Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

maanantai 11. toukokuuta 2015

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos lautakunnassa 12.5.2015

Näkymä Vartiosaaresta. Kuva Marko Leppänen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta kokouksessaan 12.5.2015. Näillä näkymin luonto- ja kulttuuriarvot näyttäisivät häviävän äänin 7 - 2, sillä saaren virkistyskäytössä säilyttämisen puolella lautakunnasta ovat vain Eija Loukoila (vas.) tai hänen varajäsenensä Pekka Buttler (vas.) sekä Elina Moisio (vihr.) tai varajäsen Outi Silfverberg (vihr.).

Vaikka äänestyksen lopputulos olisikin huono, tarkoittaa se vain, että taistelu Vartiosaaresta jatkuu. Suunnitelma on maakuntakaavan vastainen. Uudenmaan liitto on lausunnossaan Helsingin yleiskaavasta ottanut kielteisen kannan Vartiosaaren rakentamiseen.

Tässä on lainaus aiemmin Lontoossa TV-tuottajana toimineen Vartiosaari-aktiivin, eräopas Becky Hastingsin viestistä lautakunnan jäsenille:

"I’ve looked at the plans, been to your workshops and listened with open ears to many different opinions, assuming that there must be a good reason for putting housing on that island. I’ve always viewed Finland as environmentally progressive, proud of its respectful relationship with nature and I put Helsinki in the same category. Over time, I see that I’m wrong on both counts. It’s so sad that Helsinki, like an insecure teenage girl, cannot see her own natural beauty, and is trying to put on fancy new clothes that don’t really fit and thick layers of make-up in order to be accepted by everyone else (the rest of the world). The even sadder thing is that the rest of the world can see this unique natural beauty and is unaware that Helsinki has plans to go undergo dramatic cosmetic surgery to make herself look just like everyone else. Build on your strengths, don’t try to become something else. Helsinki ALREADY IS a beautiful, vibrant city. We all know that it is possible to accommodate 'the required' additional housing without destroying the very things that make this city so liveable.

Think of Vartiosaari as a gift to our future generations. We owe it to them. It’s the least we can do when you think about all the natural spaces we’ve so readily filled with concrete or laid to waste.
Why don't you take this opportunity to make Helsinki a shining example to the rest of the world?"


Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten yhteystiedot löytyvät täältä. 

Allekirjoita adressi Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta tästä.

7 kommenttia:

  1. Valitettavasti lautakunnassa kävi niin kuin arvelin ja osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin äänin 7 - 2. Virkistyskäytön säilyttämisen puolella olivat Eija Loukoila (vas.) ja Outi Silfverberg (vihr.). Tarkemmin päätöstiedotteessa:

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatostiedote/2015/Ksv_2015-05-12_Kslk_11_Pt/index.html

    VastaaPoista
  2. Oikeasti luonnon pirstominen ei ole ekologista. Tietoa tästä on jo vaikka kuinka paljon. Ekologisempaa olisi toteuttaa autottomia kaupunginosia jo rakennetuille alueille metsän sijasta.

    Monimuotoista luontoa pitäisi vahvistaa, jotta ympäristö kestäisi vaikkapa ilmastonmuutoksen tuomat rasitukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä huonompi suunnitelma on luonnon kannalta, sitä enemmän nähdään vaivaa sen naamioimiseksi ekologiseksi.

      Vartiosaaren aineistosta löytyy monia kummallisuuksia. On esim. todettu, että sieltä on linnuntietä vain kolme kilometriä Herttoniemen ja Rastilan metroasemille. Linnut ovat tiedosta varmaankin innoissaan.

      Poista
  3. Olisi jo aika kasvaa irti tavasta nakertaa luontoa postimerkkikaavoilla. Ympäristöriskit ovat totta. Niihin vastaaminen onnistuu paremmin, kun katsotaan kokonaisuutta.

    Maapallo on kokonaisuus ja kaupungit ovat pienempiä kokonaisuuksia ison vuorovaikutuspaketin sisällä. Sekä pienessä että isossa kuvassa vahva ja monimuotoinen luonto jeesaa ihmistä.

    Suomessa on tavoitteena pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Onnistumiseen tarvitaan suunnanmuutos.

    En ole kuullut, että tavoitetta olisi peruttu.

    VastaaPoista
  4. Minusta olisi rehellisempää virastolta tuoda koko roska kerralla, eli sen 'saaristoratikan' varrelle suunniteltu rakentaminen. Nyt se on kaavoissa taustalla, mutta sitä tuodaan pala kerrallaan hyssytellen. Jos enemmistö päättää saaren ja raitiotien aina Vuosaareen kaavoittaa, niin voisi sen sitten tehdä kokonaisuutena järkevämmin.

    Vihreiden (Oskala lupaili) piti tuoda Vartiosaaren säästävä ehdotus, mutta ei ole näkynyt. Sinänsä Soininvaaran toiminta on tuonut sentään sen, että tuonne ei ole tarkoitus kaavoittaa perinteistä autolähiötä - kukin voi ajatella miten tukkoon lähistö menisi, jos pullonpohjalle tulisi muutama tuhat autoa, jotka puskisivat sitten sieltä joka aamu ulos. Toki sinne voi tulla nytkin muutama tuhat autoa, koska pakkohan sinne on tiet rakentaa joka paikkaan ja autopaikkanormi varmaan on taas tuplat nykyiseen autonomistamiseen nähden, mutta kai ratikan voi ajatella kannustavan autottomuuteen. Itse en lähtisi siis Soininvaaraa ripustamaan häpeäpaaluun, kun nyt tämä on sentään parempi häviö kuin mitä 6-3 ja autolähiö olisi. Ja sota jatkuu valtuustossa.

