Vuorovaikutusta?

Vartiosaari 23.8.2015

Helsingin kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen näennäisyydestä ovat tähän asti keskustelleet lähinnä osalliset. Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely on kuitenkin saanut Vasemmistoliiton Pekka Buttlerin kiinnittämään huomiota prosessin näytösluonteisuuteen. Näin hän kirjoittaa valtuustoryhmän blogissa: 

"Miksi näitä lausuntoja ja mielipiteitä sitten ylipäätään pyydetään? Yksinkertaisesti, koska maankäyttö ja rakennuslaki ja –asetus (1999/132 ja 1999/895) edellyttävät että viranomainen pyytää lausuntoja, että kaikki osalliset saavat lausua mielipiteensä ja että maanomistajia ja naapureita kuullaan.

Yhtä yksinkertainen on vastaus kysymykseen, miksi näillä mielipiteillä ja lausunnoilla sitten on niin vähän painoarvoa? Koska laki ei sitä vaadi. Lausuntoja pyydetään, mutta niitä ei tarvitse noudattaa; mielipiteitä saa lausua, mutta ei kannata toivoa, että ne otettaisiin huomioon; osallisia pitää kuulla, mutta kuunnella ei tarvitse."

Kun kaupunkisuunnittelulautakunta 17.5.2016 päätti äänin 7 – 2 hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaavan, jätti Buttler yhdessä Elina Moision (vihr.) kanssa eriävän mielipiteen, jossa vuorovaikutuksen näennäisyys myös nousi esiin. Mielipide on luettavissa päätöstiedotteesta.

Vuorovaikutuksen keskeinen ongelma on, että sen tavoitteet on asetettu jo ennen osallisten mielipide- ja muistutuskierroksia. Näin mielipiteillä ja muistutuksilla ei ole aitoa mahdollisuutta vaikuttaa kaavoitukseen. Vuorovaikutusraportin vastineissa tämä ilmenee siten, että niiden ainoana tehtävänä on puolustaa valittua ratkaisua – ei siis ottaa muistutuksia huomioon silloinkaan, kun kaavan ratkaisuja vastaan on esitetty perusteltuja argumentteja. Vuorovaikutuksen luonne paljastuu viime joulukuussa kirjoittamani tekstin kommenttikeskustelusta, johon osallistui kaupunkisuunnitteluviraston edustaja.

Alla on muutamia poimintoja 11.1.2016 lähettämästäni muistutuksesta sekä vuorovaikutusraportin vastauksia niihin. Muistutus kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Muistutus: "Osayleiskaavaehdotus on ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Ainoa ratkaisu tähän ristiriitaan on osayleiskaavaehdotuksesta luopuminen. Pyrkimykset muuttaa maakuntakaava osayleiskaavaan sopivaksi tekevät pilkkaa paitsi kaavahierarkiasta, myös niistä arvoista, jotka maakuntakaavassa tulisi tunnistaa."

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kommentti vastineeseen: Vartiosaari ei ole osa olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Raitiotie on olemassa vain suunnitelmassa, joten sen osalta kyse on kehäperustelusta. Yhdyskuntarakenne ei eheydy, jos rakentaminen tiivistämisen sijaan kohdistuu uusille alueille. Raideliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta on mahdollista toteuttaa olemassa olevien väylien varsilla.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät velvoita rakentamaan raitioteitä metsiin. Pikemminkin päin vastoin, sillä alueidenkäyttötavoitteissa todetaan mm. näin: "Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet."

Saaren puolustajien kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että Vartiosaari on merkitty Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050-luonnoksessa ensisijaisesti kehitettäväksi kohteeksi. Tämä tarkoittanee, että jos osayleiskaava hyväksytään ja saa lainvoiman, saaren asemakaavoitus saattaa edetä hyvinkin nopeasti.

Muistutus: "Vartiosaari on kokonaisuudessaan ensimmäisen luokan lepakkoaluetta. Siellä 

tavataan pohjanlepakkoja, vesisiippoja, viiksisiippoja ja korvayökköjä. Kaikki lepakkolajit kuuluvat liito-oravan tavoin tiukan suojelun piiriin eikä suunnittelussa tule ottaa riskejä niiden suojelun suhteen. Luontotietojärjestelmän mukaan Vartiosaaressa on myös arvokkaita kasvi-, lintu- ja geologisia kohteita. Luontojärjestöjen arvometsäesityksessä osa Vartiosaaren metsistä esitetään luonnonsuojelualueiksi ja loput säilytettäviksi LUO-merkinnöin."

