 |
| Vartiosaari 9.6.2015 |
Alla on 11.6.2015 lähettämäni mielipide:
MIELIPIDE VARTIOSAAREN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA
Nyt nähtävillä olevassa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksessa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
On harmillista, ettei Helsingin kaupunkisuunnittelussa osata itseohjautuvasti välttää suunnittelua arvokkaille luontoalueille. Ehdotuksessa Helsingin uudeksi luonnonsuojeluohjelmaksi on tuotu esille, että suojelullisia puutteita ilmenee erityisesti rantabiotooppien osalta. Puutteet johtuvat siitä, että ranta-alueiden metsiköt ovat pääosin pieniä ja pirstaleisia. Sen sijaan, että kaavoitetaan asuntoja merellisen Helsingin metsäisille kallioille, suunnittelun pitää kaikin keinoin pyrkiä turvaamaan jäljellä olevat rantametsät.
Vartiosaaren suunnittelun tulisi lähteä saaren luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvistä arvoista. Saari toimii jo nykyisellään virkistysalueena useille helsinkiläisille sekä mm. melontakeskuksen kautta tuleville turisteille. Vartiosaaren virkistyskäyttöä on mahdollista lisätä järjestämällä saareen nykyistä tiheämmän vuorovälin vesibussiyhteys. Jos tahtoa riittää, yhteys on helposti järjestettävissä ottamalla mallia esimerkiksi Tukholmasta, jossa on toimiva vesibussiliikenne. Myös Espoon kaupunki on hoitanut vesiliikenteen saaristoon paremmin kuin Helsinki.
Vartiosaari ei ole taajamatoimintojen aluetta maakuntakaavassa
Osayleiskaavaluonnos on ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Uudenmaan liitto kiinnitti Vartiosaareen huomiota 16.3.2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, jossa todetaan seuraavaa:
"Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullista maankäyttöä. Vartiosaarella on valtakunnallista kulttuuriympäristöarvoa (höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Ramsinniemi puolestaan on virkistys- ja suojelualuetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen on osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä.
Maakuntakaavassa on ollut tapana osoittaa näin suurille väestömäärille asuntorakentamiseen tarkoitetut alueet taajamana, eikä valkoisena alueena. Saaristossa paljon vähäisemmätkin asutustihentymät, esim. pinta-alaltaan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomenlinna (noin 800 asukasta) on merkitty taajamaksi. Kulttuuriympäristöarvot asettavat omat reunaehtonsa alueen suunnittelulle.
Maakuntakaavassa on ollut tapana osoittaa näin suurille väestömäärille asuntorakentamiseen tarkoitetut alueet taajamana, eikä valkoisena alueena. Saaristossa paljon vähäisemmätkin asutustihentymät, esim. pinta-alaltaan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomenlinna (noin 800 asukasta) on merkitty taajamaksi. Kulttuuriympäristöarvot asettavat omat reunaehtonsa alueen suunnittelulle.
Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöön ottoa. Maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoimintoihin tarvitaan enemmän taustatietoa ja vahvempia perusteluja. Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, seudullisestikin merkittävän virkistysalueen."
Kaavan tulisi perustua riittäviin selvityksiin ja niiden huomioimiseen ratkaisuissa
Vartiosaari on kokonaisuudessaan ensimmäisen luokan lepakkoaluetta. Siellä
Suunnittelun tulee kaikilta osin perustua riittäviin selvityksiin sekä niiden huomioimiseen kaavatyössä. Erityisesti merelliset selvitykset ovat toistaiseksi puutteelliset. Samalla tulee muistaa asioiden liittyminen toisiinsa. Rantaluonnossa tapahtuvat muutokset heijastuvat vedenalaiseen luontoon, siksi toimenpiteitä vesistöjen läheisyydessä tulee välttää.
