 |
| Kaavoituskatsaus 2017 on ilmestynyt |
Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut vuoden 2017 kaavoituskatsauksen. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä, katsauksesta selviää, että kaupunki on jo nyt suunnittelemassa asemakaavoitusta joillekin lainvoimattoman yleiskaavan kiistanalaisille alueille.
Toimintamalli, jossa Helsingin kaupunki pyrkii ennakoimaan oikeuskäsittelyjen lopputulosta, näyttää pahalta. Se näyttää pahalta myös taloudellisesti, sillä oikeusprosessissa olevien alueiden asemakaavasuunnitteluun käytetään julkisia varoja, vaikka hankkeiden eteneminen on epävarmaa.
Ongelmakohteita löytyy todennäköisesti eri puolilta Helsinkiä. Pystyn kuitenkin tunnistamaan vain merellisessä Itä-Helsingissä sijaitsevia kiistatapauksia. Reposalmentien suunnittelua käsittelin tässä kesäkuun postauksessa. Raitiotievarikkosuunnitelma löytyy myös kaavoituskatsauksesta:
Kohteen 73 kuvauksesta tunnistaa jälleen kerran viraston tyhjää kumisevan retoriikan. Mitenköhän rakentaminen onnistuisi tukemaan virkistysalueen toimintoja?
Vaikka useat tahot Museovirastoa myöten ovat valittaneet yleiskaavan ja osayleiskaavan Vartiosaareen sijoittamasta rakentamisesta, tuntuu kaupunkisuunnitteluvirastolla olevan kova kiire asemakaavoittaa juuri sinne. Virasto alkoi edistää saaren asemakaavoitusta suunnittelukilpailulla jo siinä vaiheessa, kun osayleiskaavaluonnos oli vasta nähtävillä.
Kaavoituskatsauksessa Vartiosaaresta mukana ovat seuraavat kohteet:
Virasto varoitti ennen yleiskaavan poliittisia käsittelyjä päättäjiä, etteivät nämä kyseenalaistaisi Keskuspuistoon osoitettuja kavennuksia. Viraston mukaan kaavaan olisi tullut mahdollinen muotovirhe, jos kaava olisi tältä osin muuttunut toisenlaiseksi kuin se oli näytteillä ollessaan. Tällainen mahdollinen muotovirhe kuitenkin löytyy päättäjien hyväksymästä kaavasta, sillä Kivinokan osalta virasto muutti merkinnän toiseksi kaavaehdotuksen näytteillä olon jälkeen.
Esillä olleessa versiossa Kivinokalla oli virkistysaluemerkintä, kun taas valtuuston hyväksymässä kaavassa sinne on merkitty merellisen virkistyksen ja matkailun alue, joka käytännössä tarkoittaa leirintäaluetoimintoja. Osallisten kannalta on olennaista, onko kyse yleisestä virkistysalueesta vai matkailuun varatusta käytännössä suljetummasta alueesta ja siksi merkinnän muuttumisesta olisi pitänyt saada muistuttaa.
Kaavoituskatsauksen mukaan tämäkin kiistanalainen kohde on etenemässä asemakaavoitukseen:
Entä olisiko hyväksyttävää asemakaavoittaa rakentamista näille alueille, jos yleiskaava olisi lainvoimainen?
Yleiskaava on sisäisesti ristiriitainen, sillä kaavakartalta löytyy yleislauseke, jonka mukaan koko kaava-alueella tulee ottaa huomioon ekologinen kestävyys. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen, joka edellyttää, että rakentamisen asemakaavoittaminen aloitetaan jo rakennettujen alueiden tiivistämisellä eikä luonto- tai viheralueille asemakaavoiteta rakentamista ennen kuin muunlainen yleiskaavavaranto on loppunut.
On selvää, etteivät ainakaan Reposalmentien alueen ja Vartiosaaren suunnitelmat ole ekologisesti kestäviä tai täytä ponnen vaatimusta.
Tänään HS kirjoittaa Kruunuvuori/Stansvikin kallion kaavioittamisesta ja sieltä löytyneestä lahokaviosammalesta. Vääntöä vaikuttaa olevan tässäkin paikassa.
VastaaPoistaJust tuota julkisten varojen käyttämistä suunnitteluun yms tässä vaiheessa olen ihmetellyt, että miten sellainen on mahdollista. Joku saa meidän kukkarosta rahaa omaksi edukseen, tai palkaksi turhasta työstä.
Toivotaan, että lahokaviosammaleesta on apua. Toivoisi myös, että kaupunkisuunnittelussa ymmärrettäisiin, että kyse ei ole pelkästään yhdestä sammallajista, vaan siitä, että se indikoi monimuotoista luontoa. Vanhan metsän arvo elinympäristönä pitäisi olla havaittavissa ilman todella vaikeasti nähtävää pikkuruista sammaltakin.
PoistaKaavoituskatsauksessa tosiaan kerrotaan, että Laajasalossa tutkitaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen virkistysalueiden reunoilla ja kohteissa, missä rakentaminen tukisi virkistysalueen toimintoja.
VastaaPoistaKaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis kaikin tavoin tukea virkistysalueiden toimintoja asuntoja rakentamalla. Ei olekaan mikään ihme, että Helsingin uusi yleiskaavaehdotus toteutuessaan hävittäisi suuren osan Helsingin nykyisistä metsistä ja luontoalueista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto tutkii mahdollisuuksia virkistysalueen toimintojen tukemiseen myös Keskuspuistossa. Asuntojen rakentaminen Keskuspuistoon tukisi voimakkaasti Keskuspuiston toimintoja osana Helsingin viherverkostokaupunkia.
VastaaPoistaHeh, tällaisia äkkiseltään hyviltä kuulostavia sisällöttömiä ilmaisuja löytyy usein kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuista. Tälle on kaksi vaihtoehtoa: a) kirjoitetaan tahallaan nonsenseä tai b) erilainen käsitys virkistysalueen merkityksestä.
VastaaPoistaMissään ei kuitenkaan ole näkynyt isompaa taistelua tällaista virkamiesten (tai Hesarin) tuottamaa propagandaa vastaan. Jokin MV-lehti (niin ikävä kuin se ilmeisesti onkin, en tiedä tarkemmin, koska en ole vaivautunut katsomaan) on pikkutekijä virallisten tahojen tai valtamedian tuottamien vaihtoehtoisten faktojen rinnalla, koska päättäjät eivät ainakaan oletettavasti pohjaa päätöksiään MV-lehden juttuihin.
Kauaa ei tarvinnut odottaakaan kun lehdessä jo kirjoitettiin, että Helsinki haluaa tukea Laajasalon liikuntapuistoa rakentamalla raitiovaunuvarikon keskelle tuota viheraluetta lähellä Laajasalon uimarantaa.
VastaaPoistaKaupungin liikenneinsinöörin mukaan liikuntapuisto on tavattoman suuri, ja metsä on tällä hetkellä aikamoinen punkkipesä, joten siltäkin osin varikon rakentaminen on perusteltua. Helsinki on näin ryhtynyt päättäväisesti toimenpiteisiin punkkien hävittämiseksi kaupungista.