Vuosaaren huipulta, kuva Olli Vento. |
Vuosaaren
Vihreät järjestivät 20.3.2013 Kahvila Pokkarissa keskustelutilaisuuden ilmastonmuutoksesta
teemalla ”Uppoaako Vuosaari?”. Tilaisuudessa
alustivat kansanedustaja Oras Tynkkynen ja
kaupunginvaltuutettu Leo Stranius.
Vuosaaren
Vihreiden puheenjohtaja Petri Parrukoski
avasi tilaisuuden, jonka jälkeen puheenvuoro oli Tynkkysellä. Hänellä oli
ilmastonmuutokseen liittyen neljä viestiä:
1.
Ilmastonmuutos ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka
siitä puhutaan aiempaa vähemmän. Vuosi 2011 oli yksi kaikkein lämpimimmistä.
Lisäksi eri puolilla maailmaa on esiintynyt poikkeuksellisia sääilmiöitä.
2.
Ilmastonmuutos on vakavampi ongelma kuin
yleisesti ymmärretään.
3.
Päästöjen vähentäminen on houkuttelevampaa kuin kuvitellaan.
Niin Suomessa kuin muuallakin käytetään runsaasti rahaa kannustamaan ihmisiä
käyttämään fossiilisia polttoaineita. Suomen osalta ympäristölle haitalliset
tuet ovat noin 4 – 6 miljardia euroa. Jos näistä luovuttaisiin, voitaisiin
säästöt käyttää esimerkiksi yhteisöveron poistamiseen.
4.
Suomi voi tehdä kokoaan enemmän. Suomi voi
vaikuttaa paitsi yksittäisenä valtiona myös Euroopan unionin kautta. Jos
Suomessa onnistuttaisiin kehittämään kestäviä vähäpäästöisiä ratkaisuja, niillä
voitaisiin auttaa Kiinan ja Intian kaltaisia maita.
Stranius aloitti
puheenvuoronsa vastaamalla tilaisuuden otsikon kysymykseen. Hän totesi, että
nykymenolla maapallo näyttäisi lämpenevän noin 4 – 5 asteella, jolloin Vuosaari
todennäköisesti tulisi uppoamaan. Jos ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin
rajoittamaan kahteen asteeseen, saatettaisiin uppoamiselta välttyä, mutta
varmaa pinnan yläpuolella pysyminen ei silloinkaan olisi.
Stranius
nosti esille kaksi keskeistä vuosaarelaisaihetta: Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen
ja Vuosaaren monipolttovoimalaitoksen. Meri-Rastilan länsirannasta Stranius totesi,
että alue täyttää viisi seitsemästä luonnonsuojelualueen kriteeristä, kun yhdenkin
täyttäminen on riittävä edellytys suojelemiselle. Luonto-Liiton pääsihteerinä Stranius
on itsekin esittänyt Meri-Rastilan metsäalueen suojelua.
Biodiversiteettikato on pahiten maapallon rajat ylittävä tekijä. |
Meri-Rastilan
osalta yleisön olikin helppo olla samaa mieltä Straniuksen kanssa. Sen sijaan
Vuosaareen suunniteltu monipolttovoimalaitos, jonka energiantuotannosta noin 80
prosenttia olisi tarkoitus toteuttaa biopolttoaineilla, antoi aihetta kriittiseen
keskusteluun. Maailmassa, jonka suurin ongelma esimerkiksi kahdeksaa eri muuttujaa
tarkastelevan Planetary Boundaries -raportin mukaan on biodiversiteettikato,
bioenergian tuottamiseen liittyy isoja riskejä. Vuosaaren voimalan muutos
tarkoittaisi myös, että osa Natura-alueesta jouduttaisiin valjastamaan pellettien
varastoksi, koska pelletit vievät runsaasti tilaa.
Harmillista,
että toisin kuin kaksi päivää aiemmin olleessa yleiskaavoituksen
ilmastoaiheisessa teemaseminaarissa, nyt paikalla ei ollut ilmastonmuutokseen perehtynyttä tiedetoimittaja Pasi Toiviaista. Kaavaseminaarissa Toiviainen huomautti
hiilineutraalia kaupunkia maalailleelle Helsingin Energian johtaja Marko Riipiselle, että puuta
polttamalla tuotetaan ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin hiiltä
käyttämällä. Toiviaisen kommentti sai Riipisen myöntämään, että puun polton
osalta kyse on vain uskon asiasta, sillä ”jossain on päätetty, ettei siitä tule
hiilidioksidia”.
Keskustelutilaisuuksia uppoamisteemasta kannattaisi järjestää muuallakin kuin Vuosaaressa.
Helsingissä olisi syytä miettiä, miten kaupungin käy, jos sen enimmäkseen
täyttömaalle rakennettu keskusta jää veden alle. Ilmastonmuutokseen liittyvät
ennusteet ovat yleensä osoittautuneet turhan optimistisiksi. Kun jo nyt puhutaan,
että ääritilanteissa merivedenpinta voi ylittää nykyisen normaalitason kolmella
metrillä, tulisi miettiä, mitä tehdä metrotunneleille, joiden alimmat suuaukot
sijaitsevat vain noin kahden metrin korkeudessa.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.