Huomioita yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

Vartiosaari 23.1.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut Yleiskaavan toteuttamisohjelman. Kaupunkiympäristölautakunta jätti ohjelman pöydälle kokouksessaan 28.11.2017 ja sitä käsitellään todennäköisesti 12.12.2017 pidettävässä kokouksessa.

Tässä muutamia huomioita ohjelmasta:

Blogin aihepiiri laajenee

Suomenlinna 23.1.2016

Joku on ehkä huomannutkin, että blogin sivupalkkiin on ilmestynyt Alfred Kordelinin säätiön logo. Tämä johtuu siitä, että säätiö on myöntänyt tukea blogin kirjoittamiseen ja ylläpitoon.

Alfred Kordelinin säätiön myöntämä apuraha mahdollistaa sen, että blogissa ilmestyy vuonna 2018 neljä tekstiä, jotka olisivat muuten jääneet kirjoittamatta. Jutut voivat liittyä esimerkiksi sellaisiin Helsingin metsiin, joihin en aiemmin ole tutustunut. Saatan myös käydä kuvaamassa kaupunkiluontoa Helsingin rajojen ulkopuolella esimerkiksi Espoossa tai Turun Ruissalossa.

Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015

Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:

Vinkkejä ja linkkejä kaupunkimetsien puolustamiseen

Kaupunkiluontoa Lauttasaaressa 2.9.2017

Monet asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä puolesta. Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä kaupunkiluonnon puolustamiseen.

 

Tilaa tuoreimmat tiedot suunnittelusta sähköpostiisi

Helsingin kaupunkisuunnittelun kohteista pysyy parhaiten perillä tilaamalla tämän linkin kautta suunnitelmavahdin uutiskirjeen. Vahdin välityksellä saa noin kerran viikossa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista. Yksittäisten alueiden suunnittelun uutiskirjeet ovat tilattavissa täältä.

Kuka suojelisi suojeltua?

Vuoranta 10.9.2017

Noin neljä vuotta sitten julkaisemaani kuvakoostetta aavehotelli Vuorannasta on kesän ja alkusyksyn aikana katsottu runsaasti. Alkon koulutuskeskukseksi aikoinaan rakennettu ja sen jälkeen vuoteen 2010 hotellina toiminut Vuoranta on edelleen tyhjillään. Tai taas, sillä 2015 – 2016 Vuorannassa oli Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä vastaanottokeskus.

Vastaanottokeskus oli ehkä parasta, mitä suojelluille rakennuksille hotellitoiminnan jälkeen on tapahtunut, sillä sen vuoksi tiloja oli pakko kunnostaa asuinkäyttöön kelpaaviksi. Sittemmin Vuorannalla on mennyt huonommin ja erityisesti kesän aikana rakennuksiin kohdistui usein ilkivaltaa ja enemmän tai vähemmän onnistuneita murron yrityksiä.

Skatanniementie pirstoisi Uutelan luontoa

Osa Uutelan uutta koirapuistoa. 28.8.2017

Loppuvuodesta 2015 päätettiin rakentaa Uutelaan uusi koirapuisto. Puistohanketta, joka pirstoi yhtenäistä luontoaluetta, kritisoi esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Kaupunki kuitenkin toteutti puiston. Yhtenä perusteluna oli, että vanhan koirapuiston lakkauttaminen vähentäisi autoliikennettä Uutelassa.

Uusi koirapuisto siis rakennettiin, mutta vanhaa ei lopetettukaan. Tavallisen ulkoilutuspuiston lisäksi vanhaan paikkaan on suunnitteilla agilitytoimintaa. Koska koirat edelleen saapuvat ulkoilemaan pääsääntöisesti autoilla, liikenne ei ole vähentynyt.

Ilmeisesti koiranulkoiluttajia ei jatkossakaan aiota opastaa jättämään autoaan parkkipaikalle kanavan tuntumaan ja kävelemään koirapuistoon, koska keskusteluun on noussut Skatanniementien toteuttaminen. Ei kuulosta kovin järkevältä, että vuonna 2005 asemakaavoitettu tie rekennettaisiin pirstomaan Uutelan hienoimpia metsäalueita, jotta autoilla pääsisi koirapuistoon, jota pari vuotta sitten oltiin lopettamassa liikenteen vähentämiseksi.

Luonto on täällä

Valtuuston 26.10.2016 hyväksymästä yleiskaavasta voi päätellä, etteivät helsinkiläispoliitikot ja kaupunkisuunnitteluvirasto pidä Helsingin metsäistä ja merellistä luontoa kovin arvokkaana. Luonto on heille jossain muualla ja moni uskoo väitteeseen, että paras keino suojella luontoa, on rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja Helsinkiin – myös viheralueille.

