 |
| Vartiosaari ja Ramsinniemi 14.6.2016 päivätyssä yleiskaavassa |
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.6.2016 tarkistetun yleiskaavaehdotuksen.
Ennen käsittelyä olin lähettänyt lautakunnal
Ensimmäiseen viestiin en saanut yhtään vastausta. Toiseen vastasi ainoastaan Elina Moisio (vihr.), joka hänkin oli ymmärtänyt viestini väärin. Vastauksessaan Moisio sivuutti koilliseen vihersormeen yleiskaavassa kohdistuvan uhkan ja kertoi Vartiosaaren osayleiskaavan etenemisestä.
Ensimmäiseen viestiin en saanut yhtään vastausta. Toiseen vastasi ainoastaan Elina Moisio (vihr.), joka hänkin oli ymmärtänyt viestini väärin. Vastauksessaan Moisio sivuutti koilliseen vihersormeen yleiskaavassa kohdistuvan uhkan ja kertoi Vartiosaaren osayleiskaavan etenemisestä.
Yleiskaava on
katkaisemassa koillisen vihersormen Vartiosaaren ja Ramsinniemen
kohdalta. Vaikka Vartiosaaren osayleiskaava etenee omassa prosessissaan,
saarta käsitellään myös yleiskaavassa. Sille on yleiskaavassa merkitty
rakentamistehokkuutta kuvaavat pikselit. Yleiskaava sisältää myös suunnitelman saarelta kahteen
suuntaan etenevistä silloista, baanasta ja "saaristoraitiotiestä".
Yleiskaavakartassa on teksti: "Tämä yleiskaava ei korvaa voimassa olevia Jätkäsaaren, Keski-Pasilan, Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan, Kuninkaantammen, Pohjois-Haagan itäosan ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavoja eikä Vartiosaaren, Meri-Rastilan länsirannan, Koivusaaren ja Hernesaaren osayleiskaavoja, mikäli ne tulevat voimaan ennen tätä yleiskaavaa."
Tämä tarkoittaa, että jos Vartiosaaren osayleiskaava kaatuisi joko poliittisessa käsittelyssä tai oikeudessa, yleiskaavalla voitaisiin edistää samankaltaista suunnittelua kuin osayleiskaavalla. Saman sisällön käyttäminen kahdessa eri suunnitelmassa tarkoittaa osallisille pahimmassa tapauksessa kahta erillistä valitusprosessia. Nykyisillä käsittelyhinnoilla tämä on järjestöille tai yksityishenkilöille hyvinkin konkreettinen haitta.
Yleiskaavakartassa on teksti: "Tämä yleiskaava ei korvaa voimassa olevia Jätkäsaaren, Keski-Pasilan, Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan, Kuninkaantammen, Pohjois-Haagan itäosan ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavoja eikä Vartiosaaren, Meri-Rastilan länsirannan, Koivusaaren ja Hernesaaren osayleiskaavoja, mikäli ne tulevat voimaan ennen tätä yleiskaavaa."
Tämä tarkoittaa, että jos Vartiosaaren osayleiskaava kaatuisi joko poliittisessa käsittelyssä tai oikeudessa, yleiskaavalla voitaisiin edistää samankaltaista suunnittelua kuin osayleiskaavalla. Saman sisällön käyttäminen kahdessa eri suunnitelmassa tarkoittaa osallisille pahimmassa tapauksessa kahta erillistä valitusprosessia. Nykyisillä käsittelyhinnoilla tämä on järjestöille tai yksityishenkilöille hyvinkin konkreettinen haitta.
Lisäksi hallitus suunnittelee asiantuntijoiden neuvoista
ja kertaalleen tekemästään päätöksestä huolimatta valitusoikeuden rajoittamista, jolloin valitusoikeus mahdollisesti poistuu viranomaisilta.
Tällöin esimerkiksi kriittisiä lausuntoja jättäneet Uudenmaan ELY-keskus tai Museovirasto eivät pystyisi
valittamaan Vartiosaareen ja Ramsinniemeen liittyvistä suunnitelmista.