On perusteltua katsoa, että Vartiokylänlahti, jonka tuntumassa Vartiosaari sijaitsee, muistuttaa Natura-direktiivin luontotyyppiä 1650 (kapea murtovesilahti). Myös tästä syystä siihen kohdistuvista voimakkaasti ympäristöä muokkaavista hankkeista kuten saaristoraitiotie tulee luopua.
Vartiosaari on keskeinen osa itäistä vihersormea
Vartiosaaren kautta kulkee seudullinen viheryhteys, joka alkaa Laajasalosta ja etenee Vartiosaaresta Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsäalueen ja Vartiokylänlahden rantojen kautta kohti Mustavuorta ja Sipoota. Tämä on Helsingin varsinainen itäinen vihersormi, jonka kytkeytyvyys tulee säilyttää. Se toinen, Uutelasta alkava ja kartalla laajana näyttäytyvä "vihersormi" sisältää mm. golfkentän ja entisen kaatopaikan, joten se ei ainakaan niiltä osin toimi sen enempää luonnon monimuotoisuuden kuin yleisen virkistyksenkään kannalta.
Helsingissä on runsaasti mahdollisuuksia rakentaa levittämättä kaupunkirakennetta luontoalueille
Helsingissä on runsaasti mahdollisuuksia tiivistää jo rakennettuja alueita erityisesti Kehä I:n sisäpuolella. Tilaa asunnoille tulee lähivuosina vapautumaan mm. yksityisautoilulta, jonka suosio on laskussa. Myös toimitilaa on vapaana tai vapautumassa asuinkäyttöön muutettavaksi.
Asukkaat eri puolilla Helsinkiä kantavat huolta kaupungin luontoalueiden puolesta. Meille asukasaktiiveille olisi helpotus, jos voisimme luottaa, että virkamiehet uudisraivauskaavojen sijaan suunnittelisivat ranta-, metsä- ja niittyalueet rauhaan jättäviä suunnanmuutoskaavoja ja sijoittaisivat tarvittavat asunnot ja toimitilat luovasti jo rakennettuja alueita hyödyntäen.
Ranta- ja metsäluontoa tulee säilyttää siellä, missä sitä vielä on – myös silloin, kun se sijaitsee pääkaupungin rajojen sisäpuolella. Helsinki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, samoin valtioneuvosto ja EU. Biodiversiteettiin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos luonnontilaisten alueiden säilyminen muokkaamattomina turvataan.
Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos ei tue näitä tavoitteita ja siksi se on nykyisessä muodossaan hylättävä.
Helsingissä 11.06.2015
Hanna-Leena Ylinen
Lisätietoja Vartiosaaresta lepakkoalueena: http://kartta.hel.fi/
Lisätietoja Vartiosaaresta lepakkoalueena: http://kartta.hel.fi/
Luontojärjestöjen arvometsäesitys: https://helsinginmetsat.files.
Vartiosaaressa kulttuuriarvot ja luonto limittyvät monin tavoin kiinnostavasti. Yksi esimerkki ovat lepakot, joille saaristoperinne on tarjonnut hyvät elinpaikat.
VastaaPoistaKulttuuriperinne rakentuu vahvasti sille, että saareen on saavuttu huviloille höyrylaivalla. Laiva- tai veneyhteyksiä Vartiosaareen olisi helppo parantaa.
Saaren tuntu katoaa, jos perille pääsee siltaa pitkin. Tämän huomaa eri puolilla Suomea. Silta on kuin mikä tahansa maantie tai jalkakäytävä.
Yksi peruskysymys onkin, mistä kaikesta Vartiosaaren kulttuuriarvot rakentuvat.
Kuvasta tuli mieleen, että rantabiotoopit ovat aliedustettuina Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa.
VastaaPoistaJos luet mielipiteeni tarkkaan, huomaat, että tämä oli mainittu siinä. Asiaa kannattaa korostaa, sillä Helsingin kaavoitusta näyttää ohjaavan lyhytnäköinen halu rakentaa viimeisille luonnonrannoille.
Poista