Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kannattaako solvatuksi tulemisesta maksaa?

Yksi 26.10.2016 mielenosoituksen banderolleista
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan aamuyöhön jatkuneessa kokouksessaan 26.10.2016.

Ennen valtuuston kokousta Senaatintorilla järjestettiin mielenosoitus Helsingin metsien ja viheralueiden puolesta. Helsingin Sanomat uutisoi mielenosoituksesta yleiskaavasta kertovassa jutussaan mm. näin: "Kynttilöitä sytytettiin kaikille murhattaville puille ja heinänkorsille."

Kyllä. Helsingin Sanomien kaavakirjoittelu on todellakin tällä tasolla. Hesari yrittää saada yleiskaavaa tai Helsingin kaupungin muita kaavoitushankkeita syystä tai toisesta kritisoivat näyttämään vaarattomilta hupsuilta.

Hesarin asukkaita solvaava kirjoittelu tulee jossain vaiheessa kääntymään lehteä vastaan, sillä iso osa tähänkin mielenosoitukseen osallistuneista on lehden pitkäaikaisia tilaajia. Oma kestotilaukseni on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1988. Toistaiseksi en ole sitä irtisanonut, mutta olen luvannut, että jos lehden linja jatkuu nykyisellään, ei tilaus tule näkemään 30-vuotispäiväänsä.

Lähetin 27.10.2016 Helsingin Sanomien mielipidepalstalle alta löytyvän vastineen, jota lehti ei ainakaan toistaiseksi ole julkaissut:

Mielenosoittajat vastustivat kaupunkirakenteen levittämistä

Senaatintorilla järjestettiin ennen valtuuston yleiskaavakäsittelyä mielenosoitus kaupunkimetsien puolesta. Helsingin Sanomat kuvasi mielenosoitusta näin (HS kaupunki, 26.10.): "Kynttilöitä sytytettiin kaikille murhattaville puille ja heinänkorsille."

Helsingin Sanomien sanavalinnat loukkaavat kaikkia meitä, jotka olimme torilla luonnon ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Emme vastusta rakentamista, vaan peräänkuulutamme aitoa tiivistämistä. Yleiskaavasta olisi ollut mahdollista poistaa kaikki ne pikselit, joiden perusteella kaupunkirakennetta voidaan levittää metsiin ja muille viheralueille ja silti saavuttaa haluttu väestönkasvu. Tämä olisi onnistunut esimerkiksi luopumalla epärealistisesta pyrkimyksestä kasvattaa asukaskohtaista asumisväljyyttä lähes kymmenellä neliöllä ja keskittymällä täydennysrakentamiseen.

Kynttilöitä ei sytytetty "murhattaville puille ja heinänkorsille", vaan tunnelman luomiseksi. Moni meistä tapahtumaan osallistuneista on pitkäaikaisia Helsingin Sanomien tilaajia. Tällaisia juttuja lukiessamme olemme kuitenkin alkaneet miettiä, kannattaako solvatuksi tulemisesta maksaa.

Hanna-Leena Ylinen, Helsinki     
 

9 kommenttia:

  1. Erilaisia mielipiteitä31. lokakuuta 2016 klo 12.27

    Nyt kun Helsingin kaupunkisuunnittelu näyttää siirtyneen kokonaan jonnekin facebookiin, olisi hyvä jos valtakunnallinen sanomalehti sietäisi sivuillaan erilaisia mielipiteitä, myös kriittisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulemani mukaan moni oli ennen yleiskaavakäsittelyä lähettänyt Helsingin Sanomiin mielipiteitä luontoalueiden puolesta, mutta niitä julkaistiin erittäin valikoidusti niin, että yleiskaavaa muuten kuin Keskuspuiston osalta kritisoineet eivät päässeet läpi.

      Itseltänikin jäi tämän lisäksi kaksi muutakin kirjoitusta julkaisematta, vaikka aiemmin arviolta noin 90 prosenttia lähettämistäni mielipiteistä on päätynyt lehteen.

      Poista
    2. Jos huomasit, Hesarilla oli täydellinen radiohiljaisuus mielipideosastolla pari päivää ennen valtuustoa. Yleensä kiisteillyistä kaavoista julkaistaan vielä käsittelypäivänä mielipiteitä, nyt ei.
      Itseltäni ja muutamalta tuttavalta jäi useampikin mielipide julkaisematta.
      Niitä on HS:n arkistossa varmaan kymmeniä.