    Luoja suojelkoot nyt edes siltä, että eivät sitä Laajasalon siltaa autoille tekisi, tai sitten koko Laajasalo ja lähipiiri muuttuu läpikulkuväyläksi tuhansille autoille ja samalla menee sitten Kalasatamakin tukkoon. Olipahan nopeasti noussut kivikylä Kruunuvuorenrannan alueelle, kun ensimmäistä kertaa talven jälkeen siellä kävin. Jotenkin sitä toivoisi ihmisten miettivän, että jos noin jatketaan, niin eipä aikaakaan, kun kauniit vanhat metsät ja ikiaikaiset kalliot ovat enää vain valokuvissa. En ymmärrä niitä, jotka pitävät jotain kaupungin matalaa silhuettia tärkeämpänä kuin elämää ylläpitävää metsää ja jääkauden maalaamia kallioita. Toki rakennusaineet tulevat jostain, jolloin jossain hiekkaharju katoaa, metsää kaatuu ja kalliota louhitaan, mutta miksi pitää sama tuho tehdä kahdessa paikkaa, ja täällä pysyvästi luonnon jäädessä rakentamisen alle?

    Olisi kyllä tosiaan aika nyt tuoda poliitikkojen niitä vaihtoehtoja saaren rakentamiselle, kun ei virasto yleisöä kuuntele! Tuon saaristoratikankin saisi varmaan kulkemaan keskeltä rakennettua ympäristöä mantereen puolella, jolloin yhteydet keskustasta itäisimpään osaan kaupunkia paranisi ja sen varren voisi tiivistämällä rakentaa ja samalla itäisen Helsingin ranta säästyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän niitä, jotka ovat vihaisia ennen kaikkea Soininvaaralle, vaikka samalla ehkä unohtavat, että kokoomus, demarit ja perussuomalaiset äänestivät Vartiosaaren osayleiskaavan puolesta. Soininvaara on kirjoituksissaan tuonut esille, ettei ole käynyt Vartiosaaressa, koska kokee sinne menemisen hankalaksi. On melkoista röyhkeyttä kannattaa massiivista rakentamista alueelle, johon ei ole edes vaivautunut tutustumaan.

      Vartiosaaren luonto häviää samalla tavalla rakennettiin sinne sitten raitiotie tai moottoritie. Välillä tuntuu, että jotkut poliitikot ovat ehdollistuneet kannattamaan kaikkea, mihin liitetään raideliikenne. Jostain syystä he eivät tunnu ymmärtävän, että sillä, mihin kiskot vedetään, on väliä. Jos raitiotie rakennetaan metsään, metsä pirstoutuu. Jos taas halutaan vähentää autoilua, on kiskot vedettävä autotielle.

      Vartiosaaren suunnittelun yhteydessä annetaan ymmärtää, että kyse voisi olla autottomasta kaupunginosasta. Nämä ovat kuitenkin vain puheita. Helsingin Uutisissa Vartiosaaren suunnittelun projektipäällikkö Ritva Luoto totesi, että Vartiosaareen on suunniteltu pysäköintinormin mukainen määrä parkkipaikkoja.

      http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/282385-vartiosaareen-7-000-asukasta-kolmeen-kylaan-talta-se-nayttaisi

      Poista
  5. Luonto on jalusta, jolle hyvinvointi rakentuu sekä paikallisesti että globaalisti. Tämä on tutkittu juttu. Siitäkin on paljon tietoa, mitä luonto tarvitsee kestääkseen monimuotoisena ja miten monimuotoisempi luonto on parempi kestämään muutoksia ja auttamaan ihmistenkin pärjäämistä.

    Jos olennaisia vihersormia pilkotaan, murenevat luonnon pärjäämisen edellytykset paikallisesti. Mukana hiipuvat stadilta ekosysteemipalvelut ja siinä sivussa taloussäästöt.

    Ihminen on puolestaan tutkitusti otus, joka hinkuu mieluummin lyhyen tähtäimen hyötyjä kuin tähtää suurempaan hyvään pitkällä tähtäimellä. Tässä mielessä olemme itsellemme haaste. Murennamme lyhyen tähtäimen talousintressien takia tulevan hyvinvoinnin pohjaa. Näin teemme, vaikka meillä on kasapäin tietoa taipumuksestamme välttää hyvää pitkän tähtäimen suunnittelua.

    Meille on ominaista sortua ekokikkailuun eli jekutamme itseämme näennäisvihertävillä konsteilla, joilla tipahtelee lyhyen tähtäimen taloudellisia pikavoittoja pitkän tähtäimen hyvinvoinnin kustannuksella.

    Jos olisimme lajina älykäs eläin, keksisimme keinon pistää pikavoittohinkumme ruotuun ja alkaisimme oikeasti taklata ympäristöriskejä. Jos olisimme lajina älykäs eläin, meille kelpaisi hyvinvointi pitkällä tähtäimellä.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.