 |
| Kukkaruukku varmistaa kyltin toimivuuden. 28.5.2014 |
Vuoden ympäristörakenne -palkinto on mennyt kaksi kertaa Aurinkolahteen. Vuoden 2006 voittaja oli Aurinkolahden länsiosan kaavarakenne ja 2010 Uutelankanava. Valinnat kertovat enemmän palkinnon antajista kuin ympäristön laadusta. Puutarhaliitolla ja Rakennusteollisuus RTT ry:llä on tarve palkita kohteita, joiden rakentamiseen on käytetty runsaasti rahaa.
Aurinkolahti on alue, jonka maine on huolella rakennettu. Kun paikkaa kiitellään lehdistössä, monet alkavat uskoa sen hienouteen. Oma kantani Aurinkolahteen olisi etäisen välinpitämätön, ellei sitä esitettäisi malliksi, millaisiksi Helsingin ranta-alueiden haluttaisiin muuttuvan. Siksi kerron muutamalla valokuvalla, miltä Aurinkolahti minusta näyttää.
Aurinkolahden puoli kilometriä pitkä uimaranta täyttyy muutamana päivänä kesässä auringonpalvojista. Suurimman osan ajasta ranta on kuitenkin hiekkaerämaa, jonka pienikin tuulenvire saa pölyämään.
 |
| Hiekkaa, hiekkaa, enemmän hiekkaa.. 1.5.2014 |
Hiekan ohella ympäristön elottomuutta lisäävät laajat kiveykset:
 |
| Tylsää vai kaunista? 1.5.2014 |
Keskusteltaessa viheralueista, maisema-arkkitehdeillä on tapana pitää rakennettuja puistoja toimivampina kuin luontoalueita. Tämä ei ole yllättävää, sillä rakennetun ympäristön suunnittelu on heidän työtään.
Metsäluonnon ystävän silmissä puisto ei näytä kiinnostavalta. Jos aluskasvillisuutena on pelkkää nurmikkoa, on viheralue puolikuollut:
 |
| Puistoa Aurinkolahdessa. 1.5.2014 |
Aurinkolahdessa talojen edessä ei kasva puita. Ne on korvattu vuorimännyillä, jotka eivät peitä merinäköalaa. Vuorimännyt eivät kuitenkaan suojaa paahtavalta auringolta tai tuulen levittämältä rantahiekalta.
 |
| Vuorimäntyjen monotoniaa. 28.5.2014 |
Aurinkolahtea on kehuttu tiiviiksi ja hyvin suunnitelluksi alueeksi. Kallahdenniemeltä tai Uutelasta katsottuna se kuitenkin muistuttaa pannukakkua, sillä kaikki rakennukset ovat suurin piirtein yhtä korkeita. Jos taustalla olisi muutama hiukan korkeampi rakennus, näyttäisi kokonaisuus kiinnostavammalta.
 |
| Aurinkolahti Kallahdenniemeltä kuvattuna. 11.5.2014 |
Aurinkolahti toimii rantarakentamisen laboratoriona. Kukaan ei tiedä, miten nykyiset rakennusmateriaalit reagoivat meri-ilmaan. Viitteitä reaktioista nähdään jo. Tässä saumat ovat alkaneet irvistellä:
 |
| Laatoitus on kärsinyt. 1.5.2014 |
Sama paikka muutamaa viikkoa myöhemmin:
 |
| Talon edusta on muuttunut työmaa-alueeksi. 28.5.2014 |
 |
| Töitä tehdään Korsossa. Eikun Aurinkolahdessa. 28.5.2014 |
Rannoille rakentamista on perusteltu myös sillä, että samalla saataisiin esimerkiksi rantakahviloita. Kuppiloilla on monenlaisia vaikutuksia. En ole vakuuttunut, että kaikki osaisivat välttää äänekästä keskustelua klo 22 jälkeen:
 |
| Tupakkapaikka. 1.5.2014 |
Suunnittelijoiden erehtyväisyyttä kuvaa, että rannalla virvokkeitaan siemailevat joutuvat vessaan mennessään ylittämään kävely- ja pyörätien. Kuumina päivinä liikenne on WC:n kohdalla kaaoksessa, kun ulkoilijoiden ja rakkoaan tyhjentämään kiirehtivien reitit risteävät:
 |
| Helpotus löytyy tien väärältä puolelta. 1.5.2014 |
Aurinkolahti näyttää esimerkiksi Uutelasta katsottuna aika väljältä. Toisaalta väleissä ei ole kovinkaan paljon puita. Korkeammat rakennukset muiden lomassa piristäisivät näkymää ja toisivat maankäyttöön tehokkuutta.
VastaaPoistaMaankäytön rakentamisessa olisi hyvä olla tehokasta, jotta luontoa säästyisi.
Olen ihmetellyt, että miksi nuo merinäköalat tuhlataan, kun talot ovat noin päin ja vielä noin matalia - joku vetäisi tähän väitteen demarimaisesta tasapäistämisestä. Luulisi merinäköalojen houkuttelevan ihmisiä tiiviimpään kaupunkiin, jolloin kaupunki kasvaisi enemmän paikoillaan, eikä uhkaisi levitä koko ajan. Eihän ne tornitalotkaan kaikki tarvitse olla mitään arkkitehtuurin suurtapauksia, vaan vain hyvin ajateltuja ja viimeisteltyjä. Jos asuntojen kootkin pysyisi järkevällä tasolla, niin useammalla olisi varaakin merinäkyihin. Tosin pelkkä vanhan mallinen korttelirakenne olisi tuonut paljon useammalle mahdollisuuden asua tuolla.
