Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

torstai 19. huhtikuuta 2018

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Malmin lentoasema 15.4.2018
Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.

Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin.

Usein kuulee väitteen, että Helsinkiin rakentaminen säästää luontoa muualla. Malmille rakentaminen on monen mielestä erityisen luontoystävällistä, koska kaupunkimetsän sijaan siinä menetettäisiin lentokenttä.

Näihin väitteisiin liittyy muutamia ajatusvirheitä. Ensinnäkään Helsinkiin rakentaminen ei säästä luontoa muualla. Olemassa olevaan infrastruktuurin pohjautuva haja-asutus ei ole erityinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suurimmat uhkat liittyvät luonnon talouskäyttöön eikä asutuksen keskittäminen Helsinkiin pysäytä sen enempää metsäteollisuus- kuin kaivoshankkeitakaan.

Lentokentänkään rakentaminen ei säästäisi luontoa, sillä korvaavan kentän rakentaminen veisi väistämättä luonnonympäristöjä muualta. Innokkaimmat korvaavan paikan tavoittelijat ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan jo aloittaneet rakentamisen ilman ympäristölupia.

Malmin rakentamisella olisi luontovaikutuksia myös Helsingin sisällä, sillä kentän alueella ja tuntumassa sijaitsee useita luontoympäristöjä. Osaan niistä rakentaminen kohdistuisi suoraan. Osa taas kärsisi rakentamisen ja asutuksen sivuvaikutuksista, jolloin kytkeytyneisyys vähenisi ja luonnontila heikentyisi ja metsäiset alueet muuttuisivat puistomaisiksi.

Kysyin luontoasiantuntija Keijo Savolalta, mihin metsäkohteisiin Malmin lentokentän tuntumassa kannattaisi tutustua. Savola merkitsi karttaan kolme aluetta, joilta saattaisi löytyä merkkejä liito-oravista.

Mahdollisia liito-oravakohteita Malmin lentokentän tuntumassa.
Tattariharjuntiellä metsäisyys saati liito-oravat eivät tulleet ensimmäisinä mieleen. Tienvarret olivat keväisen likaisia eikä ympäristö teollisuushalleineen näyttänyt lupaavalta.

Tattariharjuntie 15.4.2018
Hallien takaa löytyy kuitenkin viihtyisä metsikkö, jossa kasvaa vanhoja haapoja ja kuusia. Metsässä on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia.

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018


Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018
Juoksuhauta ja portaat 15.4.2018
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018
Joku on kalustanut yhden neljästä tykkiasemasta leikkimökiksi:

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018
Linnoitusten lisäksi löytyi uudempikin rakennelma. Pikkuruista siltaa pitkin eivät ihmiset pysty kulkemaan. Ehkä se on tontuille.

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018


Enpä olisi arvannut, että elämäni ensimmäiset liito-oravan papanat löytyvät teollisuushallien takana sijaitsevasta metsiköstä. Tässä niitä kuitenkin on:

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018

Haavassa, jonka juurelta papanat löytyivät, näkyi kaksikin koloa:

Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018
Kahdesta muusta karttaan merkitystä metsiköstä emme liito-oravan papanoita löytäneet, tosin emme niitä erityisen intensiivisesti etsineetkään. Kentän reunaa pitkin kävellessämme totesimme reitin varren vanhoine puineen olevan toimiva elinympäristö monille lajeille. Vaikka kentälle rakentaminen sinänsä säilyttäisi reitin, se heikentäisi sen luontoarvoja.

Kentän väki näyttää luottavan ohikulkijoihin, sillä liikkumisen kieltävän kyltin vieressä on avoin portti:

Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018.

Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018.
Rakentaminen uhkaisi myös lentokentän laajaa niittyä, joka on elinympäristö mm. perhosille. Niityn hyönteiskanta on tärkeää ravintoa linnuille ja lepakoille. Helsingin kaupungin ylläpitämässä luontotietojärjestelmässä lentokenttä on tunnistettu tärkeäksi lintualueeksi ja sen ympäristössä on useita arvokkaita lintukohteita. Tärkeäksi lepakkokohteeksi järjestelmä ei kenttää tunnista, vaikka ainakin Petri Asikaisen tekemän kartoituksen perusteeella syytä olisi.

Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018.
Alppikylän kupeessa sijaitsevassa mahdolliseksi liito-oravapaikaksi merkityssä metsikössä oli valitettavasti suoritettu aukkohakkuu. Alueelta oli kaadettu iso määrä järeitä kuusia, joista useimmat olivat kannoista päätellen terveitä. Aukko on täysin tarpeeton ja haittaa esimerkiksi liito-oravan liikkumista Malmin lentokentän tuntumassa.

Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018


Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018
Miten sitten Helsinki pystyisi kasvamaan, jos sen enempää kaupunkiluontoon kuin Malmin lentokentän kaltaisille luonto- ja kulttuurikohteille ei saisi rakentaa? Mahdollisuuksia on monia.

Rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen tulisi tehdä nykyistä helpommaksi, sillä toimisto- ja liiketilaa jää tyhjilleen halutuillakin alueilla. Nykyisiä alueita voi täydentää myös korottamalla olemassa olevia taloja esimerkiksi kahdella kerroksella. Ehkä kiinnostavin vaihtoehto on talojen rakentaminen parkkipaikkojen päälle. Näin on tämän Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan tehty Münchenissa.


Osa 3/4 Alfred Kordelinin säätiön tuella julkaistavasta juttusarjasta.

Jutun lähteenä on tekstistä löytyvien linkkien lisäksi käytetty John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama, Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (Helsingin kaupunginmuseo, 2014).

Helsingin yleiskaava, jossa Malmin lentokentälle on suunniteltu asuntoja, on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Malmille on laadittu myös kaavarunko, johon voi tutustua tästä linkistä.

3 kommenttia:

  1. Jos ei nyt rakenneta, niin rakennetaan myöhemmin. Kasvun laki.

    Muuttaa tuo veden kulkuakin ja vaikuttaisi varmasti jotenkin myös Longinojaan, joka keräilee vettä lentokentän alueelta. Ja toki tuhansien ihmisten ilmestyminen lähialueelle johtaa myös maaston kulumiseen ja roskaamiseen. Vanhankaupunginlahdelle joen suulle on myös meinattua rakentaa ihan luonnonsuojelualueen rajaan kiinni. Siinä menisi vähän samanlainen suurehko niitty kuin tuolla. Kaupunki ei ymmärrä sitä, että ei luonnonsuojelualuetta voi ympäröidä rakentamisella ja odottaa ettei luonnonsuojelualue kärsi. Voi jo kuulla miten linnut tömähtelevät ikkunoihin.

    Eipä tässä. Pitää vain katsella kuinka kestävä kehitys laajenee yhä uusille alueille ja hymähdellä sille millä päättäjät perustelevat miksi tämä ja tämä on tällä kertaa kestävää. Itse en ole ainakaan huomannut päättäjissä ketään, joka pitäisi tätä kehitystä lähtökohtaisesti epätoivottavana.

    Mainitsemasi keinot suunnata kasvua muulla tavalla, kuten muuntamalla toimistoja asunnoiksi, tuskin tulevat ratkaisevaan asemaan. Kiinteistöissä on niin paljon korjattavaa, ettei se ole pidemmän päälle kannattavaa. Tai sitten olisi sallittava paljon vaatimattomampi asuminen, joka ei vaadi niin paljoa töitä. Mutta tuskin tuohonkaan on halua, koska pelätään ghettoutumista. Harvempaan rakennettu haja-asuminenkin on harvaa vain siihen asti kun liian paljon ihmisiä tekee tuon valinnan. Joku Oulunkyläkin oli mukava huvila-alue 1900-luvun alussa johon vauraampi sakki meni rentoutumaan kaupungin pölyistä, nyt se on menettänyt vehreytensä ja vapaat alueet. Sama kehitys näyttää tapahtuvan vähän joka suuntaan.

    Olisi hauska kuulla joskus poliitikoilta se, että mikä on tarpeeksi. Vai onko ajatus se, että kasvun tuomat ongelmat voi aina sysätä eteenpäin. Ainakaan nykypoliitikoilla ei ole aktiivista otetta asiassa, vaan asioden annetaan vain mennä ja toivotaan että joku keksii ratkaisut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä jutussa oli alun perin tarkoitus käsitellä myös Longinojaa ja kävinkin tutustumassa siihen 19.4. (päivää ennen mandariinisorsaa). Tuossa vaiheessa teksti oli kuitenkin jo lähes valmiiksi luonnosteltu enkä enää saanut Longinojaa luontevasti sovitettua kokonaisuuteen.

      Itse uskon, että kasvun suuntaaminen esimerkiksi parkkipaikkojen päälle rakennettaviin kerrostaloihin olisi mahdollista ja muuttaisi kaupunkia viihtyisämmäksi. Parkkipaikkoja on joka puolella ja kukaan tuskin jäisi kaipaamaan ikkunoistaan näkyviä parkkikenttiä. Autoilijoillekaan rakentamisesta ei olisi haittaa, koska ruudut säilyisivät ja ne saisivat katteen taloista.

      Poista
  2. Lento-oravia ja muita lentäjiä26. huhtikuuta 2018 klo 12.36

    Malmin lentokentän alueella on lento-oravien lisäksi muitakin lentäjiä. Luulisi, että Helsingin kokoiseen kaupunkiin nyt yksi pienlentokenttäkin mahtuisi. Sitäpaitsi museovirasto on määritellyt Malmin lentokentän valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

    Vanha perinteikäs lentokenttä pitäisikin säilyttää toimivana pienlentokenttänä, joka osaa antaa arvon omalle historialleen. Kaupunki ei tällaisia arvoja näytä lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ymmärtävän!

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.