Meri-Rastilan metsän muinaisrantaa 24.3.2019 |
Vartiokylänlahden alueen kaavarunko, johon metsään suuniteltu asuinalue sisältyy, on näytteillä 1.4. – 26.4.2018. Tänä aikana siitä voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistoihin voi tutustua täällä.
Mielipiteen lähettämisen lisäksi kannattaa vastata aluetta koskevaan karttakyselyyn, joka löytyy täältä.
Miksi sitten Meri-Rastilan länsirannan metsään ei pitäisi rakentaa?
Suunnitelma on vanhanaikainen
Suunnitelma rakentaa monimuotoiseen kaupunkiluontoon on auttamattoman vanhanaikainen maailmassa, jonka suurimpia ongelmia ovat ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato. Niiden ratkaiseminen edellyttää toimia niin globaalisti kuin valtio- ja kuntatasollakin. Helsingin kaupunki pystyy osallistumaan talkoisiin säilyttämällä jäljellä olevat metsänsä.
Helsingin metsien hiilivarasto arvioitiin usean kaupungin yhteisessä ILKKA-hankkeessa. Tässä on lainaus yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportista:
”ILKKA-hankkeessa arvioitiin Helsingin hiilivaraston olevan vähän yli 1 250 tuhatta tonnia ja vuotuisen muutoksen noin 35 tuhatta tonnia (Helsingin ympäristökeskus 2014). Tämä vuotuinen hiilinielu vastaa 130 tuhannen 14 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”
Retoriikan tasolla metsien merkitys siis on jo tunnistettu. Nyt pitäisi luoda sellaiset käytännöt, että metsiä ei enää uhattaisi.
Meri-Rastilan metsä on osa Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvaa seudullista vihersormea. Luontoarvojen ja luonnon kytkeytyneisyyden pitäisi olla riittävä syy luopua osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta. Myös kaupunkiluonnon terveysvaikutukset tunnetaan, samoin kuin se, että luontoalueiden läheisyys tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsät ja muut luontaiset alueet siis vähentävät eriarvoistumista pelkällä olemassaolollaan.
Jos lisäperusteluja metsän säilyttämiselle vielä tarvitaan, niin tässä on muutamia:
Rehellisyys edellyttää rakentamisesta luopumista
Poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt, joten virkistetään sitä vähän. Kun kaupunginvaltuusto 11.12.2013 niukalla enemmistöllä hyväksyi Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan, tarjolla oli kaksikin vaihtoehtosuunnitelmaa. Osayleiskaava läpäisi valtuuston, koska riittävän moni päättäjistä oli saatu uskomaan väitteeseen, ettei jo rakennetun alueen täydentämiseen perustuvaa vaihtoehtoa ole mahdollista toteuttaa.
Täydentäminen tiedettiin kuitenkin jo tuolloin mahdolliseksi ja pian osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaupunki aloitti Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeen suunnittelun. Lisäksi toisessa vaihtoehtosuunnitelmassa esitetty rakentaminen Rastilan leirintäalueelle on mukana valtuuston 26.10.2016 hyväksymässä yleiskaavassa.
Meri-Rastilan länsirannan metsän tulevaisuus onkin testi virkamiesten ja päättäjien rehellisyydestä. Metsään rakentamisesta tulee luopua nyt, kun mahdollisuus jo rakennetun alueen täydentämiseen on tunnustettu.
Metron kapasiteetti
Vuosaari on alueena täysin riippuvainen metrosta, joka jo nykyisellään on ajoittain ruuhkautunut. On selvää, ettei metron kapasiteetti riitä, jos kaikki, mitä Vuosaareen on ehdotettu, rakennettaisiin. Tämänkin vuoksi on luovuttava hankkeista, jotka kohdistuvat kaupunkiluontoon ja joiden toteutuminen heikentäisi viihtyisyyttä.
Metsä torjuu Vuosaaren sillalta tulevaa liikenteen melua ja pakokaasuja
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava-alueen metsällä on tärkeä merkitys vilkkaasti liikennöidyn Vuosaaren sillan melu- ja pakokaasuhaittojen suodattamisessa. Jos alueelle rakennettaisiin, melulle ja saasteille altistuisivat paitsi uudisrakennusten myös jo olemassa olevien talojen asukkaat.
