 |
| Pala yleiskaavaehdotuksesta. "Uutelan leirintäalue" erottuu tumman vihreänä. |
Yleiskaavaluonnoksen suurin ongelma oli kartan jakaminen hehtaarin kokoisiin ruutuihin, jotka ovat keskenään vuorovaikutteisia siten, että yksittäinen ruutu voi muuttua naapuriruudun vaikutuksesta. Tämä on vaarallista kaupunkiluonnolle, sillä se tekee mahdolliseksi suhtautua asuntovaltaisen alueen pikselien vieressä oleviin virkistysaluepikseleihin ikään kuin rakennusmaana.
Annetuista mielipiteistä ja lausunnoista huolimatta malli on säilytetty myös kaavaehdotuksessa. Uudenmaan liitto kommentoi pikselimallia yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa:
”Kaavan ”ruutumaailman” tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä ”postimerkkikaavoissa” ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita.”
Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä. Pikseleistä on keskusteltu myös 19.2.2015 julkaistun yleiskaavablogin kommenttiosiossa.
On yleiskaavaehdotuksessa sentään yksi parannus kaavaluonnokseen verrattuna: kaavakartan lisäksi myös kaupunkiluontoon ja kulttuuriympäristöihin liittyvät teemakartat ovat oikeusvaikutteisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaava suhtautuu säilyttävästi Natura 2000-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin, luonnonsuojeluohjelmassa suojeltavaksi esitettyihin alueisiin sekä valtakunnallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuuriympäristöihin.
Kaavakartalta löytyy useita paikallisia ongelmia. Ehdotusvaiheessa Uutelaan on laajahkolle Rudträskin tuntumassa sijaitsevalle alueelle ilmestynyt merkintä "merellisen virkistyksen ja matkailun alue". Käytännössä tällä tarkoitetaan varautumista Rastilan leirintäalueen siirtämiseen Uutelaan. Asuntojen sijoittaminen Rastilaan ei sinänsä ole huono ajatus, mutta leirintäalue pitäisi pikemminkin lopettaa kuin siirtää luontoalueelle.
Vartiosaaren kannalta erityisen ongelmallista on, että sen rakentamista pyritään edistämään sekä yleiskaavan että osayleiskaavan (ehdotus tulossa todennäköisesti marraskuussa 2015) kautta. Jos Vartiosaaren suunnitelma, joka Uudenmaan liiton virkamiesten mielestä on selvästi maakuntakaavan vastainen, etenee kahta reittiä, onko mahdollisia valitusprosessejakin tulossa kaksin verroin?
Ristiriita maakuntakaavan kanssa on sinänsä huomattu virastossakin. Ongelmaa ei suoraan myönnetä, mutta siihen viitataan kaavaselostuksen sivulla 193: "Yleiskaavan tavoitteet ovat yhteneväisiä voimassa olevien ja valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden kanssa, vaikka joidenkin alueiden osalta yleiskaavan ratkaisut ovat täsmentyneet maakuntakaavojen merkinnöistä. Tällaisia alueita ovat Vartiosaari, Ramsinniemi, Melkki ja jotkin puolustusvoimien käytössä olevista saarista."
Meri-Rastilan osalta kannattaa huomata, että yleiskaavaluonnoksessa ollut huomautus, ettei yleiskaava ole oikeusvaikutteinen Meri-Rastilan osayleiskaava-alueella, puuttuu yleiskaavaehdotuksesta. Onko merkinnästä luovuttu siksi, että virasto varautuu osayleiskaavan mahdolliseen kaatumiseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja on sen vuoksi tehnyt vastaavat merkinnät yleiskaavaehdotukseen? Tämä ei ole asiallista toimintaa ja osayleiskaava-aluetta koskeva huomautus tulee palauttaa kaavakarttaan.
Lue myös Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintien kirjoitus yleiskaavaprosessista.
Maakuntaliiton kannanotto kaavan ruutumaailmasta on hyvä. Siinä on kiteytetty hyvin, mihin postimerkkikaavat voivat johtaa.
VastaaPoistaKaupungin taholta esitetty arvio yleiskaavaehdotuksen suhteesta maakuntakaavoitukseen on kiinnostavasti muotoiltu. Alemmilla kaavoillahan on tarkoitus suunnitella täsmällisemmin kuin maakuntakaavassa. Viitataanko sitten maakuntakaavojen tavoitteilla suunnittelun keskeisiin ideoihin vai kaavoihin tarkasti - en tiedä?
