Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Röyhkeä lausuntoehdotus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniementie 16.1.2016
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluviraston sille laatimaa lausuntoehdotusta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Tarjolla oleva teksti on löydettävissä esityslistan kautta.

Tekstiluonnos, jossa vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn kaavahierarkian kääntämistä päälaelleen, on röyhkeydessään omaa luokkaansa. Virasto on kehdannut laatia lausuntoehdotuksen, koska se voi luottaa mediahiljaisuuteen. Helsingin Sanomat on luonut Helsingin kaupunkisuunnittelun ympärille koskemattomuuden kuplan, jota muut tiedotusvälineet eivät ole lähteneet puhkaisemaan.

Lausuntoehdotus, jossa vaaditaan, että maakuntakaavan viheralueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia merkintöjä heikennetään, on laadittu apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen (vihr.) alaisuudessa. Mm.yleiskaavablogin kommenttikeskusteluissa syytökset yleiskaavasuunnittelun luontoalueloukkauksista ovat kohdistuneet ennen kaikkea vihreisiin, vaikka kaavoihin liittyvien äänestysten perusteella vihreät ovat yhdessä Vasemmistoliiton kanssa lähes poikkeuksetta asettuneet puolustamaan viheralueiden säilyttämistä. Sen sijaan Kokoomus ja demarit ovat kannattaneet metsiin ja rannoille rakentamista (tosin demarit tukivat Kivinokan säilyttämistä).

Valtuutettuna Sinnemäki profiloitui metsäalueiden puolustajana ja oli järjestämässä niihin liittyviä yleisötilaisuuksia. Hänen alaisuudessaan toimivan viraston laatima lausuntoehdotus saa vihreisiin kohdistuvan kritiikin tuntumaan kuitenkin aiempaa ymmärrettävämmältä. 

Maakuntakaavan merkintöjen tulisi siis ohjata yleiskaavoitusta, mutta kaupunkisuunnittelulautakunnalle laaditussa lausuntoehdotuksessa esitetään maakuntakaavan muuttamista jo tehdyn yleiskaavaehdotuksen mukaiseksi. Yleiskaavasuunnitteluun vedoten ehdotuksessa vaaditaan mm. viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen heikentämistä maakuntakaavassa ja viheryhteysmerkinnän typistämistä ekologisesta yhteydestä pelkäksi virkistysyhteydeksi.

Merkintöjen heikentäminen perustellaan "raideliikenteen varrelle tiivistämisellä" kyseenalaistamatta lainkaan sitä, ettei alueilla, joiden merkintöjä vaaditaan heikennettäviksi edes ole raideliikennettä muuta kuin yleiskaavaehdotuksessa. Lähiöalueiden levittämistä luonto- ja kulttuuriympäristöihin ei myöskään pitäisi kutsua tiivistämiseksi.

Tässä on lainaus lausuntoehdotuksesta:

"Melkin, Ramsinniemen, Vartiosaaren, Hämeenlinnanväylän itäpuolen sekä Tuomarinkylän kartanon eteläpuolisten alueen osalta maakuntakaavamerkintöjen tulee turvata Helsingin yleiskaavoituksen tavoitteet. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen -merkintä ei saa estää alueiden kulttuuriarvot huomioivaa tiivistämistä, erityisesti raideliikenteen varrella."

Korostan vielä, ettei luetelluissa paikoissa ole raideliikennettä muuta kuin kaavoittajan piirroksissa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityistavoitteet eivät nekään tue ehdotettua lausuntoa. Jos kaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet katsotaan kokonaisuutena, ei kulttuuriarvoiltaan merkittävien, keskeisesti viheralueverkostoon kuuluvien alueiden kaavoittaminen massiiviseen rakentamiskäyttöön ole perusteltua.

Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Tällä voi perustella täydennysrakentamista Oulunkylään tai asuinalueen sijoittamista Roihupeltoon, mutta raitiotie ei voi olla kestävä peruste suunnitella rakentamista keskelle luontoa paikkaan, jossa raiteita ei ole kuin kaavaluonnoksessa. Miten on mahdollista, että virkamiehistä on täysin luontevaa perustella suunnitelmaa suunnitelmalla itsellään?

