sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Älä luota lupauksiin: tapaus Uutelan kanava


Uutelan kanava 21.2.2015
Yleiskaavatilaisuuksissa lähiluonnostaan huolestuneita asukkaita on rauhoiteltu toteamuksin, etteivät kaavan huonoimmat ratkaisut ainakaan lähitulevaisuudessa ole toteutumassa. Ei ehkä kuulosta kovin uhkaavalta, kun yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies kertoo yleisötilaisuudessa tai blogissa, että kaavan tehtävänä on "mahdollistaa asioita".

Huolestuneille saatetaan kertoa myös, että kyseenalaisimmat kaavan ratkaisuista tapahtuisivat vasta sen aikaulottuvuuden loppupäässä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kysyjille annetut vastaukset tai "lupaukset" eivät sido mihinkään. Oikeusvaikutteista on vain se, mikä näkyy kaavakartalla.

En osallistunut Helsingin edelliseen yleiskaavaprosessiin, koska asuin tuolloin Espoossa. Kaavatilaisuuksissa olen kuitenkin kuullut asukkaille silloin annetuista "lupauksista". Yksi näistä liittyi Uutelan kanavaan: rakentamisen vakuutettiin pysähtyvän sen länsireunaan.

Uusi yleiskaavaluonnos osoittaa kuitenkin asuinrakentamista kanavan itäpuolelta alkavalle virkistysalueelle. Kanava ja siihen liittyvä rakennettu puisto ovat heikentäneet metsäalueen reunaa, mutta tätä ei voida käyttää perusteluna rakentamiselle. Metsä jatkuu luontaisena pian reuna-alueen jälkeen. Jos kanavan itäpuolelle rakennettaisiin, siirtyisi reunavaikutus nyt hyväkuntoisena säilyneeseen osaan metsää ja luontoalue kutistuisi huomattavasti.

Metsän tunnun tavoittaa jo hyvinkin lähellä rakennettua puistoa. Tässä muutamia kuvia:

Kauniisti keloutunut juurakko. 21.2.2015
Reunan tuntumassa on pieni suo. 21.2.2015
Silta suoalueen vieressä. 21.2.2015
Mikähän eläin on nakertanut runkoa? 21.2.2015
Sama runko lähikuvassa. 21.2.2015
Kallion pintaa. 21.2.2015
Kallion pintaa. 21.2.2015
Entä itse kanava? Se sai vuoden ympäristörakenne -palkinnon vuonna 2010. Palkinto kertoo kuitenkin enemmän antajistaan kuin ympäristön laadusta. On ymmärrettävää, että Puutarhaliitto ja Rakennusteollisuus RTT palkitsevat kohteita, joiden rakentamiseen on käytetty runsaasti rahaa.

Näin helmikuussa kanava näyttää ankealta ja ainakin minun silmiini se on sitä muulloinkin. Kanavan pohja on asfalttia ja läheltä katsottuna se muistuttaa veden peittämää autotietä.

Kanavan nousu. 21.2.2015
Uutelan kanavaa. Keskellä pieni laituri. 21.2.2015
Kanavan reunaa. 21.2.2015

Kanavan vierustalta. 21.2.2015
Heijastus muurissa. 21.2.2015

Usein paikoille annetaan nimiä, jotka kertovat, mitä niistä on poistettu. En tiedä, oliko tässä aiemmin oikea Lohikallio, mutta jos, niin se on varmasti ollut viihtyisämpi kuin tilalle tullut lohilaatikko:

Laatikko, ei kalliota. 21.2.2015
Laatikosta nouseva kyltti. 21.2.2015




3 kommenttia:

  1. Pieni suo kuvissa on nimeltään Uutelan neva. Uutelan neva on mukana Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa vuosille 2008 - 2017. Suota esitettiin rauhoitettavaksi. Kauniin suon olisi hyvä saada pysyä kauniina suona.

    Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008 - 2017 löytyy netistä ja siinä on myös kuvaukset rauhoitettavaksi esitetyistä kohteista kuten Uutelan nevasta.

    VastaaPoista
  2. Eihän rakentaminen pysähdy, eikä sellaista kukaan voi luvata, jos väestömäärä kasvaa. Jos haluaa olla tyly, niin kaupunki kasvaa kuin syöpä levittäen itseään etäispesäkkein, eli aina uusin kaavoin sinne missä on nyt vielä luontoa. Kun kuuntelee poliitikkoja laidasta laitaan, niin näyttää siltä, että nuo lähiaikojen väestöennusteetkin ovat pahasti alakanttiin. Onhan niinkin, että taloudellinen hyöty on nykyisillekin asukkaille kova, jos kansaa tulee lisää Helsinkiin. Vai moniko on valmis katsomaan oman asuntonsa arvon laskevan, kun kysyntä hiipuu jos väestö ei kasva selvästi? Itse en näe miten nykyisessä kasvua vaativassa taloudessa mitään suojellaan, kun kaikesta tehdään jonkinlainen myytävä tuote, kuten vaikka metsästä tonttimaata. Joku aina hyötyy ja yhteiskunta rahoittaa itseään tuosta, joten turha mennä kenenkään lupauksiin luottamaan, koska tämä pallo tuotteistetaan lopullisesti ajan kuluessa.

    VastaaPoista
  3. Pitkän tähtäimen kehitys on vaikeata ennustaa monesta syystä. Yksi haasteista on, että ihmisillä teetettävä työ vähenee suhteessa automaation hoitamiin asioihin ja työpaikkojen säilyvyys on epävarmaa. Tällaisen muutoksen heijastusvaikutukset ovat monet.

    Toisaalta tieto luonnon merkityksestä yhteiskunnan toimivuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille kasvaa. Uusia asuntoja pitäisikin rakentaa siten, ettei levittäydytä arvokkaille luonto- ja virkistysalueille. Uudenlainen maankäyttö on mahdollista.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.