Vuotien ja metrokuilun kattamiselle löytyisi tukea
Jos lisäasukkaille vielä rakennetun alueen täydentämisenkin jälkeen olisi tarvetta, taskusta voitaisiin kaivaa jokerikortti: metroradan kattaminen niin, että Rastila ja Meri-Rastila saataisiin yhdistettyä. Kattaminen olisi hanke, jolle olisi helppo saada asukkaiden ja Meri-Rastilan ostoskeskuksen ympäristön yrittäjien tuki, sillä se lisäisi viihtyisyyttä ja sen myötä syntyisi laajempi palvelualue.
Kaavarunko käsitteli "Rastilanrannan" lisäksi myös Puotilanrantaa ja Rastilan kartanon aluetta. Tässä lyhyesti niistä:
Puotilanranta
Ranta on tällä hetkellä venesatamana eikä sillä sen vuoksi ole merkittäviä luontoarvoja. Sataman siirtämiseen ei kuitenkaan saa uhrata luonnonrantaa jossain toisaalla.
Jos Puotilanranta rakennetaan, merentäyttöjä ei tule tehdä, koska täyttäminen haittaisi Vartiokylänlahden herkkää luontoa ja likaisi uimarantoja ainakin Marjaniemessä, Puotilassa ja Rastilassa.
Rakentaminen ilman täyttöjä on mahdollista. Meren päälle ulottuvia kansirakenteita on käytetty ainakin Tukholmassa.
Tukholma 28.12.2018 |
Rastilan kartanon alueen suunnittelu ei ole ajankohtaista, joten siihen ei tarvitse tässä vaiheessa ottaa kantaa.
Tärkein ohje kaikkien alueiden suunnitteluun
Niin Vartiokylänlahden kuin muidenkin Helsingin alueiden suunnittelun tärkeimmän periaatteen tulee olla tämä yleiskaavan ilmastovaikutusten raportista lainattu virke:
"Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”
Kun luki mitä Hesarissa kerrottiin Malmin kentän rakentamiseen käytettävien materiaalien haitoista ja mitä mahdollisesti lähtee maata myllätessä liikenteeseen, niin aika paljon saa tapahtua, että tällainen pienempi kaava kaatuisi luonnon takia. Hirveää välinpitämättömyyttä ja kaksinaamaisuutta Sinnemäen johtamalta kaupunkisuunnittelulta. Kuka jaksaa enää kuunnella poliitikkojen väitteitä aina vaalien alla siitä, että ympäristö pitää aina ottaa huomioon ja luopua hankkeista jos niistä koituu merkittävää haittaa. Ei näytä Eläinoikeuspuoluekaan miltään vaihtoehdolta, kun ajavat samanlaista politiikkaa kuin vihreätkin ja lopulta päätyvät samaan paikkaan. Ei nimittäin heilläkään näytä olevan mitään estettä ehdottaa ensin väestönkasvun nopeuttamista ja sitten ristiriitaisesti vastustaa asuntojen rakentamista kasvavalle väestölle.
VastaaPoistaKiitos Hanna-Leena. Erinomainen kirjoitus.
VastaaPoistaHelsingin kaupunki haluaa jarruttaa kaikin tavoin kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin saadakseen sillä aikaa kaavoitettua mahdollisimman paljon viheralueita täydennysrakentamiseen. Kaupunki on jumittanut hankkeen selvitystilaan, jossa se on ollut jo kolme vuotta, ja on ilmeisesti vielä seuraavat kaksi vuotta vuoteen 2021.
VastaaPoistaRatkaisu tehdään, kun tarvittavat selvitykset ja työvaiheet ovat valmistuneet. Näiden tekemiseen menee siis viisi vuotta. Ja sen jälkeen aletaan tehdä perustamiselvitystä, mikäli aletaan. Siihen menee sitten seuraavat viisi vuotta.
Eikö tästä hankkeesta muutama vuosi sitten ollut olemassa aktiivinen kansanliike, joka ajoi puiston toteuttamista? Onko koko kaupunkipuistoliike nyt kuollut ja kuopattu?
Käsittääkseni kaupunkipuistoliike toimii vielä ja ajaa Helsinkiin mahdollisimman laajaa kansallista kaupunkipuistoa.
Poista