Kaupunkisuunnittelulautakunnas
Yhtä
hälyttävää on, että erityisesti vihreät poliitikot ovat vähätelleet
yleiskaavan merkitystä ja todenneet, ettei sen perusteella rakenneta mitään, vaan asiat ratkaistaan asemakaavoituksessa. Eivätkö
he tunnista, että isoista linjoista päätetään nimenomaan yleiskaavassa? Luontoalueiden puolustaminen
asemakaavoituksen yhteydessä on toivotonta, jos voimassa on rakentamisen
salliva tai sitä suorastaan edellyttävä yleiskaava. Lisäksi on oletettavaa, että
rakennusliikkeiden toiveita myötäillen aidon
täydennysrakentamisen sijaan yleiskaavasta etenisi asemakaavoitukseen ensivaiheessa juuri
luontokohteita.
Osa poliitikoista on ainakin jossain
määrin tunnistanut vuorovaikutusprosessin
näennäisyyden, mutta se ei ole vaikuttanut päätöksiin.
Keskuspuistoaktiivit ovat julkaisseet kaupunkisuunnittelulautakunnan
jäsenien vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin. Elina Moisio oli todennut
vuorovaikutuksesta, että hänen mielestään kaupunkilaisten näkemyksiä ei
ole otettu huomioon ja asia tulee muuttumaan. Miten se voisi
muuttua, kun Moisio itsekin oli lautakunnassa hyväksymässä
yleiskaavan, jonka tehtävänä on ohjata asemakaavoitusta?
Tietämättömyydellä ei ole ollut rajoja, kun yleiskaavaan liittyvissä verkkokeskusteluissa on väitetty Helsingin luontoalueille rakentamisen turvaavan metsiä muualla Suomessa. Helsingin kaavoituksella pystytään säilyttämään tai tuhoamaan luontoa vain kaupungin rajojen sisällä.
Muualla olevia metsiä ei Helsingin päätöksillä voi säilyttää.
Metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen maaseudulla ei johdu haja-asutuksesta, vaan metsien käytöstä. Väestön pakkautuminen pääkaupunkiin ei vähennä metsien käyttöä, vaan pikemminkin lisää sitä, varsinkin jos
Helsingissä kulutettavaa energiaa aletaan tuottaa biomassaa polttamalla.
Miltä siis kuulostaisi poliittinen konsensus kaikkien Helsingin metsien ja luonnonrantojen säilyttämisen puolesta?
Soininvaara puolustautui sillä, että kuulemma jos valittaa vielä tuossa vaiheessa jostain, niin voi käydä niin että toiset pyyhkivät jo neuvotteluissa tulleet voitot. Kökködemokratiaa tai jotain. Miten edustuksellinen demokratia toimii, jos edustajiksi valituilla on kädet sidottu ennen lopullista päätöstä? Tai jos koko systeemi on sellainen, että pikseleillä ja muulla pyörityksellä menee päättäjienkin päät sekaisin.
VastaaPoistaItse iloitsin vähän siitä, että Haaganpuro edes tunnistettiin uhanalaisten lajien asuinsijaksi, mutta siitäkin tuli vain epämääräinen huomautus joka ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi ymmärretty mitä puroluonto tarvitsee säilyäkseen. Nytkin se on jo pahasti vaikeuksissa.
Tuo kaupungille ominainen elinehto, eli resurssien tuominen muualta ja siten luonnontuhoamisen siirtäminen sinne, ei tosiaan monella ole selvää. Kun 60 miljardilla rakennetaan, niin jos purkaisi tuon raaka-aineiksi ja päästöiksi, niin aika kaukana on ekologinen kaupunki ja kestävä kehitys. Täällä menee luonto asfaltin ja kiven alle, mutta muualla sitten hiekkaharjut, metsät ja muut rakennusaineiden lähteet katoavat. Lämpölaitoksien polttoaine saattaa muuten tulla aina jostain Kanadasta asti Vuosaareen, koska se saattaa olla halvempaa kuin kotimainen.
