lauantai 1. joulukuuta 2018

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutos

Vuoranta 24.11.2018
Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää mielipiteitä viimeistään 10.12.2018 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Suunnitelman aineistot löytyvät hankekortista.

Tässä 1.12.2018 lähettämäni mielipide:


Mielipide Ramsinranta IV:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Olen tutustunut Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoon sekä käynyt suunnittelualueella maastossa.

Suunnitelma on joiltain osin onnistunut. On hyvä, jos Vuorannan suojellut rakennukset onnistutaan kunnostamaan hoivakotikäyttöön. Myös asuinrakentaminen Vuorannan parkkipaikalle on kannatettavaa. Tässä kohtaa kaavaa on mahdollista tehostaa korottamalla rakennuksia.

Vuorannan parkkipaikka 24.12.2018
Hyvää on myös, että suunnitelmasta rikkoa Ramsinkannas kanavalla on luovuttu.

Valitettavasti suunnitelmassa on useita huonoja ratkaisuja. Vuorannan länsipuolelle suunnitellut rakennukset on sijoitettu liian lähelle rantaa. Neljän rannan suuntaan kurottavan talon sijaan tontille on mahdollista suunnitella Vuorannan viereen yksi korkeampi asuinrakennus, jonka pitkittäinen sivu olisi rannan suuntaan.
Vuorannan länsipuolella oleva tontti 24.11.2018

Huvila, jonka vieressä tontti sijaitsee 24.11.2018
Vuorannan länsipuolelle sijoitettujen talojen kohdalle esitetään suunnitelmassa lisäksi rantasaunaa ja laituria. Tällainen virkistysalueen yksityistäminen lisää eriarvoistumista ja siitä tulee luopua. Ylimääräiset sauna- ja laiturirakenteet rikkoisivat rantaluontoa ja häiritsisivät mm. alueen linnustoa. Niiden rakentaminen olisi myös vastoin Helsingin kaupungin periaatetta säilyttää rannat kaikkien asukkaiden käytössä. Lohiniemenrannasta on kokemusta siitä, miten yksityiset rantasaunat laitureineen heikentävät sekä luonto- ja kulttuuriympäristöä että yleistä viihtyisyyttä alueella.
 
Aineistossa ei ollut kuvaa, josta näkisi, miten rakennukset on ajateltu sijoittaa Transmerin omistuksessa olevalle tontille. Paikka on erittäin hyvin säilynyttä vanhahkoa metsää, jonne rakentaminen heikentäisi Ramsinniemen ja Kallahdenniemen kytkeytyneisyyttä toisiinsa. Kanahaukka liikkuu alueella ja metsä lienee muutenkin lintujen suosiossa. Tutustumiskäynnillä 24.11.2018 korpit lentelivät raakkuen metsän yläpuolella.

Metsää Pikku Kortlahden tuntumassa 24.11.2018

Pikku Kortlahden rantaa 24.11.2018
Alueella ei ole sen reunassa kulkevan puron lisäksi muita merkintöjä luontotietojärjestelmässä. Tämä johtunee siitä, että yksityisomistuksen vuoksi tontille pääsy on aiemmin ollut rajoitettua. Metsä- ja ranta-alueena tontti sisältää kuitenkin niin paljon luontoarvoja, ettei sen rakentaminen ole perusteltua tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoksi maankäyttöä ohjaavana periaatteena tulee olla luonnontilaisten alueiden säilyttäminen.

Metsää Pikku Kortlahden tuntumassa 24.11.2018
Suunnitelman huonoihin ratkaisuihin kuuluu myös rantaraitti. On tarpeetonta pilata luontaisia ranta-alueita leveillä väylillä. Esteettömyydellä on arvonsa, mutta kaikkialle sitä ei pidä levittää. Koko suunnittelualueen läpi kulkee nykyisellään rantaa myötäilevä polku, joka on sellaisenaan riittävä ulkoilureitiksi. Mikäli raitti kuitenkin halutaan, se tulee toteuttaa mahdollisimman kapeana nykyistä polkua myötäillen niin, ettei puita tarvitse kaataa. Asukkaiden lisäksi myös hotelli Rantapuistossa vierailevat aasialaiset ja eurooppalaiset turistit arvostavat polun varrella olevaa lähes luonnontilaista ympäristöä.

Polku Vuorannan ja Rantapuiston välissä 24.11.2018
Ramsinranta IV:n asemakaavan muutokseen liittyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella runsaasti heikkouksia. Suunnitelmaa tulee muuttaa luontoympäristön huomioivaksi ja etsiä asunnoille tilaa Vuorannan parkkipaikan kaltaisista jo rakennetuista ympäristöistä.

Helsingissä 1.12.2018

Hanna-Leena Ylinen
klo

2 kommenttia:

  1. Metsät vaaraksi ihmisille2. joulukuuta 2018 klo 13.39

    Kaupunki pilaa jatkuvasti Helsingin luontoalueita ja lähimetsiä hakkuillaan ja metsänhoidollaan. Kaikki vähänkin luonnontilaiseen viittaava on kuin myrkkyä kaupunkiviraston suunnittelijoille.

    Nekin alueet jotka säästyvät pahimmalta tuholta, pilataan vimmaisella raittien ja leveiden ulkoiluteiden rakentamisella. Lisäksi vanhoja ulkoiluteitä levennetään ja teiden pientareet pengerretään ja hakataan paljaaksi, kun kaupunkilaiset eivät siellä kuulemma mahdu liikkumaan, ja puut ovat valon edessä ja oksa voi pudota päähän.

    Hyvä kysymys on, miksi maastonmukaiset ja kasvillisuuden reunustamat ympäristöön sopeutuvat mukavat polut eivät kelpaa kaupungin luontoalueilla kulkuväyliksi.

    VastaaPoista
  2. KristiinaS2. joulukuuta 2018 klo 17.32

    Mun mielestä nuo polut on ihan riittävät liikkumiseen. Lastenvaunut on nykyään sellaisia maastomenijöitä, niillä perheet pääsee luontoon hyvin. Pyörätuolilla ei ehkä joka paikkaa pääse mutta tarviiko ihan joka metsään päästä? Ihan aina ei vaan voi eikä mun mielestä tarvitse olla tasavertainen tai mikä se hieno termi on kun kaikki pitää kaikille olla just sama.
    Viikolla odottelin ystävää Kampin vanhalla M-asemalla. Ei penkin penkkiä missään. Penkkejä ei voi laittaa kun vähemmistönä asukkaista olevat humalaiset valtaa penkit. Jos penkkejä laitetaan niin paljon kuin kulloiseenkin tilaan mahtuu niin varmasti mahtuu istumaan niin mummot, lapset kuin laitapuolenkulkijatkin.
    Noh, tuo nyt tuli siis siitä, että ei jokapaikassa muutenkaan otetaan kaikkea kansaa huomioon niin miksi metsäpolkujen kohdalla niin pitäis tehdä.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.