 |
| Yksi yleiskaavalta pelastuneista kohteista: Melkki 27.6.2018 |
Nyt kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä kaava on tullut muokattuna oikeuskäsittelyistä ja kaupunginkanslia on kuuluttanut sen voimaantulon 5.12.2018.
Yleiskaava on nyt siis lainvoimainen, mutta kaikki ei näytä vieläkään olevan kohdallaan. Tässä muutamia kritiikin aiheita:
Kuulutus ei luettele hallinto-oikeuden päätöksen pohjalta tehtyjä muutoksia
Erikoista kuulutuksessa on, että siinä mainitaan vain ne muutamat muutokset kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymään kaavaan, jotka aiheutuivat osallisten korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemistä valituksista. Sen sijaan hallinto-oikeuden päätöksen perusteella tehtyjä useita muutoksia, jotka säilyivät myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ei kuulutuksessa luetella.
Kuulutus unohtaa teemakartat, vaikka osa niistä on oikeusvaikutteisia
Yleiskaavan aineistoista kuulutuksessa mainitaan vain kaavakartta ja selostus. Teemakartat on unohdettu, vaikka osa teemakartoista on tarkoitettu oikeusvaikutteisiksi. Näitä ovat esitykset valtakunnallisesti merkittävistä maisema- ja kulttuuriympäristöistä, Natura-alueista, luonnonsuojelualueista sekä Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015 – 2024 suojeltavista alueista.
Teemakartat on unohdettu myös käytännössä
Yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartalla on esitetty mm. kehitettäviä metsäverkostoyhteyksiä. Tämä tarkoittaa, että näin merkityillä alueilla luonnon kytkeytyneisyyttä tulee vahvistaa. Yksi kehitettäväksi metsäverkostoyhteydeksi merkitty kohde kulkee Ramsinkannakselta Vuorannan kautta eteenpäin. Vahvistamisen sijaan kaupunkisuunnittelijat esittävät Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksella alueelle luonnontilan heikentämistä.
 |
| Kehitettävä metsäverkostoyhteys on merkitty _.._.._.. |
Vaatii melkoista muistamattomuutta tai röyhkeyttä sivuuttaa teemakartassa osoitettu tarve vahvistaa kytkeytyneisyyttä heti yleiskaavan voimaantulon aikoihin.
Noudattavatko kuulutetun yleiskaavakartan pikselit oikeusasteiden päätöksiä?
Sekä hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus antoivat päätöksensä sanallisesti. Päätösten mukaista yleiskaavakarttaa ei kummassakaan oikeusasteessa piirretty. Kuulutettu kartta on siis Helsingin kaupunkiympäristön toimialan piirtämä. Eri puolilta kaupunkia on kuitenkin alkanut kuulua viestejä, että yleiskaava leviäisi edelleen osittain myös kohtiin, joista se on kumottu.
Tällaisia kohteita on löydetty ainakin Lauttasaaresta, Keskuspuistosta ja Tuomarinkylän alueelta.
Yleiskaavapikseleitä on muutenkin siellä, missä niitä ei pitäisi olla
Yleiskaavapikseleitä näkyy myös Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava-alueella, vaikka kaavakartalta löytyvän maininnan mukaan yleiskaava ei korvaa osayleiskaavaa. Pikselien sijaan osayleiskaava-alue olisi tullut esittää yleiskaavakartalla tyhjänä. Sama ratkaisu olisi ollut toimiva myös oikeuden kumoamille yleiskaavan osille. Esitystapa, jossa kumotut merkinnät on jätetty keltaisen rasteriviivan alle (kuvassa Ramsinniemi), ei ole havainnollinen.
 |
| Meri-Rastilan metsä ja Ramsinniemi yleiskaavakartalla |
Vaikka länsirannan osayleiskaava on keskeisen vihersormen kannalta tuhoisa, on yleiskaavan pikselimerkintä vielä sitäkin huonompi, koska sen sisältämän pikselijouston vuoksi rakentaminen voi levitä arvaamattomasti.
Vastaavaa ristiriitaa kaavakartan ja siltä löytyvän tekstin välillä on mahdollisesti muillakin osayleiskaava-alueilla.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Yleiskaavakartta tulisi saada päivitettyä niin, että oikeusasteissa kumotut merkinnät olisi esitetty selkeästi ja oikean suuruisina. Lisäksi alueet, joilla yleiskaavamerkintöjen sijaan on voimassa osayleiskaava, tulisi rajata niin, että jo kartasta näkyy, ettei pikselijoustoa voi niille alueille tulla.
Asukkaat ja yhdistykset pitävät kaupunkiympäristön toimialaa perustellustikin epäluotettavana. Virheiden myöntäminen ja niiden korjaaminen voisi olla hyvä alku luottamuksen rakentamiselle.
Koko pikselikaavan tarkoitus oli tehdä kartta, jonka takana kaupunki voi tehdä mitä huvittaa. Rakentamisen ja viheraluiden väliset rajat on tahallaan hämärretty niin, että muutenkin hankalalukuisista kartoista ei ota mitään tolkkua. Kyllähän yleiskaavaa tehdessä asukkaiden pitäisi tietää, missä rakentamisen rajat kulkevat.
VastaaPoistaVihreillä näyttää olevan sellainen tulkinta oikeuden hylkäämistä alueista, että jos niille olisi kaavoitettu pitävästi julkisen liikenteen yhteys, eli raitiotiet, niin ne olisivat menneet läpi. Eli voinee varautua että tulevaisuudessa vastaavat kaavat tulevat menemään läpi. Ja kun he ovat nyt nopeuttamassa Helsingin rakentamista (Oskala & Särelä ja 10 000 asukasta vuodessa) niin nuo kaavat tulevat nopeammin takaisin päätettäväksi. Ylipäätään kun henki on se, että he haluavat todellisen suurkaupungin, niin kaikki voivat varautua siihen, että näitä luontoalueita tullaan uhkaamaan yhä uudelleen kunnes lopulta väestönkasvattaminen syö ne, koska ei ilmaankaan voi rakentaa.
VastaaPoistaVoi ihmetellä pikseleitä ja muita muotoseikkoja, mutta suuri kuva on se, että väestönkasvattaminen syö maata ja kun sitä ei tule lisää, niin lopulta Helsinki täyttyy ja syö luontonsa. Vai näkeekö joku muunlaista kehitystä ajettavan jonkun poliittisen voiman taholta? Vihreistä on tullut taivaanlahja rakennusbisnekselle, kun nyt se bisnes voi rakentaa hurjasti ja vihreät antavat siitä sellaisen kuvan, että oltaisiin tekemässä jotakin ekologista ja kestävää. On suuri vääryys, että vanhemmat vihreät houkuttelevat nuoria mukaan puolueeseen, mutta ajatus onkin saada kriittiset nuoret sidotuksi politiikkaan, joka hyödyttääkin sitten talouspiirejä eikä luontoa. Kun Leo Straniuskin on muuttunut näin paljon mentyään mukaan puoluepolitiikkaan, niin ei sieltä taida nousta ketään joka muuttaisi mitään kehitystä kestäväksi.
Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voidaan ohjata järkevästi laajemmalle alueelle esimerkiksi olemassaolevien raideyhteyksien varrelle. Näin myös Helsingin viheralueet ja merenrannat voidaan säästää rakentamiselta.
VastaaPoista