      Poista
  2. Luin tämän tekstin ja sitten raahauduin Hesarin pääkirjoitussivulle, jossa hassun hauskasti joku nimetön pääkirjoittaja voivotteli ja listasi sitä miten maailmasta katoaa lajeja ja kuinka luonnolla nyt yleensäkin menee huonosti. Tuli vaan mieleen, että lajit katoavat juuri sen takia, että ihmisen asutus ja resurssien haaliminen kasvavan väestön ja kulutuksen tarpeisiin leviää noiden katoavien lajiean asuinsijojen päälle. Tuli myöskin mieleen, että onko pääkirjoittaja liian lähellä vai mitä, kun ei tajua oman kaupunkinsa osuutta tuossa asiassa? Ei me, mutta ne muut...

    Paha makuhan tästä prosessista kaikkiaan jäi, ja tuollainen leimaamistaktiikka oli käytössä myös poliitikoilla, jotka nekin halusivat välttää vastaamisen kysymyksiin antamalla kriitikoista kuvan pelleinä, jotka eivät ymmärrä mitään. Vihreissökin moni pelotteli vaikka millä onnettomuudella kaupungille, jottei tarvitsisi pohtia mitä on oikeastaan tekemässä suhteessa siihen mitä on luvannut politiikastaan suhteessa luonnon kestävyyteen ja sen semmoiseen.

    Amerikassa puhuvat 'lip servicestä', kun poliitikko puhuu mitä kohdeyleisölle pitää puhua, jotta harhautuvat sitten olemaan hiljaa kun oikeita päätöksiä tehdään. Tässäkin jupakssa sitä saatiin, kun ei nyt vain voi väittää niin, että tällainen kasvu olisi kestävää. Muutama sentään vihreistäkin vastusti kaavaa, eikä vain näön vuoksi Vartiosaaren rakentamista, jonka olivat jo yleiskaavassa hyväksyneet. Noille kannattaisi sitten jatkossa keskittää luontoväen äänet, koska puolueen sisäinen oppositio on paljon paremmassa asemassa vaikuttamaan kuin uusi pienryhmä valtuustossa. Siis jos tuo oppositio saa selvästi kannatusta. Ja jos joku nyt oikeasti on puuhaamassa jotain irtiottoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keräsin albumiin kaikki yleiskaavaäänestystesten kartat, jotta vaalien lähestyessä on helppo tarkistaa, miten ryhmät ja yksittäiset valtuutetut yleiskaavasta äänestivät:

      https://goo.gl/photos/ksJ8ce1xBPaynAmQA

      Poista
  3. Toivotaan, toivotaan2. marraskuuta 2016 klo 10.17

    Yleiskaavan äänestykset ovat aika karua luettavaa, koska poikkeamia ennalta sovitusta linjasta ei puolueissa hyvällä katsottu. Sen jälkeen on tietysti helppo lohduttautua erilaisilla ponsilla, toivotaan sitä ja toivotaan tätä.

    VastaaPoista
  4. Ison työn olet tehnyt: Kiitos äänestyskartta-albumista.

    VastaaPoista
  5. Luvassa hyviä uutisia6. marraskuuta 2016 klo 9.47

    Helsingin Sanomat kertoo 4.11. että lehden toimitus ryhtyy yhteistyöhön Rakennuslehden kanssa. Se tuo kuulemma arvokkaan lisän HS:n ennestäänkin vahvaan kaupunkijournalismiin.

    Kumppanuus antaa HS:lle mahdollisuuden käyttää voimavarojaan ihmisiä lähellä olevaan uutisointiin rakentamis- ja kaupunkisuunnitteluasioissa. Yhteistyö on luontevaa, koska Sanoma omistaa Rakennuslehteä julkaisevasta yhtiöstä enemmistön, lehti toteaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän samaan kiinnitin huomiota. Yhteistyö jatkaa varmaankin samalla linjalla, jota aiemmin veti Rakennusteollisuuden pariinkin kertaan palkitsema toimittaja Marja Salmela.

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.