Uutelaan ehdotettu "merellisen virkistyksen ja matkailun alue" on ikävä yllätys. Huhuja leirintäalueen siirrosta Uutelaan on kyllä kuulunut aiemmin, mutta huhujen pohjalta on hankala ottaa kantaa vaikkapa kaavaluonnoksesta annettavissa mielipiteissä.
Riski on, että Uutelaa nakerrettaisiin ihan olennaisesti.
Vielä hieman pikselimallista. Joustavuus on perusteltu juttu luonto- ja virkistysalueiden ulkopuolella. Maailmalla on menossa niin monta suurta murrosta, että tulevaisuuden ennustaminen on tavallistakin vaikeampaa. Se on kuitenkin tiedossa, että monimuotoista luontoa on liian vähän. Siksi luontoa koskevien merkintöjen olisi perusteltua olla tarkkarajaisia. Samaa puoltaa se, että luonnon leviäminen rakennettuun maastoon on hitaampaa kuin luonnon poistaminen muun toiminnan tieltä.
Hullu juttu muuten tämä investointikatto täällä Helsingissä luonnonkin kannalta. Nyt kaavoitetaan ja vallataan hulluna maata luonnolta rakentamiseen, vaikka ihan jo Kalasatamasta Toukolaan asti on raakamaata vapaana aivan valtavasti. Ainoa syy miksi nyt ei keskitytä niiden, ja muiden lähialuieden, nopeaan rakentamiseen on tuo investointikatto, joka estää maan esirakentamisen rakennusfirmoja varten jotka tulisivat sitten talot rakentamaan. Ja kun tuokin kaupungin panos tulisi takaisin heti kunhan firmat pääsisivät rakentamaan, niin aivan järjetöntä tuhlausta kaupunginherrojen toimesta. Luontoa vallataan turhaan - voisihan sitä sitten katsoa missä väestönkasvun kanssa mennään kun nuo olisi rakennettu, ihmiset eivät saa asuntoja, firmat eivät saa työntekijöitä kun ihmisillä ei ole varaa muuttaa kun pula asunnoista nostaa hintoja liiaksi, kaupunki menettää valtavasti tuloja ja aivovuoto käy ulkomaille...
VastaaPoistaKoska mitään kasvun loppua ei ole tulossa, niin sitä toivoisi sitten edes näiltä kasvumiehiltä jotain järkeä ja loogista toimintaa, eikä tällaista tuhlaavaa tehotonta typeryyttä. Nyt luullaan että tarvitaan hirveästi uutta maata kaavan alle, vaikka todellisuudessa sitä olisi jo aivan vapaana ja kaavoitettuna todella hyvällä sijainnilla, mutta sitä ei päästä rakentamaan, koska on tämä investointikatto estämässä.
Hei Hanna-Leena,
VastaaPoistaolet varmaan kuullut kansalaisaloitteesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Tällainen aloite on allekirjoitettavissa osoitteessa kaupunkipuisto.fi.
Voisitko kirjoittaa siitä jotain Sivusilmällä-blogiisi?
Hei!
PoistaEn varmaankaan ole oikea henkilö kirjoittamaan aiheesta. Olen kuullut hankkeesta ja minua on pyydetty siihen mukaan, mutta en ole lähtenyt. Kieltäytymisen syynä oli, että en usko, että kansallisella kaupunkipuistolla saataisiin turvattua Helsingin metsät ja luonnonrannat. Puistoon sisältyisi myös rakennettuja alueita ja Helsingin kaupunki pystyisi itse määrittelemään sen rajat. Kaupungilla tuskin on hyvää tahtoa sisällyttää mahdolliseen kaupunkipuistoon kaikkein pahiten uhattuna olevia merellisiä alueita.
Kansallista kaupunkipuistoa perusteltiin jossain vaiheessa toiveella estää täydennysrakentaminen eräillä alueilla. Minusta ei kannattaisi vastustaa olemassa olevaan korttelirakenteeseen suuntautuvaa täydennysrakentamista tilanteessa, jossa päättäjät joka tapauksessa ovat sitoutuneet massiiviseen väestönkasvuun (ottamatta kantaa kasvuennusteen realistisuuteen). Olennaista olisi saada Helsingin kaavoitusta suunnattua niin, että luontoalueisiin kohdistuvaa uudisraivausta ei enää tapahtuisi, vaan kasvu ohjattaisiin jo rakennetuille alueille ja mielellään ylöspäin.