Mielipide luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostosta

Suoalue Meri-Rastilassa. 16.7.2014

Mielipiteitä Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta vuosille 2015 – 2024 voi jättää 20.8.2015 mennessä osoitteeseen Raimo.Pakarinen@hel.fi. Lisätietoja ja aineistot löytyvät täältä.

Alla on 10.8.2015 lähettämäni mielipide:

Mielipide luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostosta

Olen tutustunut Helsingin luonnonsuojeluohjelmaehdotukseen siltä osin kuin se koskee niitä (lähinnä Itä-Helsingissä sijaitsevia) luontoalueita, jotka tunnen. Ehdotuksessa on paljon hyvää ja siinä on tunnistettu monia suojelun arvoisia kohteita.

Esityksessä ei kuitenkaan ole ehdotettu yhtään suojelukohdetta Vartiosaareen. Tämä on puute, joka tulee korjata, sillä saaressa on runsaasti luontoarvoja. On mahdollista, että vastaavia puutteita on myös muualla Helsingissä. Valitettavasti en pysty ottaamaan kantaa kaikkiin kaupungin luontokohteisiin.

Metsäverkosto

Samassa julkaisussa luonnonsuojeluohjelmaehdotuksen kanssa käsitellään myös ehdotusta metsäverkostoksi. Metsäverkostoehdotus huomioi Vartiosaaren, mutta jättää Meri-Rastilan metsän ja Ramsinniemen ulkopuolelle, vaikka kriteerit näiden osalta täyttyvätkin.

Meri-Rastilan suhteen tätä perustellaan sillä, että kriteerit täyttävä alue sijoittuu osin luonnonsuojelualueeksi ehdotetulle kohteelle ja osin sen ulkopuolelle. Argumentti ontuu, koska verkostoehdotuksessa on mukana samoja kohteita kuin luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa eikä mikään olisi estänyt täydentämästä metsäverkostoon soveltuvaa aluetta luonnonsuojeluohjelmaesityksen ulkopuolelle jääneellä kaistaleella. Epäjohdonmukaiset perustelut herättävät epäilyksiä, sillä kokemus on osoittanut, että Helsingin kaupungin tekemiin poikkeaviin ratkaisuihin usein liittyy jokin julkilausumaton tausta-ajatus.

Meri-Rastilan ja Ramsinniemen metsäalueet tulee siis johdonmukaisuuden nimissä sisällyttää metsäverkostoon, samoin kuin Haltiala, jossa tekstin mukaan tehtiin vastaava rajaus kuin Meri-Rastilassa. Vartiosaari, Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsäalue muodostavat vahvasti kytkeytyneen luontokokonaisuuden. Tällainen poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus kuuluu ilman muuta Helsingin metsäverkostoon. Ehdotuksessa Meri-Rastila mainitaankin yhtenä niistä muutamista alueista, joihin luontoarvoja on keskittynyt.

Erityisen tärkeää Meri-Rastilan metsäalueen ja Ramsinniemen sisällyttäminen metsäverkostoon on siksi, että metsäverkosto vahvistetaan yleiskaavan yhteydessä, kun taas suojeltavaksi esitetyistä alueista vain osa lopulta päätyy suojeltaviksi. Ylipäätään kaikkien luonnonsuojeluohjelmaehdotuksen metsäisten kohteiden tulisi kuulua myös metsäverkostoon.

Yleistä luonnonsuojeluohjelmasta

Joidenkin alueiden osalta (1. Paloheinä-Haltiala, 2. Pakilanmetsä, 27. Uutelan metsä) luonnonsuojeluohjelmassa on vaihtoehtoina laajempi ja suppeampi rajaus. Koska luonnon monimuotoisuus pystytään turvaamaan sitä paremmin, mitä laajempi alue säilyy luontaisena, tulee suojelun tarkoituksen toteutumiseksi näissä tapauksissa valita laajempi rajaus.