Mekanismia, jolla Helsingin rannoille ja metsiin rakentaminen suojelisi luontoa muualla Suomessa, ei kukaan ole koskaan avannut. Eikä voisikaan, sillä sellaista ei ole. Asutuksen keskittäminen Helsinkiin ei vähennä metsien talouskäyttöä muualla Suomessa eikä estä yhdenkään huvilan rakentamista järven tai meren rantaan. Pikemminkin kaupunkiluonnon väheneminen heikentäisi luontoa myös muualla, jonne virkistyskäytön paineet kaupungista siirtyisivät. Lisäksi, jos Helsinki tulevaisuudessa aikoo tuottaa energiaa hakkeesta, on siihen tarvittava puu peräisin metsistä.

Kaupunkiluonto ei välttämättä ole vähempiarvoista kuin luonto maaseudulla. Tämän voi todeta paitsi kulkemalla Helsingin rannoilla ja metsissä, myös selaamalla Antti Kolin kirjaa Helsingin muuttuva luonto (Metsäkustannus, 2017). Kirjan kuvat ja teksti osoittavat, että pääkaupungissa on runsaasti elämää.

Kaavoituskatsauksessa on useita ongelmakohteita

Kaavoituskatsaus 2017 on ilmestynyt

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut vuoden 2017 kaavoituskatsauksen. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä, katsauksesta selviää, että kaupunki on jo nyt suunnittelemassa asemakaavoitusta joillekin lainvoimattoman yleiskaavan kiistanalaisille alueille.

Toimintamalli, jossa Helsingin kaupunki pyrkii ennakoimaan oikeuskäsittelyjen lopputulosta, näyttää pahalta. Se näyttää pahalta myös taloudellisesti, sillä oikeusprosessissa olevien alueiden asemakaavasuunnitteluun käytetään julkisia varoja, vaikka hankkeiden eteneminen on epävarmaa.

Monta syytä torpata Reposalmentien alueen suunnitelma

Reposalmentien alueen kaavan rajaus

Helsingin kaupunki on aloittanut asemakaavahankkeen, jonka tarkoituksena on suunnitella Reposalmentien varteen merelliselle alueelle asuinrakennuksia, palvelutiloja ja raitiovaunuvarikkoa. Lisäksi Reposalmentielle suunnitellaan raitiotietä ja huomioidaan sen jatkaminen Vartiosaareen. Kaava-aineistot löytyvät hankekortista ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä viimeistään 30.6.2017.

Virasto aloittaisi yleiskaavan toteuttamisen viheralueista

KSV:n ehdotus lähiaikoina toteutettaviksi yleiskaavakohteiksi.

Uuden yleiskaavan toteuttamisohjelman lyhyen aikavälin painopisteet olivat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä 9.5.2017. KSV:n raportti painopisteistä on ladattavissa päätöstiedotteesta.

Lautakunta päätti merkitä raportin tiedoksi yhtenä vaihtoehtona ja korostaa, että painopisteet määritetään valtuuston strategiatyön pohjalta. Lisäksi lautakunta korosti, että kaupunginvaltuuston yleiskaavakäsittelyssä hyväksymät ponnet tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.

Katse tiukasti menneisyydessä

Rantapallo löytyi Ramsinniemestä 2.4.2017

Vuosi sitten juhlistin blogini neljävuotispäivää kirjoituksella Yhä vain pahenee. Jo tuolloin kirjoittaminen oli muuttunut kevyestä harrastuksesta raskaaksi harrastukseksi enkä ollut ollenkaan varma, jaksaisinko enää yhtä kautta. Nyt blogi täyttää viisi vuotta, joten ilmeisesti olen nipin napin jaksanut. Postauksia on kuitenkin ilmestynyt aiempaa harvemmin.

Blogiin on tähän mennessä kertynyt 294 julkaistua tekstiä sekä 26 sellaista, jotka olen joskus julkaissut, mutta myöhemmin syystä tai toisesta palauttanut luonnoksiksi. Lisäksi olen poistanut yhden kirjoituksen kokonaan.

Tässä on poimintoja vuosien varrelta:

Tarjolla "juuri valmistuneita" asuntoja

Myynnissä "juuri valmistuneita" asuntoja. 14.4.2017

Olen seurannut asunto-osakeyhtiö Ramsinpoukaman kehitystä vuodesta 2011 alkaen, jolloin metsäinen tontti louhittiin rakennustyömaaksi. Tontti oli louhoksena peräti kolme vuotta. Talojen rakentaminen aloitettiin keväällä 2014.

Asunnot valmistuivat huhtikuussa 2015 ja täyttävät nyt siis kaksi vuotta. Jos rakentaminen oli hidasta, on sitä ollut myös asuntokauppa. Osa kaksivuotiaista asunnoista on välittäjän kyltin mukaan edelleen myynnissä "juuri valmistuneina":

Vaalit tulossa?

Rantaluontoa Ramsinniemessä. 19.11.2016

Kun edellisten kuntavaalien alla törmäsin kysymyksiin äänestyssuosituksista, ei vastaaminen ollut vaikeaa. Tärkeintä oli olla äänestämättä Kokoomusta tai demareita, jotka silloisessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa olivat kannattaneet Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaa.

