Vartiosaari. 9.6.2015 |
Alla on muutamia lainauksia lausuntoehdotuksesta sekä ajatuksiani niistä.
Lausuntoehdotus: "Luonnonsuojeluohjelmaa varten suoritetussa luonnonarvotarkastelussa, jossa luontotietojärjestelmään karttunutta tietoa summattiin, mikään Vartiosaaren osa-alue ei noussut ehdolle luonnonsuojeluohjelmaan."
HLY: Minkä takia näin on käynyt? Onko luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa luontoarvojen sijaan huomioitu kaavoittajan toiveita? Luontojärjestöjen arvometsäesityksessä osa Vartiosaaren metsistä esitetään luonnonsuojelualueiksi ja loput säilytettäviksi LUO-merkinnöin.
Lausuntoehdotus: "Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä."
HLY: Onko kaavoitusprosessi toteutettu hyvin, jos laadituista selvityksistä huolimatta on päädytty esittämään massiivista rakentamista Vartiosaareen? Hyvässä kaavoitusprosessissa huolehdittaisiin, että suunnitelma on ohjaavan maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan liitto on lausunnossaan Helsingin yleiskaavaluonnoksesta pitänyt Vartiosaaren rakentamissuunnitelmia maakuntakaavan vastaisina.
Lausuntoehdotus: "Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana. Mikäli osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen asuinrakentamiseen päädytään, se tulee ympäristölautakunnan mielestä toteuttaa yleiskaavakauden loppupuolella raitiotieverkon toteutumisen aikataulussa. Saaren virkistyskäyttöä tulee kehittää jo sitä ennen."
HLY: Vartiosaari ja koko koillinen vihersormi tulee säilyttää rakentamattomana. Suunnittelua ei tule jatkaa osayleiskaavaluonnoksen pohjalta. Suunnitelman suhteen esitetyt aikataulutoiveet ovat merkityksettömiä. Jos osayleiskaava hyväksytään, vain kaavakartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat oikeusvaikutteisia. Metsäiset saari- ja luontoalueet eivät ole oikea paikka raitioteille, vaan raitiotieverkostoa tulee edistää nykyisillä tiealueilla.
Lausuntoehdotus: "Vartiosaaren rakentaminen eheyttää kaupunkirakennetta ja tuo uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä sekä virkistysreittejä Itä-Helsinkiin. Uusi asuinalue liittyy osaksi keskustasta Vuosaareen kulkevaa raitiotieverkostoa ja pyöräilyn laatukäytävää. Sillat liittävät Vartiosaaren myös osaksi Itä-Helsingin virkistysreittejä."
HLY: Vartiosaaren rakentaminen olisi kaupunkirakenteen levittämistä tiivistämisen sijaan. Keskustasta Vuosaareen kulkevaa raitiotieverkostoa ei ole olemassa. Siihen vetoaminen on suunnitelman perustelua suunnitelmalla itsellään.
Lausuntoehdotus: "Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, meluton ja saasteeton Vartiosaari on moniin muihin aluerakentamiskohteisiin verrattuna helposti ja nopeasti saatavissa rakentamiskelpoiseksi ja kaavoitettavissa asuinkäyttöön."
HLY: Tästä on luettavissa, että lausunnossa esitetty toive rakentamisen toteuttamisesta vasta yleiskaavakauden loppupuolella, oli tarkoitettu vain päättäjien pehmittämiseksi ja asukkaiden rauhoittelemiseksi. Rakentaminen lähes luonnontilaiseen saareen olisi rakennusliikkeiden kannalta helppoa ja kustannuksiltaan edullista. Samalla unohdetaan, etteivät rakennusliikkeiden lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit ole kestävä pohja kaavoitukselle.
Ympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät täältä.
Yksi iso juttu on, että luontaisia alueita on maapallolla muutettu jo niin paljon muunlaisiksi alueiksi, että liikutaan riskirajoilla. Siksi maankäyttöä pitää uudistaa paljon. Jo rakennettu maa on otettava tehokkaammin käyttöön.
VastaaPoistaTulevaisuuden riskejä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten heikkenevä terveys. Kummankin pulman näkökulmasta luontaiset virkistysalueet on nähtävä olennaisena osana toimivaa kaupunkirakennetta.
Viherverkosto kaupungin lomassa poikii terveyttä ja säästöjä.
Erinomaisia kommentteja Hanna-Leena Yliseltä.
VastaaPoistaVartiosaari on ainutlaatuinen alue, joka mahdollistaa saaristomaisen viheralueen säilyttämisen aivan kasvavan kaupungin lähituntumassa. Vartiosaari tulisi säilyttää luonnontilaisena virkistysalueena, eikä saaren läpi pitäisi rakennella mitään asuntoja, raitioteitä, rantaraitteja tai läpikulkuväyliä. Näin säästyvät myös viereisen Ramsinniemen rannat.
Erityisen mielenkiintoinen kohta lausunnossa on tämä: "Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, meluton ja saasteeton Vartiosaari on moniin muihin aluerakentamiskohteisiin verrattuna helposti ja nopeasti saatavissa rakentamiskelpoiseksi ja kaavoitettavissa asuinkäyttöön."
