lauantai 12. toukokuuta 2018

Täyttömäet – keinotekoista luontoa eri puolilla Helsinkiä

Vuosaarenhuippu 5.5.2018
Kun kaupunginvaltuusto 26.10.2016 päätti osoittaa yleiskaavassa rakentamista Vartiosaareen ja Ramsinniemeen ja näin katkaista Laajasalosta Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan vihersormen, ratkaisua perusteltiin väitteellä, että Itä-Helsingissä on toinen laajempi vihersormi, joka etenee Uutelasta kohti Mustavuorta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut yleiskaavan mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Alue, jota virkamiehet ja päättäjät yleiskaavan yhteydessä kutsuivat "itäiseksi vihersormeksi", näyttääkin kartalla laajalta ja vihreältä. Se koostuu kuitenkin paikoin niin saastuneesta maasta, että sille ei edes olisi voinut rakentaa asuntoja. Metsäisten Uutelan ja Mustavuoren välissä "vihersormella" on mm. golfkenttä, täyttömäki sekä virkistyskäyttöön kunnostettava entinen kaatopaikka.


Kuvakaappaus tarkistetusta yleiskaavaehdotuksesta.
Kaupungin ei tulisi tarjota rakentamiseen kelpaamatonta maata asukkailleen ensisijaisiksi luonto- ja virkistysalueiksi. Taidokkaasti maisemoidut täyttömäet ja saastuneetkin kohteet voivat olla hyvä lisä kaupungin ulkoilualuevalikoimaan. Laajoina rakentamattomina alueina ne tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille. Niillä ei kuitenkaan pidä pyrkiä korvaamaan kaupunkimetsiä ja luonnonrantoja.

Iso osa "itäisestä vihersormesta" koostuu golfkentästä. Luontona tällainen laaja nurmikko toimii huonosti eikä se myöskään tarjoa virkistystä kuin harvoille. Golfkentälle on ehdotettu rakentamistakin, mutta myös sen maaperä on saastunutta ja sisältää mm. voimalaitostoiminnassa syntyneitä aineksia.

Vuosaaren golfkenttä 29.4.2018
Vuosaaren golfkenttä 29.4.2018
Golfkentän kupeesta löytyy lammikko, joka on Uutelan ja Mustavuoren ohella yksi "vihersormen" luontokeitaista. Kosteikko tarjoaa elinympäristön niin liejukanalle kuin monille muillekin lintulajeille.

"Liejukanalampi" 29.4.2018
"Liejukanalampi" 29.4.2018
Vuosaarenhuippu on täyttömäki eikä sisällä saastunutta maa-ainesta. Kiinnostavasti toteutetun maisemoinnin ansiosta se sopii hyvin ulkoiluun. Mäki tarjoaa liikkujalle paitsi vaihtelevaa maastoa myös monenlaista katsottavaa. Keinotekoisuudestaan huolimatta huipulla on luontoarvoja, sillä satamatyömaalta tuotu maa-aines on kerrostettu alkuperäisessä järjestyksessä, jolloin metsänpohjan ylin orgaaninen kerros mikrobeineen, siemenpankkeineen ja maaperäeliöineen on jäänyt pintaan ja aloittanut uuden elämän.

Huipun vieressä on sen sijaan saastunutta. Nykyisen kunnostustyömaan paikalla on sijainnut pohjoismaiden toiseksi suurin kaatopaikka, jolle on viety myös vaarallisia aineita. Alueen on suunniteltu avautuvan ulkoilijoille vuonna 2019.

"Itäistä vihersormea" Vuosaarenhuipun kupeessa 22.4.2018
 
Näkymä kunnostettavana olevalle myrkkymaalle. 22.4.2018
 
Vuosaarenhuippu 22.4.2018
Vuosaarenhuippu 22.4.2018
Vuosaarenhuipun lisäksi Helsingissä on useita muitakin keinotekoisia mäkiä. Täyttömaasta koottu Paloheinän huippu on jo niin vanha, että sen rinteellä kasvaa kohtalaisen kokoisia puita. Paloheinään on rakennettu juoksuportaat ja alue sopii muutenkin hyvin kuntoiluun.