Vuoden 2017 vaaleissa suositusten antaminen on vaikeampaa, sillä istuvassa valtuustossa lähes kaikki ryhmät ovat olleet tukemassa päätöksiä, joiden toteutuminen heikentäisi Helsingin kaupunkiluontoa.

Vertasin puolueiden kaupunkiluontoon liittyviä kannanottoja niiden toimintaan kuluvalla valtuustokaudella. Tässä tulos (poiminnat ohjelmista kursiivilla):

Mielipide Hallkullanniemen länsirannan ja Nuottasaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Halkullanniemen ja Nuottasaaren välinen silta. 11.2.2017

Uutelassa sijaitsevien Halkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja siitä saa jättää mielipiteitä 3.3.2017 mennessä. Suunnitteilla on alueen avaamista virkistyskäyttöön sekä kaksi omakotitaloa.

Alla on 20.2.2017 Helsingin kaupungin kirjaamoon lähettämäni mielipide (valokuvat eivät olleet mukana lähetetyssä viestissä):

Kolme pointtia Lohiniemenrannasta

Lohiniemenranta 20.8.2016

Kaupunginhallitus äänesti viime viikon kokouksessa Planmecan tontinvarauksen jatkamisesta Lohiniemenrannassa.Nyt kun tonttivarausta on jatkettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja on ottanut kaupunkisuunnittelulautakunnan Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta 29.11.2016 tekemän päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 30.1.2017. Koska osalla kaupunginhallituksen jäsenistä on asiasta väärinkäsityksiä, korjaan tässä niistä muutamia:

Vuosaaren oma Guggenheim, osa II

Planmecan havittelema tontti tulvan peittämänä 8.12.2015

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä huolestui turhaan

Kaupunginhallitus teki Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseen liittyvän päätöksen kokouksessaan 23.1.2017. Asia oli esitelty ilmeisen epäselvästi, koska kaikki kaupunginhallituksen jäsenet eivät tuntuneet tietävän, mistä olivat päättäneet. Osa vaikutti kuvittelevan, että päätetty tonttivarauksen jatkaminen oli välttämätön, jotta koulutuskeskus ylipäätään voitaisiin toteuttaa.

Hankkeen kaatumisesta huolestuneet kaupunginhallituksen jäsenet saatiin äänestämään varauksen jatkamisesta rantalehdossa sijaitsevalle tontille, vaikka hanke ei jo tehdyn päätöksen pohjalta ollut kaatumassa. Huolta nostatettiin, koska ilman varauksen jatkoa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäen (kok.) yritys ohittaa lautakunnan jo tekemä päätös, ei voisi onnistua. Rauhamäki onkin tuomassa asian heti 30.1.2017 pidettävään seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen.

Vuosaaren oma Guggenheim

Lohiniemenranta 21.1.2017, taustalla Kallahdenniemi.

Joitakin hankkeita ajetaan niin voimakkaasti, että ne palaavat päätöksentekoon useita kertoja kuolleeksi julistamisen jälkeenkin. Helsingissä tällainen on ollut Guggenheim, joka saatiin toivottavasti lopullisesti kuopattua kaupunginvaltuuston hylättyä hankkeen kolmannen ehdotuksen kokouksessaan 30.11.2016.

Vuosaaren oma Guggenheim on Planmecan pyrkimys muuttaa asemakaavaa niin, että yritys voisi rakentaa koulutuskeskuksen virkistysalueelle rantalehtoon. Kaupunginhallitus suhtautui päätöksessään 9.2.2015 kriittisesti rantaan rakentamiseen ja antoi suunnittelulle kaksi ohjetta:

Yleiskaava: pikselit elävät jo

Yksi harvoista luontoalueista, jota yleiskaava ei uhkaa: Kallahdenniemi 1.1.2017.

Suomen Kuvalehti julkaisi 12.1.2017 kiinnostavan artikkelin Helsingin kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymän yleiskaavan mahdollisista luontovaikutuksista.

Juttu nosti esille myös yleiskaavan vihreille aiheuttaman imagohaitan. Vihreät itse ovat kuvailleet yleiskaavaa "valtavaksi voitoksi", "suorastaan vallankumoukselliseksi" ja "kaikkien aikojen vihreimmäksi yleiskaavaksi".

SK:n artikkelista ilmenee, että todellisuus on toisenlainen. Helsingissä on kolmekymmentä yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoista luontoaluetta ja yleiskaava osoittaa rakentamista niistä 27:lle. Isoista luontoalueista yleiskaava säilyttää kokonaisuudessaan ainoastaan Aittasaaren, Kallahdenniemen ja Santahaminan. Santahaminankaan tulevaisuus ei silti ole turvattu, sillä se on kiinni puolustusvoimien toiminnasta.