Osallistavan kaupunkisuunnittelun alkeita demareille

Arkkitehti Tristan Hughes Vuotalolla 27.9.2012

Demarit ovat olleet ongelma meille Meri-Rastilan metsän puolustajille. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa SDP:n edustajat liittoutuivat Kokoomuksen kanssa ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai luvan jatkaa Meri-Rastilan metsäalueelle suunnittelemista äänin 5 – 4. Metsän säilyttävän OURCity-vaihtoehtokaavan puolella olivat vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat. 

Kun Matti Niemi, toinen kaupunkisuunnittelulautakunnan demarijäsenistä, lupasi tulla keskustelemaan asukkaiden kanssa, päätimme tarttua tilaisuuteen. Ehkäpä ongelmaamme löytyisi ratkaisu. Sitä paitsi Luonnonsuojelija-lehti oli kysynyt puoluesihteereiltä tärkeimpiä ympäristöpoliittisia linjauksia ja SDP:n vastauksessa oli, että ”kuntalaisilla on oltava riittävästi laadukkaita lähivirkistysalueita retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen”. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi siis ongelmallista, jos demarit vaalien jälkeenkin olisivat tukemassa Meri-Rastilan metsään rakentamista.

Tilaisuus järjestettiin 27.9.2012 Vuotalon kokoushuoneessa Kahvila Pokkarin takana. Alustajaksi oli kutsuttu arkkitehti Tristan Hughes, joka kertoi OURCity-vaihtoehtokaavasta ja siitä, miten Meri-Rastilan suunnittelua voitaisiin jatkaa osallistavan kaupunkisuunnittelun keinoin. Kaupungin asettaman asukastavoitteen vuoksi metsäalueelle ei tarvitsisi rakentaa, sillä OURCity-suunnitelma osoitti, että tavoite on saavutettavissa jo rakennettua aluetta tiivistämällä.

Manchesterista kotoisin oleva Hughes tarkastelee suomalaista kaavoitusprosessia osittain ulkopuolisen silmin. Hän kertoi näkevänsä suomalaisessa käytännössä paljon hyvää, mutta myös aihetta kritiikkiin. Hänen mukaansa prosessin pitäisi olla nykyistä avoimempi ja joustavampi. Usein näyttää käyvän niin, että kymmenen vuoden suunnittelun jälkeen kaava on jo valmistuessaan vanhanaikainen.

Hughes sanoi, ettei kaupunkisuunnittelijoiden pitäisi ottaa työtään niin vakavasti. Nyt suunnittelun pohjaksi valitaan lukuja (”OK, let’s pick a number, because we need to have a number”), joiden perusteella vedetään linjoja (esimerkiksi 600 metrin säteellä metroasemasta), mutta jos suunnittelija jalkautuisi alueelle, hän saattaisi nähdä, onko näissä luvuissa ja linjoissa mitään mieltä.

Matti Niemi kehui OURCity-suunnitelmaa, mutta sanoi, ettei pitänyt sitä vaihtoehtona KSV:n suunnitelmalle, koska koki virkamiesten piirtämän rajan (rakentamista metsään) sitovan lautakuntaa. Sitä hän ei kuitenkaan huomioinut, että KSV:n rajaus on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Olli Vento muistutti muutaman kerran myös maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamista edellytyksistä.

Meri-Rastilassa itsekin asuva Jape Lovén totesi alueen maineen olevan stereotypia. Hänen oma käsityksensä Meri-Rastilasta muuttui muuton jälkeen yhdessä yössä. Lovén kertoi, että KSV:n suunnitelmasta rakentaa länsirannan metsään on puhuttu paljon hänen naapurustossaan. Helsinki tulisi hänen mukaansa pitää vihreänä eikä ulkoilualueen tuhoaminen parantaisi Meri-Rastilan tilannetta.

Lovén sanoi, että Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja, mutta Meri-Rastilan osalta ne on mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisen suunnitelman pohjalta. Hän huomautti, että lähes kaikki OURCity-suunnitelmassa olevat kohteet sijaitsevat kaupungin omistamalla maalla, mikä helpottaisi suunnitelman toteuttamista. Kritiikkiä hän antoi vain siitä, että suunnitelmassa mainitaan omistusasuntojen osuudeksi 80 prosenttia. Hän muistutti, että Helsingissä on pulaa ennen kaikkea vuokra-asunnoista.  

