Meri-Rastila 6.10.2013 |
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN TULISI
HYLÄTÄ MERI-RASTILAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
Taustaksi
Helsingin
kokoisessa kaupungissa päättäjillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta perehtyä
riittävästi asioihin, joista päättävät. Tämä antaa virkamiehille runsaasti
valtaa. He pystyvät ohjaamaan esimerkiksi kaavoitusta tietäen, etteivät
poliitikot pysty arvioimaan esitysten todellisia vaikutuksia.
Silloin, kun asukkaat
asettuvat voimakkaasti vastustamaan jotakin esitystä, päättäjän tulisi pysähtyä
ja miettiä, mistä on kysymys. Asukkaat eivät vastusta kaupungin hankkeita
kevyin perustein – niin raskasta ja vaikeaa kaavoitukseen osallistuminen on. Todistustaakka on sälytetty heikommalle osapuolelle
eivätkä kaikkein perustelluimmatkaan argumentit näytä riittävän. Asukasaktiiveille
useiden vuosien aikana kertynyt tieto voidaan kuitata pelkällä
olankohautuksella.
Pystyn Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen vuorovaikutusraporttia
selatessani ymmärtämään, että useimmista poliitikoista siinä annetut vastineet
vaikuttavat perustelluilta ja uskottavilta. Lautakunnan jäsenet käsittelevät
viikoittain useita hankkeita. Miten heillä olisi aikaa perehtyä
vuorovaikutusraportin taustoihin niin, että he pystyisivät viraston taitavan
retoriikan takaa tunnistamaan harhaanjohtavat väitteet? Vuosia tätä
nimenomaista kaavahanketta seuranneelle vuorovaikutusraportti avautuu kuitenkin
toisin.
Osayleiskaavaluonnoksen käsittely
kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2011 ja 2012
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 12.5.2011 yksimielisesti
palauttaa Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi
siten, että tutkittaisiin uudestaan maankäytön ratkaisuja, kaava-alueen
rajauksia ja massoittelua myös rakennusten korkeutta nostamalla. Valmistelussa
tarkasteltaisiin myös mahdollisuutta säilyttää ranta-alueita esitettyä selvästi
laajemmin virkistyskäytössä.
OURCity-suunnitelmaa ei toukokuussa 2011 vielä ollut.
Keväällä 2012 kaupunkisuunnitteluvirasto antoi tiedotteen, jonka mukaan
osayleiskaavaluonnosta on muokattu niin, että metsäalueelle suunniteltu asuinalue on
pinta-alaltaan kolmanneksen pienempi kuin aiemmassa luonnoksessa.
Todellisuudessa rakentamisalue ei vuoden aikana ollut juurikaan muuttunut.
Tästä huolimatta esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi uudesta kaavaluonnoksesta
tarkistamatta esitetyn väitteen paikkaansa pitävyyttä.
Kokouksessaan 8.5.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi äänin 5 – 4
Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnoksen. Osayleiskaavaluonnosta vastaan
äänestäneet kannattivat Meri-Rastilan täydennysrakentamista
OURCity-suunnitelman pohjalta.
Pöytäkirjassa todetaan: ”Osayleiskaavaluonnos
on valmisteltu uudestaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.5.2011 tekemän
päätöksen mukaisesti.” Tämä yhdistettynä viraston julkisuuteen välittämään
väitteeseen metsäpinta-alan säästymisestä osoittaa lautakunnalla olleen väärät
lähtöoletukset päätöstä tehdessään.
Luontoarvoihin liittyvät vastineet
eivät pohjaudu tietoon
Vuorovaikutusraportin luontoarvoihin liittyvissä vastineissa vaikutukset
esitetään pienemmiksi kuin ne todellisuudessa olisivat. Otan esimerkin
raportista:
"Ympäristökeskuksen arvion
mukaan merkittävä osa kääpälajistosta voidaan säilyttää rakentamisalueen
rajauksen ulkopuolella. Nämä rakentamisen ulkopuolelle jätettäviksi esitetyt
metsäalueet on merkitty kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokkaiden alueiden kaavamerkinnällä (luo). Muistutusten johdosta
luo-kaavamerkintään liittyvää määräystä on täsmennetty."
Kysyin vuorovaikutusraportin väitteestä kääpäkartoituksen tekijältä Keijo Savolalta. Savolan (kirjallinen
tiedoksianto 21.10.2013) mukaan ympäristökeskus on tehnyt
johtopäätökset konsultoimatta selvityksen tekijää.
Kirjallisen
tiedoksiannon perusteella Savolan 21 vuoden kokemukseen perustuva näkemys
kaavan haitallisista vaikutuksista koko alueen lajistolliseen monimuotoisuuteen
ei ole yhtenevä vuorovaikutusraportista ilmi käyvän ympäristökeskuksen
mielipiteen kanssa.