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kommentti vastineeseen: Miten on mahdollista rakentaa tuhansien asukkaiden kaupunginosa heikentämättä tai hävittämättä lepakoiden elinympäristöä? Lepakoiden kannalta jo valaistusolojen muuttuminen tarkoittaa heikennystä.

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kommentti vastineeseen: Jos rakennustöiden melun vaikutuksia arvioidaan vasta rakennusvaiheessa, niitä tuskin on tarkoitus ottaa huomioon.

Muistutus: "Vartiosaaren kautta kulkee seudullinen viheryhteys, joka alkaa Laajasalosta ja etenee Vartiosaaresta Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsäalueen ja Vartiokylänlahden rantojen kautta kohti Mustavuorta ja Sipoota. Toisin kuin kaava-aineistoihin kuuluva raportti antaa ymmärtää, meri ei estä Vartiosaaren kytkeytyneisyyttä vihersormeen. Meren estevaikutus koskee lähinnä joitakin maanisäkkäitä. Lintujen ja lepakkojen reviirejä ei rantaviiva rajaa ja myös Helsingin kaupungin ylläpitämässä luontotietojärjestelmässä on tunnistettu lepakkojen liikkuminen Vartiokylänlahdella laajemmin. Kasvillisuus jopa hyötyy merestä, sillä kasvit pystyvät levittäytyessään käyttämään hyväkseen vettä ja tuulta. Jos meri olisi kasveille este, olisivat saaret kaikkialla paljasta kalliota.

Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen ja Meri-Rastilan kautta Sipooseen jatkuva alue on Helsingin varsinainen itäinen vihersormi, jonka kytkeytyvyys tulee säilyttää nykyisellään. Se toinen, Uutelasta alkava ja kartalla laajana näyttäytyvä "vihersormi" sisältää mm. golfkentän ja entisen kaatopaikan eikä se siis ainakaan niiltä osin toimi sen enempää luonnon monimuotoisuuden kuin yleisen virkistyksenkään kannalta."

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kommentti vastineeseen: Kaupunki esittää siis, että arvokkaan huvila- ja rantavyöhykkeen säilyminen edellyttää massiivista rakentamista. Voisiko joku vuorovaikutussuunnittelijoista ystävällisesti kertoa, mikä koillisen vihersormen rantoja uhkaisi, jos rakentamisesta luovuttaisiin?

Entä olisiko virastossa mahdollista tunnustaa se tosiasia, että on älyllistä epärehellisyyttä väittää Vartiosaaren osayleiskaavaa maakuntakaavasyistä "paikalliseksi" ja samalla suunnitella kahteen suuntaan jatkuvaa "saaristoraitiotietä" ja viitata rakentamisen leviämiseen Ramsinniemeen ja Rastilaan?

Muistutus: "Vartiosaarta on moitittu vaikeasti saavutettavaksi, mutta se toimii jo nykyisellään virkistysalueena lukuisille helsinkiläisille ja usein kaukaakin saapuville turisteille. On erikoista, että erityisesti Helsingin kaupunki on pitänyt Vartiosaaren saavutettavuutta ongelmana, vaikka nykyistä tiheämmän vuorovälin vesibussiyhteyden järjestäminen olisi ollut täysin kaupungin omissa käsissä."

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kaupungin vastine, kuvakaappaus vuorovaikutusraportista.

Kommentti: Kaupunki vastaa, ettei vuoroveneyhteys riitä palvelemaan 5000 – 7000 asukasta, vaikka muistutuksessani esitin, että laajemman virkistyskäytön mahdollistaminen vesibussiliikenteellä olisi ollut kaupungin omissa käsissä.

Vartiosaaren asukkaita varmasti lohduttaa tieto, että Helsingin kaupunki on niin huolissaan heidän toimeentulostaan, liikkumisestaan ja peruspalvelujen saannista, että on sitä varten suunnittelemassa saareen raitiotieyhteyttä.

Suunnittelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt vuorovaikutusraporttiin lipsahtanut saaristolain kohta, jossa todetaan, että valtion ja kuntien on pyrittävä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta.

Vartiosaaren osalta tämä onnistuu hylkäämällä osayleiskaava.