Suojeltu Rastilanneva olisi tarvinnut ympärilleen suojavyöhykkeen

 

Lovén kertoi seuranneensa huolestuneena Rastilannevaa, jonka tuntumaan rakennettiin muutama vuosi sitten. Neva olisi tarvinnut isomman suojavyöhykkeen ympärilleen. Nyt se on rakentamisen aiheuttamien muutosten vuoksi lähes kuivunut. Lovén muistutti, että rakentamisen seurannaisvaikutukset tulisivat näkymään myös Meri-Rastilan länsirannan metsässä, jos KSV:n suunnitelma toteutettaisiin.

Vuosaaren demarien puheenjohtaja Ville Jalovaara pohti, kuinka paljon Vuosaareen ylipäätään kannattaa pakata väkeä. Hän näki pääkaupunkiseudun hajanaisen kuntarakenteen ongelmaksi. ”Jos metropolihallinto saataisiin kehitettyä ja toimimaan, ei Helsingissä tarvitsisi jokaista metsälämpärettä rakentaa,” hän sanoi. Vaihtoehdoksi Jalovaara tarjosi korkeaa rakentamista ja ihmetteli, miksei 26-kerroksisen Cirruksen viereen oltu rakennettu useampaa samankorkuista taloa. Eero Hildén huomautti, että lähempää Helsingin keskustaa löytyisi metroasemia, joiden tuntumassa asutusta voisi tiivistää.

Yleisöpuheenvuoron käytti mm. Kimmo Seppinen, joka kertoi tehneensä kotiläksyt ja huomanneensa, että Matti Niemi on aiemmin esiintynyt kaupunkimetsien ystävänä. Äänestäjien kuluttajansuojaa koeteltiin siis viime kunnallisvaaleissakin.

Aikapulan vuoksi en ehtinyt esittää omaa kysymystäni. Kaikki vuosaarelaisehdokkaat tuntuivat puheenvuorojensa perusteella olevan metsän säilyttämisen puolella. On kuitenkin eri asia sanoa se mielipiteenä kuin aidosti toimia asian puolesta. Olisin halunnut tietää, kuinka moni ehdokkaista olisi ryhmäpaineessakin valmis puolustamaan metsää. Ainakaan kaikkien paikalla olleiden osalta en pitäisi tätä uskottavana.

Poistuessamme tilaisuudesta Niemi sanoi, että toivottavasti en uskonut Yrjö Hakasen Stadin rantaryhmän vaalitilaisuudessa esittämää kommenttia ja viittasi kirjoittamaani blogiin. Hakasen ajatus ei kuitenkaan ollut minulle uusi, sillä olen pitkään ihmetellyt, miksi osa lautakunnasta säännönmukaisesti sivuuttaa asukkaiden erittäin hyvin perustellut argumentit. Piirit ovat Helsingissä pienet ja olen pohtinut muitakin kaupunkisuunnitteluun liittyviä kummallisuuksia.

Matti Niemi lähti Vuosaaresta samalla metrolla kuin Tristan Hughes. Toivottavasti Hughes onnistui matkalla vakuuttamaan Niemen siitä, että Helsingin kaupunkisuunnitteluun tarvittaisiin vihdoinkin uudenlaista ajattelua.

Lisäys 4.8.2013: Tekstissä mainittu Stadin rantaryhmän vaalitilaisuudesta kirjoittamani blogi on toistaiseksi tallessa henkilökohtaisessa arkistossani. Palautin sen ja kaksi muuta kunnallisvaaleihin liittyvää tekstiä tänään luonnoksiksi, koska lähes vuosi sitten olleet vaalit olivat mielestäni liian vahvasti edustettuna luetuimpien tekstieni listalla. Tämän tekstin päätin ainakin toistaiseksi antaa olla, koska vaalien lisäksi tässä käsitellään osallistavaa kaupunkisuunnittelua.