Tarkistettu yleiskaavaehdotus on palautettava valmisteluun

Ramsinniemi 28.7.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee tarkistettua yleiskaavaehdotusta kokouksessaan 7.6.2016. Lähetin lautakunnan jäsenille tänään alta löytyvän viestin, jossa esitän ehdotuksen palauttamista valmisteluun:

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JÄSENILLE JA VARAJÄSENILLE

Tarkistettu yleiskaavaehdotus ei tunnista aikamme haasteita 

 

Tarkistettu yleiskaavaehdotus on palautettava valmisteluun. Kaava ei ota huomioon sellaisia tulevaisuuden haasteita kuin luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos.

Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportissa on kyllä tunnistettu kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta suunnitelmaan, joka toteutuessaan poistaisi yli kolmanneksen Helsingin hiilinieluista.

Toisenlainen vaihtoehto olisi ollut mahdollinen. Esimerkiksi Tukholmassa kaupungin kasvuun vastataan täydennysrakentamalla jo rakennettuja ympäristöjä, jolloin viheralueiden menetykset jäävät promilletasolle.

 

Vuorovaikutusnäytöksiä ei pidä hyväksyä

Yleiskaavaprosessin vuorovaikutus on ollut näennäistä. Laiturilla pidetyissä teemaseminaareissa asukkaiden suurin huoli liittyi viheralueisiin. Toiveista huolimatta KSV ei järjestänyt aiheesta omaa teemaseminaaria. On paheksuttavaa, että mm. yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen on julkisuudessa puhunut kaavasta viheralueita säästävänä, vaikka todellisuus on toisenlainen.

Vuorovaikutuksessa on valuvika, koska suunnittelua ohjaavat tavoitteet päätetään ennen vuorovaikutusta. Perusteltujakaan muutosvaatimuksia ei huomioida, koska niiden sanotaan olevan "tavoitteiden" – siis suunnitelman itsensä – vastaisia. Tällaista kehäpäättelyä ja vuorovaikutuksen näennäisyyttä ei pidä hyväksyä. Ei kerro hyvää Helsingin päättäjistä, jos nyt tarjolla olevan suunnitelman heikkouksia katsotaan läpi sormien.

Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen perusteltuun huoleen maakuntakaavan sivuuttamisesta mm. Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta KSV vastaa vuorovaikutusraportissa näin: "Yleiskaavan aikajänne ulottuu paljon 2. vaihemaakuntakaavaa pidemmälle eikä uudessa valmisteilla olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa oteta kantaa taajama-alueisiin. Näin ollen Helsingin uusi yleiskaava pitemmälle aikajänteelle ulottuvana esittää skenaarion ja kaupungin tahtotilan kaupungin kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä maakuntakaavat joltain osin näyttäytyvät liian tarkkarajaisesti laadittuina instrumentteina ohjatakseen kaupungin pitkälle ulottuvaa visiota maankäytöstä." 

 

Voisiko maakuntakaavan ohjaavuuden sivuuttamista enää tätä selvemmin kuvata? Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tulee se "kaupungin tahtotila", joka pakottaa suunnittelemaan maakuntakaavan vastaisesti raitiotietä ja asuntoja Vartiosaaren ja Ramsinniemen kaltaisille luonto- ja kulttuurialueille. 

 

Pikselikaava joustaa vain yhteen suuntaan; luonto- ja virkistysalueiden merkintöjen tulee olla sitovia

 

Pikselimalli, jonka ajatuksena on, että hehtaarin kokoiset ruudut voivat omilla merkinnöillään vaikuttaa vieressä oleviin ruutuihin, ei sovi luontoalueiden merkitsemiseen. Joustavuus saattaa joissain asioissa olla kannatettavaa – voi olla hyödyllistä, jos toimitilojen sijaan voidaankin rakentaa asuntoja tai päinvastoin – mutta luontoalueiden osalta merkintöjen tulee olla sitovia.

Maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla on kaikilla omat sisältövaatimuksensa. Jotta eri vaatimukset tulisivat kaavoituskokonaisuudessa huomioitua, ei pitäisi olla käytäntöjä, joilla jokin kaavoitustaso voidaan ohittaa. Jos yleiskaavassa virkistysalueeksi merkittyyn kohtaan asemakaavoitettaisiin asuntoja viereiseen pikseliin vedoten, olisi kaavoitus tältä osin ohittanut yleiskaavan sisältövaatimukset.

Kivinokan leirintäalueeseen ei ole voinut ottaa kantaa edes vuorovaikutusnäytöksissä

Tarkistettuun yleiskaavaehdotukseen on tullut uutena Kivinokan länsireunaan sijoitettu virkistyksen ja matkailun alue -merkintä, jolla varaudutaan Rastilan leirintäalueen toimintojen siirtämiseen Kivinokalle. Tämä olisi tuhlailevaa maankäyttöä ja heikentäisi Kulosaaren kartanon ympäristön luonto- ja kulttuuriarvoja.

Kivinokkaan kohdistuvaa merkintää ei ollut yleiskaavaluonnoksessa eikä yleiskaavaehdotuksen siinä versiossa, josta asukkaat saivat jättää muistutuksia ja josta lausunnot oli pyydetty. Näin ollen Kivinokan leirintäaluevaraus ei ole ollut mukana edes näennäisessä vuorovaikutusprosessissa. Jos lautakunta ei poista merkintää, on kaava joka tapauksessa asetettava uudelleen näytteille.

Uusi näytteille asettaminen johtaisi siihen, että kaavasta päättäisi seuraava valtuusto. Tämä lisäisi prosessin demokraattisuutta, sillä ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa Helsingin luonto- ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvat uhat ovat joka tapauksessa nousemassa keskeiseksi teemaksi.

 

Kaava on palautettava valmisteluun 

 

Uusi näytteille asettaminen ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide, koska mikään ei takaa, ettei uusittukin vuorovaikutuskierros jäisi näytösluonteiseksi. Hyvän lopputuloksen edellytyksenä on, että yleiskaavaehdotuksen virheisiin puututaan. Tämä voi onnistua vain palauttamalla tarkistettu yleiskaavaehdotus valmisteluun.

 

Helsingissä 5.6.2016

 

Hanna-Leena Ylinen