Uppoaako Vuosaari – keskustelutilaisuus Kahvila Pokkarissa 20.3.2013

Vuosaaren huipulta, kuva Olli Vento.

Vuosaaren Vihreät järjestivät 20.3.2013 Kahvila Pokkarissa keskustelutilaisuuden ilmastonmuutoksesta teemalla ”Uppoaako Vuosaari?”.  Tilaisuudessa alustivat kansanedustaja Oras Tynkkynen ja kaupunginvaltuutettu Leo Stranius.

Vuosaaren Vihreiden puheenjohtaja Petri Parrukoski avasi tilaisuuden, jonka jälkeen puheenvuoro oli Tynkkysellä. Hänellä oli ilmastonmuutokseen liittyen neljä viestiä:

1.       Ilmastonmuutos ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka siitä puhutaan aiempaa vähemmän. Vuosi 2011 oli yksi kaikkein lämpimimmistä. Lisäksi eri puolilla maailmaa on esiintynyt poikkeuksellisia sääilmiöitä.

2.       Ilmastonmuutos on vakavampi ongelma kuin yleisesti ymmärretään.

3.       Päästöjen vähentäminen on houkuttelevampaa kuin kuvitellaan. Niin Suomessa kuin muuallakin käytetään runsaasti rahaa kannustamaan ihmisiä käyttämään fossiilisia polttoaineita. Suomen osalta ympäristölle haitalliset tuet ovat noin 4 – 6 miljardia euroa. Jos näistä luovuttaisiin, voitaisiin säästöt käyttää esimerkiksi yhteisöveron poistamiseen.

4.       Suomi voi tehdä kokoaan enemmän. Suomi voi vaikuttaa paitsi yksittäisenä valtiona myös Euroopan unionin kautta. Jos Suomessa onnistuttaisiin kehittämään kestäviä vähäpäästöisiä ratkaisuja, niillä voitaisiin auttaa Kiinan ja Intian kaltaisia maita.

Stranius aloitti puheenvuoronsa vastaamalla tilaisuuden otsikon kysymykseen. Hän totesi, että nykymenolla maapallo näyttäisi lämpenevän noin 4 – 5 asteella, jolloin Vuosaari todennäköisesti tulisi uppoamaan. Jos ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin rajoittamaan kahteen asteeseen, saatettaisiin uppoamiselta välttyä, mutta varmaa pinnan yläpuolella pysyminen ei silloinkaan olisi.

Stranius nosti esille kaksi keskeistä vuosaarelaisaihetta: Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen ja Vuosaaren monipolttovoimalaitoksen.  Meri-Rastilan länsirannasta Stranius totesi, että alue täyttää viisi seitsemästä luonnonsuojelualueen kriteeristä, kun yhdenkin täyttäminen on riittävä edellytys suojelemiselle. Luonto-Liiton pääsihteerinä Stranius on itsekin esittänyt Meri-Rastilan metsäalueen suojelua.

Biodiversiteettikato on pahiten maapallon rajat ylittävä tekijä.

Meri-Rastilan osalta yleisön olikin helppo olla samaa mieltä Straniuksen kanssa. Sen sijaan Vuosaareen suunniteltu monipolttovoimalaitos, jonka energiantuotannosta noin 80 prosenttia olisi tarkoitus toteuttaa biopolttoaineilla, antoi aihetta kriittiseen keskusteluun. Maailmassa, jonka suurin ongelma esimerkiksi kahdeksaa eri muuttujaa tarkastelevan Planetary Boundaries -raportin mukaan on biodiversiteettikato, bioenergian tuottamiseen liittyy isoja riskejä. Vuosaaren voimalan muutos tarkoittaisi myös, että osa Natura-alueesta jouduttaisiin valjastamaan pellettien varastoksi, koska pelletit vievät runsaasti tilaa.

Harmillista, että toisin kuin kaksi päivää aiemmin olleessa yleiskaavoituksen ilmastoaiheisessa teemaseminaarissa, nyt paikalla ei ollut ilmastonmuutokseen perehtynyttä tiedetoimittaja Pasi Toiviaista. Kaavaseminaarissa Toiviainen huomautti hiilineutraalia kaupunkia maalailleelle Helsingin Energian johtaja Marko Riipiselle, että puuta polttamalla tuotetaan ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin hiiltä käyttämällä. Toiviaisen kommentti sai Riipisen myöntämään, että puun polton osalta kyse on vain uskon asiasta, sillä ”jossain on päätetty, ettei siitä tule hiilidioksidia”.

Keskustelutilaisuuksia uppoamisteemasta kannattaisi järjestää muuallakin kuin Vuosaaressa. Helsingissä olisi syytä miettiä, miten kaupungin käy, jos sen enimmäkseen täyttömaalle rakennettu keskusta jää veden alle. Ilmastonmuutokseen liittyvät ennusteet ovat yleensä osoittautuneet turhan optimistisiksi. Kun jo nyt puhutaan, että ääritilanteissa merivedenpinta voi ylittää nykyisen normaalitason kolmella metrillä, tulisi miettiä, mitä tehdä metrotunneleille, joiden alimmat suuaukot sijaitsevat vain noin kahden metrin korkeudessa.

Lue myös: 

Hansen ja Sato joulukuussa 2012 

Pasi Toiviainen helmikuussa 2013