Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Kuka suojelisi suojeltua?

Vuoranta 10.9.2017
Noin neljä vuotta sitten julkaisemaani kuvakoostetta aavehotelli Vuorannasta on kesän ja alkusyksyn aikana katsottu runsaasti. Alkon koulutuskeskukseksi aikoinaan rakennettu ja sen jälkeen vuoteen 2010 hotellina toiminut Vuoranta on edelleen tyhjillään. Tai taas, sillä 2015 – 2016 Vuorannassa oli Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä vastaanottokeskus.

Vastaanottokeskus oli ehkä parasta, mitä suojelluille rakennuksille hotellitoiminnan jälkeen on tapahtunut, sillä sen vuoksi tiloja oli pakko kunnostaa asuinkäyttöön kelpaaviksi. Sittemmin Vuorannalla on mennyt huonommin ja erityisesti kesän aikana rakennuksiin kohdistui usein ilkivaltaa ja enemmän tai vähemmän onnistuneita murron yrityksiä.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Skatanniementie pirstoisi Uutelan luontoa

Osa Uutelan uutta koirapuistoa. 28.8.2017
Loppuvuodesta 2015 päätettiin rakentaa Uutelaan uusi koirapuisto. Puistohanketta, joka pirstoi yhtenäistä luontoaluetta, kritisoi esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Kaupunki kuitenkin toteutti puiston. Yhtenä perusteluna oli, että vanhan koirapuiston lakkauttaminen vähentäisi autoliikennettä Uutelassa.

Uusi koirapuisto siis rakennettiin, mutta vanhaa ei lopetettukaan. Tavallisen ulkoilutuspuiston lisäksi vanhaan paikkaan on suunnitteilla agilitytoimintaa. Koska koirat edelleen saapuvat ulkoilemaan pääsääntöisesti autoilla, liikenne ei ole vähentynyt.

Ilmeisesti koiranulkoiluttajia ei jatkossakaan aiota opastaa jättämään autoaan parkkipaikalle kanavan tuntumaan ja kävelemään koirapuistoon, koska keskusteluun on noussut Skatanniementien toteuttaminen. Ei kuulosta kovin järkevältä, että vuonna 2005 asemakaavoitettu tie rekennettaisiin pirstomaan Uutelan hienoimpia metsäalueita, jotta autoilla pääsisi koirapuistoon, jota pari vuotta sitten oltiin lopettamassa liikenteen vähentämiseksi.

tiistai 1. elokuuta 2017

Luonto on täällä


Valtuuston 26.10.2016 hyväksymästä yleiskaavasta voi päätellä, etteivät helsinkiläispoliitikot ja kaupunkisuunnitteluvirasto pidä Helsingin metsäistä ja merellistä luontoa kovin arvokkaana. Luonto on heille jossain muualla ja moni uskoo väitteeseen, että paras keino suojella luontoa, on rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja Helsinkiin – myös viheralueille.

Mekanismia, jolla Helsingin rannoille ja metsiin rakentaminen suojelisi luontoa muualla Suomessa, ei kukaan ole koskaan avannut. Eikä voisikaan, sillä sellaista ei ole. Asutuksen keskittäminen Helsinkiin ei vähennä metsien talouskäyttöä muualla Suomessa eikä estä yhdenkään huvilan rakentamista järven tai meren rantaan. Pikemminkin kaupunkiluonnon väheneminen heikentäisi luontoa myös muualla, jonne virkistyskäytön paineet kaupungista siirtyisivät. Lisäksi, jos Helsinki tulevaisuudessa aikoo tuottaa energiaa hakkeesta, on siihen tarvittava puu peräisin metsistä.

