Ontuva metro

Metro on Siilitien aseman peruskorjauksen vuoksi liikennöinyt 18.6. alkaen kahdeksan minuutin välein. Vuosaaren suunnan matkustajat joutuvat lisäksi vaihtamaan junaa Itäkeskuksessa. Asukkaille kesäinen haitta ei ole tullut yllätyksenä, sillä kyse on jokavuotisesta riesasta. Metron poikkeusaikataulusta olisi silti voinut kertoa myös bussiliikenteen suunnittelijoille. Meitä matkustajia kuritetaan nimittäin myös sillä, että liityntälinjan 96 bussi lähtee Rastilasta ja Vuosaaresta ennen kuin ehdimme nousta asemalta pysäkille.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla ollaan suunnittelemassa metron varaan tukeutuvaa pitkän i:n muotoista "metropolia", vaikka on ilmeistä, ettei metro mahdollisen automatisoinnin jälkeenkään kykenisi toimimaan kulkuvälineenä kaikille uusille asuinalueille. Metro on jo nyt ruuhkautunut eikä sen kapasiteettia voi lisätä rajattomasti, sillä tunneliosuuksilla voi turvallisuussyistä kulkea kerrallaan vain yksi samaan suuntaan menevä juna. Suunnittelu pohjautuu epärealistiseen visioon, jossa kaikki menee mahdollisimman hyvin, vaikka suunnittelun tehtävänä pitäisi olla tunnistaa rata- ja asemakorjausten kaltaisia ongelmatilanteita.

Pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta?

Puita vedessä. Kallahden Kainalo, Vuosaari

Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa oli 19.6.2012 kutsuvierastilaisuus medialle otsikolla ”Tuleeko jo liian kuuma? Suomalaiset huipulla kansainvälisessä ilmastontutkimuksessa”.  Toimittajia houkuteltiin tilaisuuteen lupaamalla, että vuoden 2012 professoriksi valittu akatemiaprofessori Markku Kulmala vastaa siellä kysymykseen, pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta.

Kaupungit muodostavat omat lämpösaarekkeensa

Ensimmäinen puheenvuoro oli tutkija, FT Leena Järvellä, jonka aiheena oli Helsingin kaupunki-ilmasto. Hän kertoi kaupunkien luovan omat ilmastolliset piirteensä. Kaupungit vaikuttavat veden ja lämmön kiertoon, koska niissä on vähemmän kasvillisuutta ja enemmän rakennettua pintaa kuin niitä ympäröivällä maaseudulla. Lisäksi liikenne ja lämmitys sekä niistä aiheutuvat pienhiukkaset vaikuttavat omalta osaltaan kaupunki-ilmastoon.

Rakentamisen jäljet ennen ja nyt

Aiemmin rakentaminen sovitettiin ympäristöön. Vielä 1970-luvulla kerrostalot saattoivat myötäillä kallion muotoja siten, että samassa talossa asuinkerrosten lukumäärä vaihteli maaston korkeuden mukaan.

Alla on kuva Vuosaaren Kallahdesta. Paikalle oli noin 100 vuotta sitten rakennettu huvila, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2010. Maasto on purkutöiden jälkeen jo lähes palautunut.

Tästä paloi noin satavuotias huvila vuonna 2010. Vuosaari, Kallahti.

Nykyinen rakennustekniikka sen sijaan muuttaa maaston lopullisesti. Alla on kuva rakennustyömaalta Vuosaaren Meri-Rastilasta. Kun paikalle rakennettava rivitalo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tulee elinkaarensa päähän, ei sen tieltä räjäytettyä kumpuilevaa kalliota pysty palauttamaan. Taustalla näkyy vuonna 2005 valmistunut asuintalo, jonka myyntivalttina oli "luonnonkaunis, kallioinen ympäristö".

Rakennustyömaa vuonna 2012. Vuosaari, Meri-Rastila.

Vaarallisia puita?

Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää asukkaita ilmiantamaan uhkaavia puita.
 

Kaadettuja puita, Helsinki.

Parin tunnin laivamatkan päässä Helsingistä suhtautuminen puihin on toisenlaista. Tallinnan vanhassa kaupungissa on vanhoja puita, jotka ovat onttoja tai kallellaan. Ne on kuitenkin haluttu säilyttää ja niinpä niitä on esimerkiksi täytetty ja tuettu vaijerein.

Ontto puu on tehty vaarattomaksi täyttämällä, Tallinna.