VastaaPoistaKäytännössä ympäristökeskuksesta siis esitetään, että luontoalueille rakentaminen on ongelmattomin vaihtoehto, koska se on rakennusliikkeille helpointa. Jos ympäristökeskuksen rooliksi jää ympäristöleiman antaminen huonoillekin kaavoille, voi pohtia, mikä systeemissä oikein on vialla.
Tällä hetkellä on mahdollisuus jättää mielipiteitä (20.8. saakka) Helsingin luonnonsuojeluehdotuksesta vuosille 2015 - 2024. Vartiosaareen ei ole esitetty yhtään uutta suojelualuetta. Tämä ei varmaankaan ole sattumaa.
Singaporessa on rakennettu melko pienelle alueelle todella paljon asuntoja. Samalla Singaporessa on paljon luontoa. Siellä "density" ja "nature" ovat molemmat mukana.
VastaaPoistaTermi "eheys" mietityttää. Olisiko maapallo eheä, jos pallon koko pinta olisi muutettu luontaisesta muuksi. Jos moinen ratkaisu olisi "eheä", olisiko se elinkelpoinen?
Mitä jos kaupunkirakenteesta pitäisikin saada sellainen, että se toimisi hyvin tulevaisuudessa? Luonto osana kaupunkia torjuu ilmastonmuutoksen haittoja ja pitää ihmiset terveempinä.
Kaupungin jo rakennettu pinta on saatavissa paljon tehokkaampaan käyttöön. Tässä tarvitaan kunnon innovaatioloikka. Luonnon merkityksen ymmärtäminen on tämän päivän ykkösjuttu. Niin talous kuin asuminenkin on sovitettava luonnon kantokyvyn raamiin.
Yksittäisen kaupungin yhteydessä eheyden mieltämistä mutkistaa sekin, että iso kaupunki kuluttaa suuren määrän luontoa omien rajojensa ulkopuolella.
Itse lähestyin poliitikkoja, koska ajattelin heidän olevan kuitenkin ohjaksissa ja virkamiesten tekevän sen mukaan, mutta eipä sieltä tule tukea edes niiltä jotka ovat asiassa ennen ääntään käyttäneet. Eivät kyllä sihenkään ota kantaa, että mihin aikovat kaikki sulloa kun kasvua haluavat, mutta silti puheissaan ovat suojelemassa vähän sitä sun tätä. Kasvusta luopuminen tuntuu olevan kaikille pelkkää mahdotonta hulluutta. Oikeastaan ei enää viitsi kuunnella poliitikkoja ja virkamiehiä, kun nykyään on tullut heillä tavaksi järjestää leikkimielisiä mahdollisuuksia ottaa osaa päätöksentekoon, vaikka kaikesta näkee asian olevan jo päätetty. Miksi kaikkien pitää hukata aikaansa ja miksi pakottaa virkamies/poliitikko keksimään lip serviceä?
VastaaPoistaViimeinen tikki oli kyllä tämä pato-asia, jolla vihreistäkin moni keräsi vaaleissa sen verran lisää ääniä, että pääsivät ripaa hipoen läpi, mutta nyt sekin menee virkamiesten silppuriin ja nuo poliitikot eivät saa edes niitä kuuluisia tikkuja ristiin. Vähättelevät vain koko asiaa, vaikka kohta on taas aika kun taimenet nousevat merestä päätään patoon hakkaamaan. Mutta gallupissa kannatus nousee, joten ei kai sitten heidän tarvitse kenellekään mitään todistaa, kun ihmiset eivät luonnon mahdollisuuksien parantamista heiltä vaadi joukottain, vaan jotain ihan muuta. Vähissä taitaa olla lopulta ne luonnon katoamisesta huolestuneet.
Lausunto Vartiosaaresta jäi 4.8. pöydälle, joten vielä emme tiedä, millainen lopullinen teksti tulee olemaan. Päättivät poliitikot mitä tahansa, on joka tapauksessa huolestuttavaa, millaisia lausuntotekstiehdotuksia ympäristökeskuksessa kirjoitetaan.
PoistaVaalien aikaan poliitikot ottavat herkästi kantaa asukkaille tärkeisiin asioihin. Oli jossain määrin surkuhupaisaa huomata, miten eduskuntavaalien alla ehdokkailla oli yhtäkkiä kovasti sanottavaa sellaisista Helsingin kunnallispolitiikkaan liittyvistä aiheista, joiden ei pitäisi liittyä mitenkään eduskuntatyöhön. Poliitikkojen toimintaa kannattaakin seurata katsomalla pöytäkirjoista, miten he ovat päätöksentekotilanteissa äänestäneet esim. luontoon liittyvissä asioissa. Pöytäkirjojen lukeminen opettaa, että kaikkien osalta sanat ja teot eivät kohtaa.
Maailman tämänvuotinen ylikulutuspäivä meni jo. Luontaisten alueiden kaventaminen on kulutusta, joka pienentää tulevan hyvinvoinnin raamia. Mitä pidempään ylikulutus jatkuu, sitä vaikeampi on saavuttaa hyvinvointia tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen kannattaa satsata jo nyt.
VastaaPoistaVartiosaari-lausunto jätettiin 4.8. pöydälle ja käsiteltiin 25.8. Lausuntoon tehtiin parannusesityksiä, mutta ne eivät menestyneet äänestyksissä. Tarkemmin päätöstiedotteessa: http://www.hel.fi/.../Ymk_2015-08-25_Ylk_12_Pt/index.html
VastaaPoista