Luontoelämyksiä kannattaa kuitenkin hakea huipun vieressä sijaitsevista Keskuspuistoon kuuluvista metsistä, joissa on niin liito-oravan kuin uhanalaisen lahokaviosammaleenkin ydinalueita.

Samoin kuin Vuosaaressa myös Paloheinässä on runsaasti maapinta-alaa vievä golfkenttä.

Paloheinän huippu 28.4.2018
Paloheinän huippu 28.4.2018
Paloheinän huippu 28.4.2018
Uusin Helsinkiin rakennetuista mäistä on Myllypurossa sijaitseva Alakiventien täyttömäki, jonka avajaisia vietettiin 31.8.2017. Paikalla oli aiemmin kaatopaikka, jonka alueelle rakennettiin 1970-luvulla kerrostaloja, joiden asukkaat altistuivat vaarallisille aineille. Talot purettiin vuosituhannen alussa ja saastunut maa-aines kapseloitiin mäen sisään. Myrkkytalojen historiaan voi tutustua tällä sivulla. 

Alakiventien täyttömäki 30.4.2018
Täyttömäen myrkkykapselin sinetti 30.4.2018
Täyttömäen myrkkykapselin sinetti 30.4.2018
Nykyisen jätemäen tuntumassa oli aiemmin Myllypuron metsä, jonka rakentamisesta kiisteltiin edellisessä yleiskaavaprosessissa. Taistelun lopputuloksesta kerrotaan kaupunkimetsäliikkeen blogissa. Nyt metsän paikalle rakennettu Myllykylän pientaloalue sijaitsee lähellä entistä kaatopaikkaa.

Myllykylää Alakiventien täyttömäeltä kuvattuna 30.4.2018
Ehkä tunnetuin Helsingin täyttömäistä on Malminkartanonhuippu. Huipulle on mahdollista kiivetä joko jyrkästi nousevia polkuja tai mutkittelevia kävelyteitä pitkin. Sinne on rakennettu myös 426-askelmaiset kuntoportaat.

Malminkartanonhuippu 4.5.2018
Malminkartanonhuippu 4.5.2018
Malminkartanonhuippu 4.5.2018
Huipun tuntumassa on Honkasuon metsäalue, joka luontotietojärjestelmän mukaan on tärkeä matelija- ja sammakkoeläinkohde ja jolla sijaitsee uhanalaisen lahokaviosammaleen elinympäristö. Valitettavasti rakentaminen uhkaa myös tätä pientä metsää.

Muutaman vuoden takaisessa Helsingin Sanomien jutussa pääkaupunkiseutua katsottiin Malminkartanonhuipulta ja nähtiin maaseutua. Metsäiset näkymät ovat kuitenkin monin paikoin optinen harha, sillä esimerkiksi noin kahden kilometrin päässä Malminkartanonhuipusta sijaitsevien Pähkinärinteen punatiilitalojen ja Lammaslammen kohdalla näyttäisi mäeltä katsottuna olevan metsää. Myös moni muu asuinalue muuttuu "metsäksi" yläviistosta tarkasteltuna.

Talinhuippua ei kannata etsiä sähköisten palveluiden avulla. HSL:n reittiopas neuvoi jäämään bussista liian aikaisin (olisi kannattanut ajaa linjan 18 päätepysäkille asti)  ja Google Maps ohjasi golfkerholle. Onneksi mukana oli ulkoilukartta, jonka avulla mäki lopulta löytyi. Huipun paikalla sijaitsi 60- ja 70-luvuilla Ison-Huopalahden kaatopaikka.

