tiistai 27. tammikuuta 2015

Ramsinniemi 26.1.2015


Ramsinniemen rantaa. 26.1.2015
Yleiskaavaluonnokseen on piirretty Vartiosaaren ja Ramsinniemen halkaiseva saaristoraitiotie.
Ovatkohan suunnittelijat edes käyneet katsomassa, minne ovat raitiotien linjanneet? Otin 26.1.2015 kuvia, miltä kaavaillun raitiotien varrella Ramsinniemessä näyttää.

Ramsinniementie on kapea ja mutkainen. Jos sille rakennettaisiin kiskot, pitäisi tie leventää vähintään kolminkertaiseksi. Kapealla niemellä se tarkoittaisi lähes täydellistä tuhoa.

Tähänkö kiskot? 26.1.2015
Tai tähän? 26.1.2015
Tien suoristamista ja leventämistä varten olisi paitsi kaadettava puita myös räjäytettävä kalliota, esimerkiksi tästä:

Kalliota Ramsinniementien vieressä. 26.1.2015
Kalliota Ramsinniementien vieressä. 26.1.2015
Vertailun vuoksi kannattaa katsoa, miltä näyttää Stansvikissa, jossa on jo raivattu tilaa raitiotielle. Vuotta aiemmin sama alue oli vielä metsäinen.

Stansvik, Laajasalo 1.9.2014
Ramsinniemellä poikkesin välillä sivuun Ramsinniementieltä. Luonnonsuojelualueella kävin kuitenkin vain kuvaamassa tämän kyltin:

Luonnonsuojelualueen kyltti. 26.1.2015
Luonto ei piittaa suojelualueen rajoista ja luontoarvoja löytyy myös Ramsinniemen itärannalta, jossa kasvaa vanhoja puita ja kaikkialla on samanlaista muinaisrantakivikkoa kuin Meri-Rastilan metsässäkin. Ei ihme, sillä Meri-Rastilan metsä ja Ramsinniemi ovat käytännössä samaa noin 83 hehtaarin laajuista kokonaisuutta.

Rantakivikkoa Ramsinniemessä. 26.1.2015
Erityisen tyypillisiä Ramsinniemelle näyttävät olevan vanhat, kaarnakuoriset koivut:

Vanha koivu Ramsinniemessä. 26.1.2015

Tälle koivulle on kasvanut parta. 26.1.2015
Vanhojen koivujen seurana on muita vanhoja puita. Tässä erikoinen mänty:

Runko on monella mutkalla. 26.1.2015
Joku on pesinyt kaatuneen puun muodostamassa suojassa:

Puun suojassa on pesä. 26.1.2015
Pesä. 26.1.2015
Pesiä voi myös pöntössä. 26.1.2015
Tässä telkälle. 26.1.2015
Rannoilta löytyi veneitä:

Punainen vene jäiden keskellä. 26.1.2015
Tämä ainakin on vielä käytössä. 26.1.2015
Olikohan tämä kesällä Ison Kallahden uimarannalla? 26.1.2015
Tämä vene oli Merihiekan tuntumassa. 26.1.2015
Tuntuu hiukan huvittavalta, että elinvoimaiseen rantametsään yritetään istuttaa puuntaimia, jotka on suojattu rusakoita vastaan:

Tötterössä on taimi. 26.1.2015
On siellä. 26.1.2015
Ramsinniemen kivissä on ilmeikästä sammal- ja jäkäläkasvustoa:

Kivi Ramsinniemen rantametsässä. 26.1.2015
Sama kivi, yksityiskohta. 26.1.2015
Vuosaaren seurakunnan omistaman Merihiekan laiturille on luvallista mennä, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon:


Merihiekan laituri. 26.1.2015
Ramsinniementien päättymisestä varoitetaan hyvissä ajoin:

Reuna tulee vastaan. 26.1.2015
Ramsinniementie. 26.1.2015
Kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti kokouksessaan 16.12.2014 virastoa selvittämään mm. Ramsinniemen alueen virkistys-, luonto- ja suojeluarvojen turvaamista. Yksinkertaisella kävele ja katso -menetelmällä on helposti huomattavissa, että niin raitiotien kuin asuinalueenkin rakentaminen estäisi kyseisten arvojen toteutumisen kokonaan.

Jäitä siis hattuun! Ramsinniemi 26.1.2015


4 kommenttia:

  1. Valitettavasti taitaa olla niin, että vaikka kävisivätkin niin eivät välittäisi. Kun kuuntelee nyt sitten näitä vaatimuksia lisätä väestöä vain sen takia, että saadaan krääsälle lisää kysyntää ja talouden lukuja kasvuun, niin ihmetellä täytyy, että eikö mikään muu merkitse sitten enää mitään. Kaksinaamaista sitten esiintyä samaan aikaan luonnonsuojelijoina, mutta oikeasti huolehtiikin vain siitä, että luonnon kuluttamista saataisiin kasvuun. Ja kuten kuvistasi näkisi poliitikko ja virkamieskin, niin luontohan tuossa kuluu ja katoaa. Kuka kehtaa väittää tuota kestäväksi? Ja mitä pidemmälle mennään, niin sitä varmemmin ansassa ollaan. Jos Luther halusi puhdistaa uskonnon, niin nyt tarvitsisi puhdistaa luonnonsuojelu takaisin siihen, jossa luontoa suojeltiin, eikä yritetty tuhota vihreästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terävä tuo huomio tarpeesta puhdistaa luonnonsuojelu luonnon suojelemiseksi. Viherpesu poistaa ja heikentää luontoa eikä puhdista sitä elinvoimaiseksi.

      Poista
  2. Kehittämättä paras31. tammikuuta 2015 klo 12.29

    Helsinki haluaa kehittää Stansvikin kartanoaluetta, vaikka alue on jo nyt aivan erinomainen virkistysalue kehittämättäkin. Mitä enemmän kehitetään, sen huonompi lopputulos.

    Koirasaarentietä on jo kehitetty niin, että maisemassa on nyt valtava ruhje keskellä vanhaa hienoa ympäristöä. Siitä on hyvä valokuva tuossa Hanna-Leenan kuvakavalkaadissa.

    Jokainen saaristoraitiovaunureittejä Vartiosaareen ja Ramsinniemeen haikaileva voisi käydä Stansvikissa katsomassa, miltä karttojen linjaukset tarkoittavat käytännössä.

    VastaaPoista
  3. Stansvikin seutu on hienoa aluetta. Sitä olisi ollut - ja osin on yhä - mahdollista kehittää niin, että viihtyisää luontoa jää enemmän ja silti asunnot mahtuvat. Yksi pulmapaikka on lahti, johon on hahmoteltu pitkähköä uimarantaa. Lahtea kiertää todella komea puusto ja luontaistakin rantaa tarvitaan. Uimapaikan sijoittelua ja toteutusta voisi vielä miettiä.

    Jos Stansvikissa sijoiteltaisiin asioita hieman toisin, viihtyisyys kasvaisi ja luontoa säästyisi. Alueen metsäisessä osassa on esimerkiksi hienosti jalopuuta.

    Mielikuvaharjoitus raitiovaunureitin sijoittamisesta Vartiosaareen tai kapeaan ja korkeuseroiltaan vaihtelevaan Ramsinniemeen on avartava.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.