Kun tästä tulee petetty olo, niin olisi minusta parempi ettei puolueet ja poliitikot lupaisi mitään puhdasta luontoa ja kestävää kehitystä, kun kuitenkin kaupungin kasvu, eli talouskasvu, menee aina muun ohi. Minut saa ainakin raivoihini se, että joku selittää rakentamisen olevan ekologista, kun samalla itse näen metsän kaatuvan talojen edeltä, purojen ojitukset ja tiedän senkin että jossain revittiin rakennustarpeetkin luonnosta ja tuotiin tehtaan kautta kaupunkiin.
Haaganpuron asiaa kannattaa seurata, sillä maininta ei sinänsä turvaa mitään, koska sitä ei ole kirjattu oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
PoistaSoininvaaran mukaan yleiskaava on vihreille "valtava voitto". Puolue taitaa olla pahasti eksyksissä.
Tässä vielä lautakunnan ehdotukseen tekemät muutokset, joista osa vaikuttaa pelkältä käsien pesulta. Esimerkiksi toteamus, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi, ei tarkoita mitään, koska "riittävä määrä" voidaan tulkita kulloinkin halutulla tavalla.
VastaaPoistaPäätös
Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Esittelijä muutti esitystään seuraavalla tavalla:
Teen yleiskaavaehdotuksen selostukseen muutoksen sivulle 99:
Kaavamääräyksen tulkintataulukossa määräyksen "Kaupunkibulevardi" tulkintaohjeessa oleva virke "Kaupunkibulevardin tarkemmat alkupisteet sekä liittymäratkaisut ratkaistaan väyläkohtaisesti." muutetaan muotoon "Kaupunkibulevardin tarkemmat alkupisteet sekä liittymäratkaisut ratkaistaan väyläkohtaisesti yhteistyössä valtion liikenneviranomaisten kanssa."
Vastaehdotus: Rautava Risto + Soininvaara Osmo
- Lauttasaari: Nacka- puiston itälaidalta kaksi kantakaupunki-pikseliä pois ja muutetaan osin virkistys- ja viheralueeksi ja osin vesialueeksi, Lauttasaaren koillisosasta Länsiväylän eteläpuolelta poistetaan yksi kantakaupunki-pikseli ja pohjoispuolelta kaksi kantakaupunki-pikseliä ja muutetaan vesialueeksi.
- Hämeenlinnan kaupunkibulevardilta itäreunalta poistetaan toiseksi ja kolmanneksi pohjoisin kantakaupunki-pikseli ja muutetaan virkistys-ja viheralueeksi.
- Metsäläntien pohjoispuolelta poistetaan yhteensä kahdeksan asuntovaltaisen alueen pikseliä ja muutetaan virkistys- ja viheralueeksi (Lännestä itään neljä pohjoisinta ja neljä toiseksi pohjoisinta pikseliä).
- Uutelan kanavan itäpuolelta poistetaan neljä eteläisintä asuntovaltaisen alueen pikseliä ja kahden pohjaisimman pikselin ja kanavan välinen kapea kiila ja muutetaan virkistys- ja viheralueeksi.
Vastaehdotus: Rautava Risto + Soininvaara Osmo
Kohtaan (2) kolmannen luetelmaviivan jälkeen seuraavat tekstimuutokset:
Lisäksi lautakunta päättää
- todeta, että kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen (vast.) käyttöönottoa.
- todeta, että kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä.
- todeta, että kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy
- jatkovalmistelussa varmistettavan, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella
- jatkovalmistelussa pidettävän huolta siitä, että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä
- todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano) täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä.
- ,että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat
- todeta, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi
- ,että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla
- ,että rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti molemmat vastaehdotukset sekä esittelijän tekemän muutoksen.
Samaan aikaan, kun tieto luonnon merkityksestä kasvaa, jatkamme luontaisten alueiden vähentämistä ja heikentämistä.
