös huomattava, että hän puolustaa Vartiosaaren osayleiskaavaa "saaristoraitiotiellä", joka on olemassa vain suunnitelmana. Helsingin kaupunki perustelee usein suunnitelmiaan suunnitelmilla itsellään. En ole huomannut minkään median kyseenalaistaneen tällaista kehäargumentointia. 

Uudenmaan liitto: "Kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, vetovoimaisia ja kulutusta kestäviä virkistysalueita. Rakentamattomana merellinen Vartiosaari voisi olla vastaus myös tähän tarpeeseen jopa seudun mittakaavassa.

Vartiosaareen liittyy useita seudullisia kysymyksiä ja vaikutuksia. Osayleiskaavan kaavaratkaisu edellyttää maakuntakaavan muuttamista."

Taipale: "Uudenmaan liitto toteaa, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia ja poikkeaminen maakuntakaavasta on riittävästi perusteltua. Vartiosaaren maankäyttö on tarkoituksenmukaista huomioida Uudenmaan 2016 käynnistettävässä kokonaismaakuntakaavassa."

Lausuntoesityksessään Uudenmaan liitto asettui tukemaan Vartiosaaren säilyttämistä virkistyskäytössä. Perusteluna tälle on paitsi osayleiskaavaluonnoksen ristiriita maakuntakaavan kanssa, myös se, että pääkaupungin kasvava väestö tarvitsee riittävästi virkistysalueita. Taipale puolestaan lähtee vastaesityksessään siitä, että mitään ristiriitaa maakuntakaavan kanssa ei ole ja tämän lisäksi maakuntakaava voidaan tulevaisuudessa muuttaa osayleiskaavan mukaiseksi. Hän siis haluaa kääntää kaavatasojen ohjaavuuden päälaelleen.

Valitettavasti Taipaleen esittämästä toimintamallista on Helsingissä tullut kaupungin tapa. Osallistuin 27.1.2015  Uudenmaan liiton järjestämään 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen esittelytilaisuuteen. Tilaisuudessa oli paikalla asukkaita eri puolilta Helsinkiä. Moni oli kiinnittänyt huomiota Helsingin kaupungin pyrkimyksiin muokata maakuntakaavoitusta yhteensopivaksi yleiskaavatasoisten visioiden ja luonnosten kanssa.

Uudenmaan liitto: "Maakuntakaavan valkoisten alueiden merkintä on tarkoitettu lähinnä maa- ja metsätaloustoimintoja varten sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Maakuntakaavaa tulkittaessa "paikallisuuden" raja suhteutetaan suunnittelualueen sijaintiin ja asukasmäärään. Osallisten ja viranomaisten pitää kuitenkin pystyä ennakoimaan tulevat, merkittävät rakentamiskohteet maakuntakaavasta ja maakuntakaavan tulkinnan tulee olla tasapuolista eri kuntien kesken."

- - -

"Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden pirstomista tulee välttää.

Helsingin kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, kulutuskestäviä ja vetovoimaisia virkistysalueita. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miten Vartiosaaren rakentaminen muuttaisi lähivirkistyksen dynamiikkaa."  

Taipale: "Vartiosaareen esitetään asukasmäärää, joka vastaa pääkaupunkiseudun nykyisestä väestöstä noin 0,5 % ja Helsingin väestömäärästä noin 1 %. Vartiosaari sijaitsee metropolirakenteen sisällä ja on toistaiseksi osoitettu maakuntakaavoissa valkeaksi alueeksi vaikean saavutettavuutensa vuoksi. Saarella ei ole merkitystä maa- ja metsätalousalueena.

Valkoisia alueita ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu taajaan rakentamiseen: suunnittelumääräyksen mukaan alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Liitto toteaa, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen mukaisella maankäytöllä ei Helsingin ja pääkaupunkiseudun kokonaisuuteen verrattuna ole seudullisia vaikutuksia. Tehokkaamman rakentamisen kytkeminen raideliikenneratkaisuihin tekee saaren saavutettavuudeltaan erinomaiseksi ja perustelee poikkeamisen maakuntakaavan valkoisen alueen merkinnästä.." 

Uudenmaan liitto siis lähtee siitä, että Helsinkiä koskevat samat säännöt kuin muitakin kuntia. Olisi toivottavaa, että jos maakuntahallituksen helsinkiläiset jäsenet (mahdollisesti vihreiden Minerva Krohnia lukuunottamatta) eivät tätä sisäistä, edes muista kunnista tulevat asian ymmärtäisivät. Taipale puolestaan on luonut oman poliittisen matematiikkansa, jossa laajamittainen rakentaminen Vartiosaareen näyttäytyy merkityksettömänä, jos suunniteltua asukasmäärää verrataan koko PK-seudun tai Helsingin väestöön.

Uudenmaan maakuntahallituksen olisi syytä päätyä tukemaan virkamiesten 24.8. kokoukseen tekemää lausuntoehdotusta. Tämä olisi linjassa Uudenmaan liiton 16.3.2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antaman lausunnon kanssa, joka puolsi Vartiosaaren ja Ramsinniemen säilyttämistä.

Myös Helsingin kaupungin antama lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta tukee nykyistä tilannetta Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Huomasin vasta tätä kirjoittaessani, että kaupunginhallitus oli kokouksessaan 30.3.2015 tehnyt parannuksia sille ehdotettuun lausuntoon.

Myöhäiset kiitokset Hannu Oskalalle (vihr.), joka kaupunginhallituksessa ehdotti näitä muutoksia sekä Björn Månssonille (RKP), joka kannatti niitä. Kiitokset myös muille muutosten puolesta äänestäneille Veronika Honkasalolle (vas.), Tuomas Rantaselle (vihr.), Otso Kivekkäälle (vihr.),  Paavo Arhinmäelle (vas.), Jarmo Niemiselle (silloin kok., nykyisin vihr.), Terhi Peltokorvelle (kesk.) ja Nina Hurulle (PS).

Kaupunginhallituksen varajäsenenä Kaarin Taipaleen olisi pitänyt tietää lausunnosta. Miksi hän siis kirjoitti vastaesityksen, joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä Helsingin kaupunginhallitus on Uudenmaan liitolle lausunut?

Ympäristöministeriön sivuilta on ladattavissa maakuntakaavoitukseen liittyvä opas. Tietoa valkoisista alueista löytyy sivulta 32 alkaen.