Savola oli yhtenä puhujana
Vuosaari-toimikunnan 3.10.2013 järjestämässä Meri-Rastilan osayleiskaavoitusta
koskevassa tilaisuudessa, jonne oli kutsuttu myös
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ja varajäsenet. Tuolloin hän totesi, että
säilyneiden metsäbiotooppien sekä edustavan lahopuulajiston takia Meri-Rastilan
luontoalueella on maakunnallista tai jopa valtakunnallista suojeluarvoa. Hän
kuitenkin muistutti, että metsä tulisi säilyttää kokonaisuutena, sillä pohjoisosaan
rakentaminen laskisi alueen arvoa.
OURCity-suunnitelman pysäköintiä moitittiin
väärin perustein
Virasto
on antanut ymmärtää, ettei OURCity-suunnitelmassa olisi otettu huomioon
paikoitustarpeita. Väite liittyy mahdollisesti varhaiseen luonnokseen, jonka
jälkeen suunnitelmaa korjattiin. Väite olisi kuitenkin ollut kumottavissa jo
vuoden 2012 käsittelyjen aikoihin. Pysäköinnin järjestämistä on kuvattu
OURCity-suunnitelman A3-kirjan sivuilla 27 – 28. Kirja on ladattavissa Pro Meri-Rastila
-blogin etusivulta.
Virasto
jatkaa kuitenkin edelleen OURCity-suunnitelman pysäköintijärjestelyjen
tarkoitushakuista moittimista. Vuorovaikutusraportin sivulla 74 todetaan: ”OURCity-vaihtoehtosuunnitelman pysäköinnin
ratkaisujen kalleus tulee esiin myös FCG:n tekemässä kustannusvertailussa.”
Rehellisyyden
nimissä olisi toivonut, että virasto olisi lainannut FCG-tarkastelua suoremmin.
OURCityn osalta FCG-tutkimus toteaa: ”Haasteita
ilmenee pysäköinnin järjestämisessä täydennysrakennettavalle alueelle.” Viraston
laatiman osayleiskaavaehdotuksen osalta kuva on kuitenkin lohduttomampi paitsi
kalleuden myös ympäristövaikutusten suhteen: ”Rinteeseen ja kallion laelle rakennettavien pysäköinnin ja teknisen
huollon verkostojen ratkaisut edellyttävät laajoja maansiirto- ja louhintatöitä
kortteli- ja katu-alueilla.”
Myös
Sitran rahoittama FCG-tutkimus on löydettävissä Pro Meri-Rastila -blogin
etusivun kautta.
Muiden lautakuntien lausunnoista
Muiden
lautakuntien lausunnoista paistaa, ettei päättäjillä ole ollut todellista
mahdollisuutta perehtyä käsillä olevaan asiaan. Ilahduttavan poikkeuksen tekee
yleisten töiden lautakunta, joka hyväksyi yksimielisesti Jussi Heinämiehen tekemän vastaehdotuksen. Taustatietoa löytyi,
sillä lautakunnan puheenjohtaja Jarmo
Nieminen oli toisessa luottamustehtävässään Helsingin
luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana perehtynyt Meri-Rastilan
osayleiskaavoitukseen.
Erityisesti
sopii ihmetellä ympäristölautakunnan erittäin tiukassa äänestyksessä (4 – 4,
puheenjohtajan äänen ratkaistessa) syntynyttä osayleiskaavaehdotusta puoltavaa lausuntoa.
Kun kaupunkisuunnitteluvirasto vuonna
2009 esitteli kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa Meri-Rastilaan, Helsingin
kaupungin ympäristökeskus esitti, että laajimmasta vaihtoehdosta tulisi heti
luopua, koska se hävittäisi pääosan alueen eliöstön kannalta tärkeästä
metsästä. Tästä huolimatta kaupunkisuunnitteluvirasto otti nimenomaan laajimman
vaihtoehdon suunnittelunsa pohjaksi.
Sittemmin alueen luontoarvoista on saatu
lisää tietoa. METSO- ja kääpäselvitykset ovat osoittaneet metsän suojelemisen
arvoiseksi. Ympäristökeskuksen vuonna 2009 tekemä huomio
laajimman vaihtoehdon aiheuttamista haitoista on entistä ajankohtaisempi.
Kaavaehdotus on ristiriidassa maakuntakaavan
kanssa
Uudenmaan
2. vaihemaakuntakaavasta on Meri-Rastilaan liittyen tehty muutama valitus eikä
kaava siis ole tältä osin lainvoimainen.
Vuorovaikutusraportissa
viitataan kaupunkisuunnitteluviraston Uudenmaan liitolta pyytämään lausuntoon,
jonka mukaan ehdotus ei olisi ristiriidassa voimassa olevankaan maakuntakaavan
kanssa. Muistutan lautakunnan jäseniä,
ettei Uudenmaan liitolla ole ratkaisevaa asemaa kaavatulkinnan suhteen.
Lopuksi
Kaupunkisuunnittelulautakunnan
on kokouksessaan 5.11.2013 syytä hylätä Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus. Haluttu
asukasmäärän lisäys on mahdollista toteuttaa Meri-Rastilaan
OURCity-suunnitelman avulla.
Helsingissä
24.10.2013
Hanna-Leena
Ylinen
Linkkejä:
Asiallinen ja paikkansa pitävä kirjoitus!
VastaaPoista