Yleisemminkin luonnonsuojelualueiden rajauksia kannattaisi laajentaa niin, että myös suojavyöhykkeet sisältyvät niihin. Käytäntö on osoittanut, ettei suojavyöhykkeitä huomioida kaupungin muussa maankäytössä. Tästä on esimerkkinä Uutelanneva, joka ei ole säilynyt riittävän luontaisena, koska sen tuntumaan on rakennettu kanava ja puistoalue.

Kommentteja joistakin luonnonsuojeluohjelman kohteista

21. Meri-Rastilan metsä ja rantakivikko

On hyvä, että useamman pienen suojelualueen sijaan ympäristökeskus on päätynyt esittämään pinta-alaltaan noin 23 hehtaarin kokoista metsäaluetta suojeltavaksi. Alueen suojelurajausta on kuitenkin syytä vielä laajentaa nyt esitetystä sisällyttämällä siihen rajauksen itäpuolella olevat kallio- ja kangasmetsät sekä metsäalueella sijaitsevat pienet suot.

Vaikka luontoarvojen tulisikin ohjata kaavoitusta eikä päinvastoin, voidaan todeta, ettei Meri-Rastilan metsän osalta pitäisi syntyä ristiriitaa kaavoituksen kanssa, sillä osayleiskaavan yhteydessä kaupungin taholta on moneen kertaan annettu ymmärtää, että 85 prosenttia metsästä säilyy osayleiskaavan jälkeen. Helsingin yleiskaavaluonnoksen ensimmäiseen versioon metsäalueelle rakentamista oli tosin tästä huolimatta eksynyt, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta korjasi erehdyksen ja rakentaminen poistettiin luonnoksen uudesta versiosta.  

Toisin kuin luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa todetaan, Meri-Rastilan muinaisrantakivikon ympäristöä ei ole asemakaavoitettu asutukselle. Jos alue joskus asemakaavoitetaan toistaiseksi kiistanalaisen osayleiskaavan pohjalta, kulun ohjaaminen olisi haastavaa eivätkä suojelun tavoitteet todennäköisesti täyttyisi. Lisäksi (kuten ehdotuksessa todetaan) muodostumaan kuuluu pienempiä kivikkoja ja suuria lohkareita noin 400 metrin pituisella alueella, joten muinaisranta ei edes mahdu nyt ehdotetulle puolta lyhyemmälle alueelle. Suojelualuetta tuleekin laajentaa niin, että edustava rantakivikko säilytetään kokonaisuudessaan.

22. Ramsinniemen lehdon suojelualueen laajennus

Ramsinniemen suojelualueen laajennus on kannatettava. Sen jälkeenkin Ramsinniemessä jäisi kuitenkin METSO I-luokan kohteita suojelun ulkopuolelle. Suojelualuetta pitää laajentaa enemmän, jotta runsaasti eri-ikäistä lahopuuta sisältävän rantametsän säilyminen luontaisena saadaan turvattua.

Kuten luonnonsuojeluohjelmaehdotuksessa todetaan, yleiskaavaluonnos esittää Ramsinniemeen rakentamista ja raitiotielinjausta. Uudenmaan liitto on kuitenkin lausunnossaan todennut suunnitelman maakuntakaavan vastaiseksi.

17. Tahvonlahdenharju

Tahvonlahdenharjun suojelurajauksesta on aiempaan verrattuna pudotettu pala länsireunalta. Maastokäynnin perusteella pala vaikuttaa kuuluvan kokonaisuuteen ja sen palauttaminen suojelurajaukseen olisi perusteltua. Myös Stansvikin kartanon tuntumassa on rantametsää, jolla suojelurajausta on hyvä täydentää. Koska kyse on tärkeästä lepakkoalueesta, myös kartanoympäristöä on syytä sisällyttää suojelurajaukseen.

