sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

Hallinto-oikeuden ratkaisua ovat kritisoineet vihreistä ainakin Otso Kivekäs, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara. Vaikka suurin osa kokoomuslaisista kannattaa yleiskaavan inhotuimpia osia, he pysyttelevät enimmäkseen hiljaa, jotta syntipukin rooli lankeaisi vihreille. Osasyyllisiä vihreät toki ovatkin, mutta myös hyväuskoisia hölmöjä, koska kannattivat äänestyksissä rakentamista useille Helsingin viheralueista saadakseen Kokoomuksen tuen kaupunkibulevardeille. Vaihtokaupassa vihreille myytiin ilmaa, koska Kokoomuksessa todennäköisesti tiedettiin, ettei suurin osa bulevardeista tulisi läpäisemään oikeuskäsittelyä.

Olen tuntenut itseni välillä ilonpilaajaksi toppuutellessani joidenkin intoa juhlia hallinto-oikeuden päätöstä. Jos alueita pelastettaisiin tapahtumilla ja yhteishengellä, ei Malmin lentokentällä tai Tuomarinkartanon alueella olisi hätäpäivää. Nyt yleiskaava läpäisi niiden osalta paitsi poliittiset käsittelyt myös hallinto-oikeuden.

Hallinto-oikeuden päätöksestä mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren säilyttäjänä voi toki iloita ja hiukan juhliakin, mutta juhliminen ei saisi turruttaa valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Jokaisen jonkin alueen säästymistä toivovan on hyvä muistaa, ettei vastapuoli lannistu. Kourallista vapaa-ajallaan palkatonta työtä tekeviä luonnonsuojelijoita vastassa on iso organisaatio hyvin palkattuja virkamiehiä, jotka käyttävät taisteluun työaikaansa.

Mikä hallinto-oikeuden yleiskaavasta kumoamia alueita voisi vielä uhata? Ensinnäkin Helsingin kaupunki voi valittaa ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On epätodennäköistä, että KHO tulkitsisi maakuntakaavaa eri tavalla kuin hallinto-oikeus, mutta mahdotonta sekään ei ole.

Toiseksi kaupunki todennäköisesti pyrkii vaikuttamaan maakuntakaavaan, jotta se sallisi joillekin alueille (esim. Vartiosaareen) rakentamisen. Kun maakuntakaava olisi muuttunut, tulisi uusi yleiskaavakierros. Tästä onkin ollut viitteitä. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymän yleiskaavan aikaperspektiivi on vuoteen 2050, on julkisuudessa alkanut olla keskustelua seuraavan yleiskaavakierroksen alkamisesta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Kolmanneksi meneillään on hanke maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. On mahdollista, että tässä yhteydessä maakuntakaavoitus poistetaan, jolloin yleiskaava muuttuisi ylimmäksi kaavatasoksi eikä sitä ohjaavaa kaavaa siis ei enää olisi.

Kaikkiin näihin skenaarioihin reagoimiseen tarvittaisiin tekijöitä eikä aktiivisuuden ote saisi lipsua ensimmäisen voiton jälkeen. Vastapuolella on mahdollisuus aloittaa uusi taistelu häviönkin jälkeen, kun taas luonnonsuojelijoiden voitot ovat torjuntavoittoja.

Pysyviksi voitot muuttuisivat vasta, jos luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät kysymykset aidosti nousisivat suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaaviksi asioiksi. Tällaista ei ole näköpiirissä

   

5 kommenttia:

  1. Täsmälleen näin. Uudet suunnitelmat siitä miten lakeja kierretään - tai suorastaan poljetaan - on varmasti jo olemassa. Väsytystaktiikka on kaupungin toimintavalikoimassa ja aina kokeilemisen väärtti. Lainvoimaiseksi lipsahtavaa, vaikka kuinka lainvastaista kaavaa, ei millään enää pysty kumoamaan. Vihreät ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisesta luonnosta vain vaalimainoksissa. Teot puhuvat enemmänkin luonnontuhoamistavoitteista. Koska Helsingissä ei harrasteta metsätaloutta, täällä on säilynyt poikkeuksellisen monimuotoista metsää, johon kartanokulttuuri on vielä lisännyt lajistoa. Tässä Helsingin tulisi olla ylpeä ja ottaa sen säilyttäminen kaikessa kaavoituksessa huomioon valtakunnallisista ja globaalimmistakin syistä. Ilmastonmuutoksen estäminen on Helsinginkin vastuulla.

    VastaaPoista
  2. Valtakunnallisen strategian tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Isommassa kuvassa taustalla on biodiversiteettisopimus.

    Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siitä seuraavien haittojen vähentäminenkin on sekä globaali, valtakunnallinen että paikallinen asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiire tulee, sillä mitään ei ole vielä tehty monimuotoisuuskadon pysäyttämiseksi. Jostain syystä Suomessa luontokysymykset hoidetaan retoriikalla ilman aikomustakaan ryhtyä tekoihin.

      Poista
  3. Eikö kaupunginjohtajien pitänyt olla nyt selvästi poliittisia kun ne vaaleilla valittiin? Miksi Sinnemäki sitten jatkaa virkamiesten kumileimaisimena josta Soininvaara kummallisesti kehuikin häntä ennen vaaleja? Jo silloin ihmettelin mitä kehuttavaa on siinä, että virkamiehet kehuvat, koska se kertoo vain siitä että on luovuttanut vallan heille.

    Nyt saisi oikeuden avulla sentään joitain voittoja, vaikka toisaalla häviäisi. Ilman oikeutta ei saa mitään, vaan joutuu nielemään kaikki tappiot. Stranius lienee ainut vihreä valtuutettu joka tämän on huomannut.

    Voisihan tässä nostaa jo kaavoitettujen alueiden tehokkuuksia korvaamaan oikeudessa menetettyjä alueita. Aika pieneltä kylältä näyttää esimerkiksi Pasilan pohjoisempi asuinalue Triplan takana ja Kalasatamassakin on kumma epäsuhta tornien ja muun rakentamisen välillä. Lisäksi kerros tai pari lisää ympäri kaupunkia ja yhtäkkiä onkin tuhansia asuntoja lisää.

    VastaaPoista
  4. Grynderit huolissaan6. maaliskuuta 2018 klo 18.09

    Rakennusliikkeet ovat kovasti huolissaan, että hallinto-oikeuden päätös vaikeuttaa kaupungin asettamien asuntorakentamistavoitteiden saavuttamista.

    Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Kaupungin ylimitoitetuista asukastavoitteista voidaan hyvin vähän tinkiäkin. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.