 |
| Hiidenmaankatu 6, ympäristövaikutuksia. 1.11.2014 |
Kaavakeskusteluissa olen useamman kerran törmännyt väitteeseen, että vain pieni osa asuinrakennusten ympäristövaikutuksista tulisi rakentamisesta.
Asumisella itselläänkin on toki vaikutuksensa, mutta kun ajattelee asuintalojen todennäköisesti muutamissa kymmenissä vuosissa laskettavaa elinkaarta, on vaikea kuvitella, että mikään sen aikana tapahtuva vaikuttaisi ympäristöön yhtä radikaalisti kuin kallion louhiminen ja sitä edeltävä puuston ja muun kasvillisuuden poistaminen.
Tätä havainnollistaakseni olen viime aikoina kuvannut säännöllisesti Ramsinrannan työmaita. Tässä kuvia viime viikonlopulta:
 |
| Penkki säilyy, ympäristö ei. 1.11.2014 |
Harmillista, etten ottanut kuvakaappausta Honkatalojen ennakkomarkkinointimateriaalista, jonka havainnekuvassa Hiidenmaankatu kuuden tontille rakennettavat talot oli asetettu kalliolle. Nyt havainnekuvaa voisi verrata todellisuuteen, jossa kalliota ei enää ole.
Naissaarenraitin ja Hiidenmaankadun kulmassa sijaitsevalla As.oy Ramsinpoukaman työmaalla pahin tapahtui jo keväällä 2011, kun metsäinen kallio louhittiin. Sittemmin tontti oli kolme vuotta pelkkänä louhoksena ennen kuin rakentaminen alkoi edetä.
Nyt työmaalla pystyy jo kuvittelemaan, miltä talot tulevat valmiina näyttämään:
 |
| As.oy Ramsinpoukama, 2.11.2014 |
Työmaan huono järjestys kyllä hiukan hirvittää. Kirveskin oli jätetty viikonlopuksi lojumaan muun rojun keskelle:
 |
| Kirves ja sekalaista rojua. 2.11.2014 |
Peltisaksille on oma paikkansa:
 |
| "Älä vie peltisaksia" 2.11.2014 |
 |
| Peltisaksien paikka. 2.11.2014 |
Aiheellinen kysymys:
 |
| "Missä ne o???" 2.11.2014 |
Peltisaksien paikka oli täynnä käytettyjä pahvimukeja. Kaikki eivät kuitenkaan juo kahviaan pahvista:
 |
| Vihainen kuppi. 2.11.2014 |
Tuo väite on aivan absurdi ja totaalisen typerä, ellei sitten tarkoitus ole sanoa, että ihmisasutuksen ympäristövaikutus on aivan valtava, jota se tietty onkin. Ilmeisesti ympäristö ei enää tarkoita herrojen puheissa muiden luontokappaleiden elintilaa, vaan ehkä vain jotain ilmastopäästöjä.
VastaaPoistaMiten joku voi väittää vähäiseksi sitä, että neitseellinen luontoalue katoaa kokonaan ja elämä käytännössä katoaa? Ei ne luontokappaleet voi siirtyä aina seuraavaan paikkaan, kun tätä menoa ne sopivat paikat loppuvat, ja toisilla kun ei ole edes jalkoja.
Harva näyttää huomaavan, että asutuksen levitessä neitseelliseen luontoon katoaa elintila aina suurimmasta elikosta lähtien päätyen sitten siihen, että ihmisen kanssa asfalttiviidakossa asuu rotta, torakka ja räkätti. Ensin katoaa hirvieläimet ja suurpedot, sitten katoaa suurimmat linnut ja niin edes päin. Vesistöt rakennetaan ja vedenlaatu pilataan. Metsillä ei tietysti ole mitään toivoa säilyä. Vähitellen ajetaan luonto pieniksi saarekkeiksi peltojen, puupeltojen, moottoriteiden ja asutuksen keskelle. Miksi sitten joku ihmettelee, että karhu käy pihassa, kun pihaksi muokkaamista ennen paikalla oli sen koti?
Saarekkeet kun ovat monelle eliölle nimenomaa saaria, ja paljoa häiriötä ei tarvita, kun tietyt lajit katoavat saarelta. Ei tarvita kuin pari kissaa Laajasaloonkin lisää uusien asukkaiden mukana, niin nyt saarekemaisiksi jäävät luonnonsuojelualueet menettävät ainakin maassa pesivät lajit. Metsäkauris ja ilves ovat vielä itäisessä Helsingissä tavattavia lajeja, mutta eivät enää kauaa, kun asutus leviää syöden elintilan ja vapaana juoksevat koirat viimeistelevät niiden katoamisen, ellei tappokiimaiset metsästäjät ehdi ensin pyssyineen, jahka ovat pelotelleet ihmiset vihaamaan kaikkea mitä metsissä liikkuu. Valitettavasti tälle uudisraivaajahengelle ja luonnon tuhoamiselle ja pelkistämiselle ei näy lopettajaa poliittisella kentällä.
Ja jos vain esteettisyyttä katsoo, niin Helsingissä tuhoutuu jatkuvasti upeita maisemia. Viimeinen suuri vahinko taisi olla tuo Viikinmäki, jossa ennen pystyi katselemaan korkealta kalliolta jokilaaksoon, nyt ei viitsi edes katsetta kääntää siihen suuntaan, niin rumia taloja sinne tuli.
Vaikka tarkoittaisivat pelkästään asumisen ilmastovaikutuksia, niin väite ei sittenkään pitäisi paikkaansa. Asuntoja suunniteltaessa ei mietitä energiankulutusta kuin hyvin kapeasta näkökulmasta.
PoistaEdelleen tehdään viisi tai kuusi metriä korkeita olohuoneita, joissa on tyhjiä kuutioita lämmitettäväksi ja joka asuntoon rakennetaan oma sauna, joka vie paljon energiaa. Jos suunnittelijat olisivat aidosti huolissaan hiilidioksidipäästöistä, he pyrkisivät välttämään kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille ja suunnittelemaan pienempiä ja saunattomia asuntoja.
Vielä viime viikonloppuna näitä kuvia ottaessani näin uudemmalla työmaalla palokärjen ihmettelemässä puiden katoamista. Ennen töiden alkua tontilla saattoi nähdä paljonkin lintuja, mm. harmaapäätikan.
Myös vesilinnuille uudet talot tulevat aiheuttamaan ongelmia, sillä kuulemieni huhujen mukaan Lohiniemenrannassa vesijeteillään häiriötä aiheuttava Planmeca on ostanut muutamia taloja vieraidensa käyttöön. On vaikea uskoa, että kyseisestä firmasta löytyisi ymmärrystä antaa rannassa kaupungin maalla olevien puiden ja ruovikon pysyä entisellään.
Planmeca ehti jo muutama vuosi sitten rantasaunaa rakentaessaan "kunnostautua" tuhoamalla luonnonsuojelulain nojalla säilytettäväksi määrätyn lepakkovajan.