VastaaPoistaMeidän pitäisi säilyttää luontoa ja antaa sen lisäksi vahvistua.
"Lisäksi lautakunta päättää ... todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano) täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä."
VastaaPoistaTuon perusteella lienee selvää että varsinkin sellaiset kulttuuriympäristöt, joilla on jopa koko alueen kattava RKY-merkintä, tulee nähdä laajemmin suojeltavina kuin pelkkien rakennusten osalta. Hieno linjaus. Malmi kiittää.
Niinpä, mutta tämäkin on jätetty toteamuksen asteelle eikä sitä ole kirjattu oikeusvaikutteiseen yleiskaavakarttaan.
PoistaJotain päätöksenteon konsensuspaineista kertoo se, että tällä kertaa Malminkaan osalta ei jätetty eriävää mielipidettä, vaikka lautakunnan perussuomalainen jäsen on aiemmin pitänyt asiaa esillä.
Kulttuuriympäristö käsittää muutakin kuin rakennuksia myös esimerkiksi Vartiosaaressa.
VastaaPoistaYleiskaavan rooli Helsingin tulevaisuudelle on suunnaton. Mitä tällaisessa asiassa tarkoittaa konsensus?
VastaaPoistaKatoaako konsensuksen myötä politiikka politiikasta? Mikä on lopulta kaupungin asukkaiden rooli? Mistä kunnallisvaaleissa äänestetään?
Tähän läpi jyrättävään yleiskaavaan ja sen vuorovaikutusprosessiin liittyen vielä sellainenkin huomio, että kaavoituskatsaustahan ei tänä vuonna, poikkeuksellisesti, jaetakaan koteihin. Aika moni kaupungin asukas jää siis todennäköisesti pimentoon tapahtumien kehityksestä ja he älyävät nostaa haloon vasta sitten kun kaivinkoneet rullaavat paikalle ja millekään valituksille on jo liian myöhäistä. Ajatus on lähellä, että kaavoituskatsauksen jakelematta jättäminen olisi kaupungin taholta hyvin tietoinen keino kiistanalaiseksi ja laajamittaista vastustusta herättäviksi tiedetyn yleiskaavan läpimenon helpottamiseksi.
VastaaPoistaToisaalta, vaikka kaavoituskatsaus olisi koteihin jaettukin, ei sen herättämällä kritiikillä todennäköisesti olisi ollut yhtään sen enempää vaikutusta kuin muillakaan vuorovaikutuksen keinoilla.
Siksi asukkaille tuleekin antaa mahdollisuus ilmaista kantansa yleiskaavaan vaaleissa äänestämällä ja yleiskaavan hyväksyminen tulee siirtää seuraavalle valtuustokaudelle.
Tätä vaativan kuntalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa täällä: http://tolkkuakaavaan.org
Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta, eikä kaavasta päättäminen saisi olla mitään poliittista pienen piirin sulle-mulle-kaupankäyntiä. Lehmänkaupoilla saavutetaan kaupungin kannalta vain huonoja tuloksia.
VastaaPoistaPäättäjien tulisi karsia viraston suunnitelmaa raskaalla kädellä ja etsiä sellaisia rakentamiskohteita, joista vallitsee laaja yksimielisyys. Kiistanalaiset hankkeet pitäisi jättää myöhempiin aikoihin, niin ettei kaupungille aiheuteta hetken innostuksen vallitessa korvaamatonta vahinkoa.
Kaupunki on tosiaan jo pitkään jaellut koteihin kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan ajankohtaisista kaavoitussuunnitelmista. Tänä vuonna näin ei enää tehdä.
VastaaPoistaKaiken vuorovaikutuskohkaamisen keskellä on vaikea ymmärtää, miksi katsausta ei voitaisi jakaa. Vanha käytäntö pitäisi palauttaa.
