Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

lauantai 12. toukokuuta 2018

Täyttömäet – keinotekoista luontoa eri puolilla Helsinkiä

Vuosaarenhuippu 5.5.2018
Kun kaupunginvaltuusto 26.10.2016 päätti osoittaa yleiskaavassa rakentamista Vartiosaareen ja Ramsinniemeen ja näin katkaista Laajasalosta Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan vihersormen, ratkaisua perusteltiin väitteellä, että Itä-Helsingissä on toinen laajempi vihersormi, joka etenee Uutelasta kohti Mustavuorta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut yleiskaavan mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Alue, jota virkamiehet ja päättäjät yleiskaavan yhteydessä kutsuivat "itäiseksi vihersormeksi", näyttääkin kartalla laajalta ja vihreältä. Se koostuu kuitenkin paikoin niin saastuneesta maasta, että sille ei edes olisi voinut rakentaa asuntoja. Metsäisten Uutelan ja Mustavuoren välissä "vihersormella" on mm. golfkenttä, täyttömäki sekä virkistyskäyttöön kunnostettava entinen kaatopaikka.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Malmin lentoasema 15.4.2018
Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.

Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Ontuvan demokratian puolustajat

Ramsinniemi 4.2.2018
Helsingin kaupunki on 7.3.2018 hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupia valittaa Helsingin hallinto-oikeuden yleiskaavaa ja Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevista päätöksistä. Vaikka julkisuudessa on viitattu aikomukseen valittaa lähinnä muutaman kaupunkibulevardin kumoamisesta, haluaa kaupunki valittaa myös hallinto-oikeuden useita viheralueita kuten Ramsinniemeä, Vartiosaarta, Melkkiä, Itä-Villinkiä ja Keskuspuiston osia koskevista ratkaisuista.

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 tekemät päätökset yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta osoittivat, kuinka olemattomilla tiedoilla poliitikot ovat valmiita tekemään isoja ratkaisuja.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Hallinto-oikeus säilyttäisi Ramsinniemen ja Vartiosaaren


Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin hallinto-oikeus on 5.2.2018 antanut päätöksen sekä Helsingin yleiskaavaa että Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevissa asioissa.

Hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavan ja kumosi yleiskaavan tässä blogissa käsiteltyjen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta maakuntakaava vastaamattomana. Muita kohteita, joilta yleiskaava kumottiin olivat osa kaupunkibulevardeista, Melkki, Itä-Villinki, osa keskuspuistoa sekä alueita Ilmalan varikon ja Pitäjänmäen aseman ympäristössä.

torstai 1. helmikuuta 2018

Kaupunkiluontoa Tallinnassa: Paljassaaren lintualue

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018
Jos vertaa Tallinnaa ja Helsinkiä, on eteläinen naapurimme kaupunkirakenteeltaan kiinnostavampi, koska sieltä löytyy merkkejä niin keskiajasta kuin Neuvostoliitostakin. Helsingin vahvuus puolestaan on hyvin säilynyt kaupunkiluonto. Luontoon pääsee kuitenkin myös Tallinnassa.

Tallinnan laitamilta Paljassaaresta löytyy alue, joka tuo mieleen ainakin kolme Helsingin luontokeidasta. Paljassaari on kuin isompi versio Vanhankaupunginlahden linturuovikoista, mutta sen penkereillä mutkittelevat polut ja linnoitusrakennelmat saavat ajattelemaan myös Suomenlinnaa. Rakennelmissa on paikoin hyvätasoisia maalauksia, jotka muistuttavat Kruunuvuorenlammen huvila-alueen nyt jo kadonneista graffitien koristamista rakennusten jäännöksistä.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018
Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Tapaus Lohiniemenranta

Lohiniemenranta 8.7.2017
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2017, että Planmeca saa rakentaa koulutuskeskuksen yleiskaavassa virkistysalueeksi varatulle Lohiniemenrannan rantaviivalle aivan Kallahdenniemen lintuvesien tuntumaan.

Valtuuston päätöstä edelsi arvoton näytelmä, jossa silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) sivuutti kaupunkisuunnittelulautakunnan jo tekemän päätöksen, jonka perusteella koulutuskeskus olisi sijoitettu luontoa vähemmän haittaavasti hiukan kauemmas rannasta jo Planmecan omistuksessa olevalle tontille.