Alueidenkäyttötavoitteista löytyy myös tämä maininta: "Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet." Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Vartiosaaren ja Ramsinniemen maisemallista erityisyyttä. Molemmat ovat lisäksi arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Helsingin seutuun liittyy virkistysalueita koskeva erityistavoite: "Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus."

Nyt tarjolla oleva lausuntoehdotus paljastaa sen karun tosiasian, että kaupunkisuunnittelulautakunnan jo läpäissyt yleiskaavaehdotus on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. 

Helsingin kaupunki antoi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausunnon, joka tukee nykyistä tilannetta Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Lausuntoon liittyvästä käsittelystä voi lukea kaupunginhallituksen kokouksen 30.3.2015 päätöstiedotteesta.

9 kommenttia:

  1. Helsingin Sanomissa oli tänään aiheesta:

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1454215019292

    Tekstissäni mainittu mediahiljaisuus ei kuitenkaan tällä rikkoutunut, sillä tarkoitin tutkivaa journalismia. Ainakin toistaiseksi Helsingin kaupunki on voinut ainakin toistaiseksi luottaa siihen, että media ei pyri selvittämään, mikä Helsingin kaupunkisuunnittelua oikein ohjaa, kun sääntöjä jatkuvasti joudutaan venyttämään, jotta päästäisiin kaavoittamaan erityisesti merenrannoille.

    VastaaPoista
  2. Olihan Hesarissa joku kirjoittaja joka koki suunniteltujen, mutta vielä toteutumattomien, pyöräilyhankkeiden aiheuttavan hänen ruuhkat autoteillä jo tänä päivänä - kuinka monta pyöräilijää jonottaakaan autojen välissä sisääntuloväylillä ja mistä ihmeestä itse kaupungin katuverkkoon tulee lisää tilaa uusille autoille jos pyöräilijät katoaisivatkin savuna ilmaan? Media menee siihen, että kärkkäin huutelija, joka ei jaksa vähääkään tutustua aiheeseen, pääsee sanomaan mitä haluaa, mutta perustellut mielipiteet ohitetaan. Suurin osa äänestäjistä ei vaivaudu seuraamaan asioita ja silloin nämä huutelijat pääsevät vaikuttamaan politiikkaan antaen väärää kuvaa milloin mistäkin.

    Itsekin satuin taas miettimään tätä edustuksellista demokratiaa, kun tuntuu vähän siltä että jokin saa hyvätkin tyypit muuttumaan koneiston osiksi ja kapina katoaa johonkin. Jos Sinnemäki tekee kuin kuvaat, ja olettaa sopii, niin samalla tulee heittäneeksi kaverinsa bussin alle. Olisi paljon rehellisempää politiikan tekoa kertoa muuttuneesta mielipiteestään, kuin kaikessa hiljaisuudessa tehdä toista mitä ennen sanoi. Tekee hallaa nuortenkin innolle politiikkaa kohtaan, jos näkyvät poliitikot tekevät tällaisia 180 asteen käännöksiä noustessaan hierarkiassa. Paljonko sitten apulaiskaupunginohtajalla on valtaa - en tiedä, mutta onhan moni muu vienyt omia projektejaan vastustuksesta huolimatta läpi muilla aloilla, joten ei Sinnemäki voi vain siihen vedota että muut haluavat ja hän vain toteuttaa muiden tahtoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan en kuvannut Sinnemäen tekevän mitään, pikemminkin jättävän tekemättä. Kaupunkisuunnitteluvirasto toimii hänen alaisuudessaan, joten hänellä olisi mahdollisuus puuttua viraston toimintaan. Jos hän ei puutu, on sekin valinta, vaikka uskon, että hän edelleenkin mielellään näkisi Helsingin luontoalueiden säilyvän.

      Tietyllä tavalla vihreät ovat joutuneet hankalaan asemaan. Heistä ollaan tekemässä syypää Helsingin kaavoituksen ylilyönneille.

