Avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JÄSENILLE

Sain tiedon, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Meri-Rastilan länsirannan kaavoitusprosessia kokouksessaan 27.11.2012. Tieto oli jossain määrin yllättävä, sillä on erikoista, että nykyiseen lautakuntaan viedään heti kunnallisvaalien jälkeen asia, joka ei ole luonteeltaan kiireellinen, mutta sitäkin kuumempi. Tilanteen poikkeuksellisuutta lisää, että vuoden vaihteen jälkeen myös KSV:n virastopäällikkö on vaihtumassa, kun Mikko Aho korvaa Tuomas Rajajärven.

Meri-Rastilan asukkaiden kunnallisvaalikäyttäytymisessä oli nähtävissä kaksi merkittävää tekijää. Perinteisesti sosiaalidemokraattivaltaisen alueen suurimmaksi puolueeksi nousi Vihreä Liitto, joka edellisessä lautakuntakäsittelyssä Vasemmistoliiton ja RKP:n ohella tuki Meri-Rastilan metsäluonnon säilyttämistä. Toiseksi alueen äänestysaktiivisuus oli alhainen, mikä saattaa johtua joidenkin puolueuskollisten äänestäjien jäämisestä kotiin sekä siitä, että monet asukkaista ovat menettäneet luottamuksensa poliittiseen järjestelmään.

Ennen vaaleja ilmapiiri Meri-Rastilassa oli poikkeuksellisen sähköinen. Esimerkiksi minulta kyseltiin metsämyönteisiä äänestyssuosituksia. Samanlaisia kokemuksia on ollut myös muilla Pro Meri-Rastila -aktiiveilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla on useita syitä tehdä Meri-Rastilan luontoalueen säilyttävä päätös. Tässä on niistä muutamia.

Arkkitehti Tristan Hughes

 

KAUPUNGIN ASETTAMA ASUKASTAVOITE ON SAAVUTETTAVISSA MUUTENKIN

Kaupungin asettama asukastavoite voidaan saavuttaa muutenkin, kuten designpääkaupunkivuoden hankkeena toteutettu OURCity-suunnitelma osoittaa. Meri-Rastilassa on halukkuutta jatkaa osallistavaa kaupunkisuunnittelua, jonka vuoksi Pro Meri-Rastila on hakenut demokratiapilottihankkeeksi. Hankehakemus löytyy täältä: http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

Osallistava kaupunkisuunnittelu lisäisi Meri-Rastilan asukkaiden integraatiota luomalla yhteistyötä eri asukasryhmien välille. KSV:n suunnitelmaa on puolustettu tarpeella saada Meri-Rastilaan kovan rahan asuntoja. Argumentti on kuitenkin erikoinen, sillä 2000-luvulla Meri-Rastilaan on rakennettu lähes pelkästään omistusasuntoja.  

ALUEEN LUONTOARVOT TULISI JULKISTAA

Helsingin kaupungin metsäalueiden luontoarvoista on tehty kartoituksia, joiden julkistaminen on viivästynyt. Meri-Rastilan suunnittelualueella on kuulemani mukaan useita I-luokan, siis kaikkein arvokkaimpia, metsäkohteita.

Kaupungin avoimuusperiatteet edellyttävät METSO-selvitysten julkistamista ennen päätöksentekoa. Arvokkaalle luontoalueelle rakentaminen olisi myös vastoin Helsingin kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymiä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Meri-Rastila, KSV:n suunnittelualueelta

USEAT TUTKIMUKSET PUOLTAVAT LUONTOALUEEN SÄILYTTÄMISTÄ

KSV:n suunnitelma sivuuttaa alueen luontoarvojen lisäksi myös tutkimukset kaupunkiluonnon terveysvaikutuksia. Lähiluonnolla on erityistä merkitystä sosioekonomisten ryhmien terveyserojen tasaamisessa. Kaupunkiluontoon liittyviä tutkimuksia on tehty Suomessakin (mm. professori Liisa Tyrväinen), mutta tässä on linkki kansainväliseen tutkimukseen: http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2808%2961689-X/abstract

Monimuotoisella luonnolla on merkityksensä myös allergioiden torjunnassa kuten ylilääkäri Tari Haahtelan ja akatemiaprofessori Ilkka Hanskin tutkimus osoittaa: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12021/type=1

Myös tutkija, FT Leena Järven kaupunki-ilmastoon liittyvät tutkimukset puoltavat metsäalueen säilyttämistä. Järven mukaan kaupungit tarvitsevat viheralueita paitsi luomaan viihtyisyyttä myös viilentämään ilmaa ja hillitsemään haitallisia ilmiöitä. Luontoalueiden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen edetessä. Jos viheralueet vähenevät, nousee ilman lämpötila paikallisesti helpommin terveydelle vaarallisiin lukemiin.

Tulvat ovat vakavin ilmastonmuutoksen Helsingin kaupungille aiheuttamista uhista. Tulvien riski kasvaa kasvillisuuden määrän vähetessä, sillä samalla vähenee myös veden haihdunta. Asiaa on tutkittu vertaamalla haihduntaa Helsingin keskustassa ja Kumpulassa. Vuositasolla haihdunta keskustassa oli noin 30 prosenttia alhaisempi kuin Kumpulassa.

LOPUKSI

Hyvässä kaupungissa asukkaat uskaltavat kiintyä ympäristöönsä, koska voivat luottaa siihen, että myös kaupunki kunnioittaa heille tärkeitä alueita. KSV:n suunnitelma tuhoaisi merirastilalaisille kaikkein olennaisimman paikan.

Itse aloin puolustaa Meri-Rastilan länsirantaa nähtyäni sen surun, jonka suunnitelma lähimetsään rakentamisesta tuotti eräälle 6-vuotiaalle.

Terveisin

Hanna-Leena Ylinen, Meri-Rastila