VastaaPoistaKerran olen käynyt etelän lomalla, siis kauempana kuin Virossa, ja rantaelämä oli kyllä aivan erilaista - paitsi että sitä oli, niin se oli iloisen pursuavaa. Kolkko ja kylmä tulee heti mieleen Aurinkolahdesta, vaikka mikä olisi estänyt tekemästä tuosta elämää keväästä syksyyn pursuavan rannan, mutta tulikin vain yksityisaluetta ja betonia. Hassua, että Linkolakin tekisi parempaa kaupunkia, kun muistaakseni sieltäkin tuli ohjeeksi, että jos sitten rakentaa kaupunkia, niin ihmiselämän iloa pursuavaa, ei kolkkoa betonin hiljaisuutta jota säestetään autojen metelillä. Luulisi, että tuollainen hiekkaranta olisi tuonut mieleen, että tuohon olisi voinut tehdä sellaisen ravintolakadun kuten etelässä, jossa olisi ollut liiketilat kivijalassa, joista ravintolat olisivat voineet sitten keväällä tulla kadulle terassein. Olisihan sitä hiljaisempaa seutua löytynyt sitten muualta, kuten heti seuraavasta korttelista eteenpäin, mutta jotenkin ikävää, että sääntely tuottaa asuinalueista samanlaisia. Tiiviimmän ja korkeamman rakentamisen tuoma suurempi väkimäärä olisi elättänyt ravintoloita ja kiinnostavampi rakentaminen olisi houkutellut sitten muualtakin Helsingistä väkeä, vaikka sillä metrolla, jolloin ei olisi ollut syytä varata mitään järjettömän suurta parkkitilaa. Mieluummin kevättä vastaanottaisi katsellen merenrantaa ja ympäröivää luontoa idässä, kuin Espan pakokaasujen seassa.
Noista puistoistakin voi olla samaa mieltä. Vähän kaipailisin vanhan mallisia kaupunkipuistoja, vai pitäisikö sanoa puutarhoja. Mikään luonnontilainen ei toimi tiiviillä alueella, joko kuluu liikaa tai sitten on niin pöheikkö, että sitä ei käytetä, jolloin kaupunki näkee sen rakennusmaana. Ja luonnontilahan on jo luultavasti mennyttä, jos on jotain jo rakennettu vieressä. Jos kaupunkiin palautettaisiin tuollainen vanha puutarhakulttuuri, ehkä hyötykasvejakin, niin luulisin sen toimivan houkuttimena tiiviimpään asumiseen. Voisihan sitä ylläpitoa harrastaa sitten asukkaiden kesken, jolloin tuhotyötkin vähenisi, kun paikka tuntuisi enemmän omalta ja siitä sitten välitettäisiin enemmän. Säästyisi taas kaupungin reunoilla ja sisälläkin aitoja luontoalueita, joihin voisi poiketa sitten tiivisti rakennetulta alueelta, tai vain ajatella, että ne rusakot kavereineen saavat juoksennella siellä vapaana ilman pelkoa autoista ja muista ikävyyksistä. Sata vuotta sitten tämä oli aivan selvää, mutta nyt suunnittelijat näyttävät kiertävän vain 1960-luvun Helsinkiä, kun ideoita hakevat. Voi mitä tekevät vielä tuosta Töölönlahdestakin, kun Musiikkitalon edusta on jo tuollainen.
VastaaPoistaOnhan tämä hassua, että luontoa suojellakseen koittaa keksiä miten ihmiset saisi viihtymään tiiviimmässä kaupungissa, mutta näyttää tuo väestönkasvu aika hurjalta, eikä siihenkään kasvuun taida olla poliitikoista apua. Maahanmuutossakin puhutaan vain laadusta, mutta määrää ei sinänsä moitita, jos vain on laatua taloudellisesti. Luonnon kannalta tuohon määräänkin pitäisi puuttua. Taitaa vain olla, että luontojärjestöissä tätä ei ajatella näin, siis tiivistämistä, mutta en tiedä miten muuten luontoa säästyisi sitten enemmän. Ajattelen vain, että jos on tietty väkimäärä ja kymmenen hehtaaria, niin on parempi tiivistä tuo väki yhdelle niistä ja säästää yhdeksän. Tulisi nähdä että tuo yhdeksän saattaa olla sitten kaupungin ulkopuolella, johon ei sitten tarvinnut levittää kaupunkia juuri tuon tiivistämisen takia. Toki voi jo nyt sanoa, että jos väestönkasvu jatkuu, niin ei tuokaan taktiikka kanna loputtomiin.
Jos rakennettavaa osaa kaupungista rakennettaisiin tehokkaasti, voisi rakennetun alueen lomaan jäädä kunnolla virkistävä viherverkosto. Se pitäisi ihmiset terveempinä ja auttaisi luontoa säilymään.
VastaaPoistaIso kaupunki käyttää paljon luontoa oman alueensa ulkopuolelta. Tämä mutkistaa osaltaan palapeliä.
Olen vastikään muuttanut suuriinpiirtein Kallahden ja Aurinkolahden rajalle. Tärkein valintakriteerini oli avoin merimaisema. Matala puusto antaa tilaa ja valoa, me pohjoisessa asuvat kaipaamme usein yli kaiken valoa ja aurinkoa. Sekin on mukava, että rantabulevardilla on vain pyöräilijöitä ja jalankulkijoita - ei autoja.
VastaaPoista