Itse asiassa myös uudesta yleiskaavaehdotuksesta olisi pitänyt jakaa tällainen katsaus koteihin. Julkaisemisen edellytyksenä tosin olisi, että se ei ole mikään kaupunkisuunnitteluviraston jargonia sisältävä markkinointiesite, vaan se kertoisi asukkaille asioista selkokielellä ja ymmärrettävillä kartoilla.
Kaavoituskatsauksen jakamatta jättämisellä saadaan näppärästi aika suuri osa asukkaista jätettyä pimentoon sen suhteen, mitä kaupunki on heidän kotikaupungilleen tekemässä. Vastustus varsinkin vanhemman väestön taholta, jonka voisi olettaa erityisesti arvostavan kulttuuriperintöä, saadaan tällä liikkeellä näppärästi pois "häiritsemästä". Myös esim. Helsingin Sanomathan julkaisee yleiskaavaan liittyviä uutisia vain hyvin selektiivisesti ja kaupungin politiikkaa tukien. Uutisoinnin sen kaltaisen yksipuolisuuden osalta on vaikea uskoa sattumaan.
PoistaLaaja tyytymättömyys pyritään yksinkertaisesti vaientamaan pois näkyviltä jotta ihmiset havahtuisivat tapahtuneeseen vasta sitten kuin on liian myöhäistä.
Kaupunkihan sanoo panostavansa tulevaisuudessa kovasti vuorovaikutuksen kehittämiseen, mutta se tapahtuu näppärästi vasta sen jälkeen, kun seuraavien yli 30 vuoden päälinjaukset on saatu jyrättyä läpi poliittisina päätöksinä asukkaiden mielipiteet ja faktat ohittaen. Häpeällistä toimintaa.
Juuri siksi yleiskaava pitää palauttaa valmisteluun ja siitä tulee tehdä kuntavaaliteema. http://tolkkuakaavaan.org
Yleiskaava ei edes ole ainoa Helsingin kaupunkisuunnitteluun liittyvä aihe, jonka suhteen Helsingin Sanomat on puolensa valinnut. Monista muistakin kaavahankkeista on uutisoitu ikään kuin vääjäämättöminä ja vastustajat omien nurkkiensa puolustajiksi leimaten.
PoistaTämä on iso ongelma, koska Hesarilla on paljon vaikutusvaltaa. Helsingin kokoisessa kokoisessa kaupungissa päättäjät eivät useinkaan tunne alueita, joiden kohtaloista ovat päättämässä ja silloin helppo, vaikkakin huteralla pohjalla oleva ratkaisu on luottaa viraston ja median antamiin "tietoihin".
Välillä olen miettinyt, että jos kaikki, jotka ovat kokeneet Hesarin kaavakirjoittelun vinoutuneeksi, sanoisivat tilauksensa irti, tällä olisi merkittävä vaikutus lehden levikkiin. En ole itsekään tätä vielä tehnyt, mutta jossain vaiheessa todennäköisesti kyllä.
Jos yleiskaava saa lainvoiman, on vuorovaikutukseen panostaminen tosiaan näennäinen teko, koska asemakaavat laaditaan yleiskaavan ohjaamina. Valitettavasti monet poliitikot tuntuvat uskovan yleiskaavan harmittomuuteen, kun toistavat, ettei sen perusteella rakenneta yhtään mitään, vaan asiat ratkaistaan vasta myöhemmin.
Kulttuuri- ja luontoympäristöjen osalta kannattaa pitää meteliä erityisesti hallituksen aikeista heikentää kaavavalitusoikeutta. Aihetta käsitellään ilmeisesti heti alkusyksystä. Helsingin hankkeiden kannalta olisi olennaista, että viranomaiset saisivat säilyttää valitusoikeutensa.
Yksi yleiskaavaprosessiin liittyvä erityinen juttu on, ettei viheralueista ja virkistysalueista järjestetty ihan omaa pohjustustilaisuuttaan. Kuitenkin virkistysalueet ja ympäristöasiat ovat maankäytössä ihan keskeisiä. Kaupungin asukkaillekin kovasti tärkeä aihe olisi ansainnut oman asukasiltansa.
VastaaPoista