Kaupunkiluonto ei välttämättä ole vähempiarvoista kuin luonto maaseudulla. Tämän voi todeta paitsi kulkemalla Helsingin rannoilla ja metsissä, myös selaamalla Antti Kolin kirjaa Helsingin muuttuva luonto (Metsäkustannus, 2017). Kirjan kuvat ja teksti osoittavat, että pääkaupungissa on runsaasti elämää.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kaavoituskatsauksessa on useita ongelmakohteita

Kaavoituskatsaus 2017 on ilmestynyt

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut vuoden 2017 kaavoituskatsauksen. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä, katsauksesta selviää, että kaupunki on jo nyt suunnittelemassa asemakaavoitusta joillekin lainvoimattoman yleiskaavan kiistanalaisille alueille.

Toimintamalli, jossa Helsingin kaupunki pyrkii ennakoimaan oikeuskäsittelyjen lopputulosta, näyttää pahalta. Se näyttää pahalta myös taloudellisesti, sillä oikeusprosessissa olevien alueiden asemakaavasuunnitteluun käytetään julkisia varoja, vaikka hankkeiden eteneminen on epävarmaa.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Monta syytä torpata Reposalmentien alueen suunnitelma

Reposalmentien alueen kaavan rajaus
Helsingin kaupunki on aloittanut asemakaavahankkeen, jonka tarkoituksena on suunnitella Reposalmentien varteen merelliselle alueelle asuinrakennuksia, palvelutiloja ja raitiovaunuvarikkoa. Lisäksi Reposalmentielle suunnitellaan raitiotietä ja huomioidaan sen jatkaminen Vartiosaareen. Kaava-aineistot löytyvät hankekortista ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä viimeistään 30.6.2017.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Virasto aloittaisi yleiskaavan toteuttamisen viheralueista

KSV:n ehdotus lähiaikoina toteutettaviksi yleiskaavakohteiksi.
Uuden yleiskaavan toteuttamisohjelman lyhyen aikavälin painopisteet olivat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä 9.5.2017. KSV:n raportti painopisteistä on ladattavissa päätöstiedotteesta.

Lautakunta päätti merkitä raportin tiedoksi yhtenä vaihtoehtona ja korostaa, että painopisteet määritetään valtuuston strategiatyön pohjalta. Lisäksi lautakunta korosti, että kaupunginvaltuuston yleiskaavakäsittelyssä hyväksymät ponnet tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Katse tiukasti menneisyydessä

Rantapallo löytyi Ramsinniemestä 2.4.2017
Vuosi sitten juhlistin blogini neljävuotispäivää kirjoituksella Yhä vain pahenee. Jo tuolloin kirjoittaminen oli muuttunut kevyestä harrastuksesta raskaaksi harrastukseksi enkä ollut ollenkaan varma, jaksaisinko enää yhtä kautta. Nyt blogi täyttää viisi vuotta, joten ilmeisesti olen nipin napin jaksanut. Postauksia on kuitenkin ilmestynyt aiempaa harvemmin.

Blogiin on tähän mennessä kertynyt 294 julkaistua tekstiä sekä 26 sellaista, jotka olen joskus julkaissut, mutta myöhemmin syystä tai toisesta palauttanut luonnoksiksi. Lisäksi olen poistanut yhden kirjoituksen kokonaan.

Tässä on poimintoja vuosien varrelta:

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Tarjolla "juuri valmistuneita" asuntoja

Myynnissä "juuri valmistuneita" asuntoja. 14.4.2017
Olen seurannut asunto-osakeyhtiö Ramsinpoukaman kehitystä vuodesta 2011 alkaen, jolloin metsäinen tontti louhittiin rakennustyömaaksi. Tontti oli louhoksena peräti kolme vuotta. Talojen rakentaminen aloitettiin keväällä 2014.

Asunnot valmistuivat huhtikuussa 2015 ja täyttävät nyt siis kaksi vuotta. Jos rakentaminen oli hidasta, on sitä ollut myös asuntokauppa. Osa kaksivuotiaista asunnoista on välittäjän kyltin mukaan edelleen myynnissä "juuri valmistuneina":