Mäki sopii hyvin ulkoiluun, mutta sillä on merkitystä myös luonnon kannalta. Huipun vieressä virtaa Mätäjoki ja lähistöllä on lehtometsää. Luontotietojärjestelmän mukaan Talinhuippu on arvokas lintukohde. Sen tuntumassa sijaitsee tärkeä lepakkoalue sekä useita liito-oravan ydinalueita.

Paikallinen liito-oravametsä kuuluu niihin harvalukuisiin luontoalueisiin, joiden rakentaminen poistettiin yleiskaavasta poliittisessa käsittelyssä. Metsän pelastumiseen vaikutti todennäköisesti yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintien projekti, jossa seurattiin tämän yksittäisen kohteen suunnittelua yleiskaavassa.

Talinhuippu 10.5.2018
Näkymä Talinhuipulta Laajalahdelle 10.5.2018
Helsingin täyttömäet ovat vierailemisen arvoisia ja sopivat hyvin retkeilyyn ja ulkoiluun. Alakiventien täyttömäkeä lukuunottamatta niillä on ainakin jonkin verran luontoarvoja. Useimpien huippujen tuntumasta löytyy myös aito metsäkohde.

Peräti kolmen täyttömäen vieressä on golfkenttä. Pelaajien lukumäärään suhteutettuna golf on todennäköisesti eniten tilaa vievä ja sitä kautta tuetuin harrastus pääkaupunkiseudulla.

Täyttömäkiin tutustuminen on opettanut, että vain joitakin vuosikymmeniä sitten Helsingissä pidettiin hyväksyttävänä perustaa kaatopaikkoja vesistöjen tuntumaan. Alakiventiellä ei osattu pelätä kerrostalojen rakentamista entiselle kaatopaikalle ja vakava terveysvaara ymmärrettiin vasta yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Hyväuskoinen päättelee menneisyyden virheistä kuullessaan, että nykyään asiat ovat paremmin. Todellisuudessa vastaavan tasoisia virheitä tehdään nykyisinkin, mutta ne tunnistetaan vasta tulevaisuudessa.

Täyttömäet ja kunnostetut kaatopaikat ovat toimivia ulkoilualueita. Niillä ei kuitenkaan pitäisi korvata varsinaista kaupunkiluontoa. Esimerkiksi Vuosaaressa on useita hienoja luontoalueita: Uutela, Mustavuori, Ramsinniemi, Meri-Rastilan metsä, Kallahdenniemi sekä tällä hetkellä osittain uhattuna oleva Pohjavedenpuiston metsäinen kallio. Suunnittelussa on turvattava ennen kaikkea tällaisten luontaisten virkistysalueiden säilyminen eri puolilla Helsinkiä.

Täyttömäet herättävät kysymyksiä. Jos entisellä kaatopaikka-alueella kasvaa marjoja tai sieniä, kuinka turvallista on syödä niitä? Millainen on vedenlaatu vesistöissä, joiden lähelle on joitakin kymmeniä vuosia sitten kaadettu vaarallisia aineita? Kuuluvatko täyttömäet erityisesti Helsingin kaupunkikuvaan vai onko niitä muuallakin?   

Osa 4/4 sarjasta, jossa on aiemmin vierailtu Pihlajamäessä, Tallinnan Paljassaaressa ja Malmin lentokentän tuntumassa.

Kiitos Alfred Kordelinin säätiölle tuesta, jonka avulla sarja on toteutettu. Kiitos myös kaikille juttuaiheita ehdottaneille.

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä sarjasta, mielenkiintoisia kohteita olivat kaikki. Runsaasti uutta ja tärketä tietoa sain lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitoksesta. Sarjaa on ollut mielenkiintoista tehdä, sillä sen vuoksi olen vieraillut kohteissa, joissa en ole aiemmin käynyt (Pihlajamäki ja Talinhuippu) tai edellisestä käynnistä on kulunut pitkä aika (Malmin lentokentän ympäristö, Malminkartanonhuippu).

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.