Tahvonlahdenharjuun liittyen luonnonsuojeluohjelmassa kannattaa miettiä ratkaisua, jolla mahdollistettaisiin laajempi Kruunuvuorenlammen alueeseen yhdistyvä vihervyöhyke.

16. Kruunuvuori rantoineen

Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015 – 2024 ehdotuksessa Kruunuvuoren luonnonsuojelurajaus on vain 2,29 hehtaaria. Ehdotuksessa todetaan, että "suojeltavalle lammelle tulee määritellä suojavyöhyke, jonka maankäyttö suunnitellaan siten, että lammen luontainen valuma-alue ei muutu". Tämä kannattaa toteuttaa laajentamalla suojelurajausta niin, että suojavyöhyke sisältyy siihen. Näin oltaisiin toiveajattelua varmemmalla pohjalla.

Kruunuvuorenlammen valuma-alue on kuvattu Helsingin lammet -raportissa (sivu 15, kuva 4). Valuma-alue on huomattavasti laajempi kuin nyt ehdotettu suojelurajaus, erityisesti lammen etelä- ja itäpuolella.

Kruunuvuoren metsä ansaitsee luonnonsuojelusalueen statuksen. Osa Kruunuvuoren männyistä on hyvinkin voinut seistä paikoillaan yli kaksi sataa vuotta. Metsässä on kookkaita keloja ja maastossa runsaasti eri-ikäistä lahopuuta. Lampi on tärkeä sammakoiden ja rupikonnien lisääntymispaikka. Metsää ympäröivät kivet ja kalliot luovat jylhyyden tunnetta. Kokonaisuuden säilymisen kannalta huomattavastikin isompi – vähintään Kruunuvuorenlammen valuma-alueen kokoinen – suojelurajaus olisi perusteltu. 

20. Varjakanpuiston tervaleppälehto

Varjakanpuistossa on tulvasuojelun nimissä tehty luonnontilaa heikentäviä toimia. Tämän vuoksi on syytä selvittää, miten ehdotuksessa suojeltavaksi esitetyt alueet ovat säilyneet ja olisiko rajaukseen mahdollista sisällyttää lähistöltä joitakin korvaavia alueita, jotka ovat selvinneet mullistuksesta paremmin. 

14. Fastholma ja Saunalahden itäpuolinen metsä, 15. Kivinokan vanha metsä

Yhdessä nämä kaksi aluetta muodostavat toimivan kokonaisuuden. 

29. Kallahden matalikko

Alueen suojelun parantaminen on perusteltua. 

26. Rudträsk, 27. Uutelan metsä, 28. Skatanniemi

Jos Uutelan metsän osalta valitaan laajempi rajaus, ovat esitykset perusteltuja.

Lopuksi

Luonnonsuojeluohjelman osalta on olennaista sisällyttää suojavyöhykkeet suojelualueisiin. Suojelualueet tulee rajata niin, että rajaukset turvaavat suojelullisesti arvokkaiden alueiden säilymisen kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Kruunuvuorenlammen ja Meri-Rastilan muinaisrannan osalta nyt tehdyt ehdotukset eivät takaa kokonaisuuden suojelua.

Metsäverkoston osalta on selvää, että siihen tulee sisällyttää myös Meri-Rastilan metsän ja Ramsinniemen alueet, koska ilman niitä esitys ei muodosta aitoa verkostoa. Myös Haltialan tulee kuulua kokonaisuuteen. Meri-Rastilan ja Haltialan jättämistä metsäverkoston ulkopuolelle perusteltiin erikoisin argumentein. Tämä ei anna hyvää kuvaa Helsingin kaupungista ja asia tulee korjata metsäverkoston suunnittelutyön seuraavassa vaiheessa.

Ei ole loogisia perusteluja jättää luonnonsuojeluehdotuksen metsäkohteita pois metsäverkostosta. Kaikkien luonnonsuojeluohjelman metsäisten kohteiden tulee sisältyä myös metsäverkostoon.

Helsingissä 10.08.2015

Hanna-Leena Ylinen