      Poista
  3. Ei minun mielestäni Vihreät ole tahtomattaan joutuneet tähän tilanteeseen. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs on useaan otteeseen julkisesti ajanut Vartiosaaren ja Ramsinniemen rakentamissuunnitelmia. Kaupunginsuunnittelulautakunnan Mikko Särelä (vihreät) on toistuvasti tuonut esiin omia rakentamista puolustavia näkökantojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ramsinniemen säilyttämisellä on vihreissä käsittääkseni laaja kannatus, mutta Vartiosaari jakaa puolueessa mielipiteitä. Valitettavasti esillä ovat lähinnä Soininvaara ja Särelä, jotka ovat näyttävästi asettuneet rakentamisen kannalle.

      Jos asia ei olisi niin vakava, olisivat Soininvaaran näkemykset jopa hiukan huvittavia, koska hän on toistuvasti tuonut esille, ettei ole koskaan käynyt Vartiosaaressa. Miten hän siis voi pitää sitä sopivana rakennuspaikkana?

      Jos vihreät aikovat säilyä isona puolueena Helsingissä, heidän olisi tärkeää pikaisesti irtisanoutua luonto- ja kulttuurialueille rakentamisesta.

      Poista
  4. Eri asteisten kaavojen marssijärjestysten pitäisi periaatteessa olla varsin selvä. Nyt voimassa oleva maakuntakaava ei tue merkittävää rakentamista sen enempää Vartiosaareen kuin Ramsinniemeenkään.

    Maakuntakaavalla on yleiskaavoitusta ohjaava rooli muuallakin Helsingissä. Yleiskaavoituksen taas ei ole tarkoitus ohjata maakuntakaavoitusta.

    Kaavoitus on ylipäätään monien tärkeiden asioiden yhteensovittamista. Isossa roolissa ovat rakentamisen lisäksi myös luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot.

    Jos Helsinki haluaa kasvaa isoksi, ei luontoon levittäytyminen voi pitkällä jänteellä toimia. Strategiaa on pakko muuttaa. Taloja voi ihan oikeasti rakentaa enemmän ylöspäin.

    Aikaisemmassa kasvukiidossa suunniteltiin lähiöihin taloja, joiden oletettiin kestävän muutaman kymmenen vuotta. Osa näistä taloista on matalia. Jos uutta rakennetaan joskus tilalle, ovat korkeammat rakennukset hyvin sijoiteltuina oiva mahdollisuus.

    VastaaPoista
  5. Esimerkiksi Urban Helsingin vaihtoehtoisessa Pro Helsinki 2.0:ssa viheralueita otettiin enemmän huomioon.

    VastaaPoista
  6. Päätöstiedotteesta ilmenee, että Vasemmistoliiton Pekka Buttler ja Vihreiden Outi Silfverberg ja Osmo Soininvaara yrittivät saada parannuksia lausuntotekstiin. Valitettavasti Kokoomus, demarit ja perussuomalaisten Packalén äänestivät alkuperäisen lausuntoehdotuksen puolesta:

    http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/kaupunkisuunnittelulautakunnan-paatostiedotteet

    VastaaPoista
  7. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintaan kohdistuva arvostelu kasvaa
    koko ajan. Jätkäsaari,Hernesaari ja Kalasatama olivat helppoja suunniteltavia koska siellä ei ollut asutusta. Nyt virkailijat ovat työntyneet Laajasaloon ja Vartiosaareen ratikkansa kanssa ja asukkaat ovat nousseet aiheelliseen vastarintaan.
    Olen haalistunut vihreä ja näen näissä asioisasa vihreiden
    kohtalon kysymyksen. Se mitä tässä keskustelussa on tullut esiin
    levitetään äänestäjien tietoisuuteen koska poliittinen valta näyttää olevan ainoa asia joka vaikuttaa vihreiden johtoon. Valitettavasti.
    Tampere, Turku, Espoo ja Helsinki ovat todella voimakkaasti lisäämässä sähköbussien ostojaan. On mielenkiintoista nähdä
    kuinka pahasti kaupunginsuunniteluvirsto on lobattu ratikan puolesta.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.