Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

torstai 19. tammikuuta 2017

Yleiskaava: pikselit elävät jo

Yksi harvoista luontoalueista, jota yleiskaava ei uhkaa: Kallahdenniemi 1.1.2017.
Suomen Kuvalehti julkaisi 12.1.2017 kiinnostavan artikkelin Helsingin kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymän yleiskaavan mahdollisista luontovaikutuksista.

Juttu nosti esille myös yleiskaavan vihreille aiheuttaman imagohaitan. Vihreät itse ovat kuvailleet yleiskaavaa "valtavaksi voitoksi", "suorastaan vallankumoukselliseksi" ja "kaikkien aikojen vihreimmäksi yleiskaavaksi".

SK:n artikkelista ilmenee, että todellisuus on toisenlainen. Helsingissä on kolmekymmentä yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoista luontoaluetta ja yleiskaava osoittaa rakentamista niistä 27:lle. Isoista luontoalueista yleiskaava säilyttää kokonaisuudessaan ainoastaan Aittasaaren, Kallahdenniemen ja Santahaminan. Santahaminankaan tulevaisuus ei silti ole turvattu, sillä se on kiinni puolustusvoimien toiminnasta.

Luontoasiantuntija Keijo Savola muistuttaa artikkelissa yleiskaavan pikseliominaisuuden riskeistä:

"Helsingin yleiskaavan epävarmuus nousee Keijo Savolan mukaan kaavan suunnittelumääräyksistä, jotka ovat tapauskohtaisia.

”Jatkossa rajanveto maankäytössä ratkaistaan tarkoituksenmukaisuussyillä”, hän valaisee.

”Siis käytännössä jonkin vihreän [säilytettävän luonnon] pikselin puolelle voidaankin ohjata rakentamista, jos vieressä on rakentamispikseli.”"


Pikseleiden liikkeistä on jo näyttöjä, sillä noin kuukausi yleiskaavan valtuustokäsittelyn jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi luonnoksen kaavan toteuttamisohjelmaksi. Lautakunta palautti sen valmisteluun, mutta ohjelmaluonnos osoittaa, miten pikseleitä on mahdollista käyttää tarkemmassa suunnittelussa.

Esimerkiksi voidaan ottaa Rastilan leirintäalue, jonka rannan tuntumassa sijaitseva osa on yleiskaavassa merkitty virkistysaluepikseleillä ja karavaanialue rakentamispikseleillä. Yleiskaavakartalta leirintäalue löytyy Rastilan metroaseman (rengas keltaisessa kohdassa) pohjoispuolelta:

Osa yleiskaavakartasta, kuvakaappaus.
Yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa Rastilan leirintäalueelle on merkintä, joka tarkoittaa että suunnittelu on sillä kohdalla joko jo käynnissä tai alkamassa lähitulevaisuudessa. Tätä merkintää kuvaava sininen pallo ei kuitenkaan ole karavaanialueella kuten yleiskaavan rakentamispikselit, vaan rannan tuntumassa sijaitsevan virkistysalueen paikalla:

Kuvakaappaus yleiskaavan toteuttamissuunnitelmaluinnoksesta.
Yleiskaava oli siis hädin tuskin läpäissyt valtuuston, mutta ei vielä oikeuskäsittelyjä, kun pikselit jo alkoivat elää suunnittelussa. Nopea aikataulu viittaa siihen, että virkistysalueloukkausten mahdollistaminen on ollut tarkoituksellista.

Lehtitietojen perusteella 50 tahoa hakee yleiskaavaan muutosta hallinto-oikeudesta. Muutoksenhakijoiden joukossa ovat mm. Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus, jotka ovat valittaneet kaavasta neljään kaupunkibulevardiin liittyen.

Juuri kaupunkibulevardit ovat olleet se osa suunnitelmaa, jonka vuoksi vihreät ovat pitäneet yleiskaavaa "suorastaan vallankumouksellisena". On täysin mahdollista, että oikeudessa yleiskaavasta poistetaan bulevardeja, mutta jätetään jäljelle pikselipeli, jonka vuoksi asemakaavoituksessa saattaa tulla ennalta arvaamattomia levittäytymisiä luontoalueille. "Suorastaan vallankumouksellinen" voikin osoittautua suorastaan katastrofaaliseksi.

Itsensä mustanneita vihreitä ehkä lohduttaa, etteivät useimmat muutkaan puolueet ole toimissaan olleet luonnon puolella. Valtuustoryhmistä vain Kristillisdemokraatit ja SKP ovat johdonmukaisesti äänestäneet luonnon säilymisen puolesta, mutta kynnys näiden puolueiden äänestämiseen voi kuntavaaleissa osoittautua monille liian korkeaksi.

Yksi luontokäyttäytymisen mittareista on yleiskaavan Ramsinniemeä ja Vartiosaarta koskeva äänestyskartta, joka antaa lähes oikean kuvan nykyisen valtuuston luontokielteisyydestä. Todellisuudessa kuva on vieläkin lohduttomampi, sillä samassa kokouksessa Thomas Wallgren (sd) äänesti itsensä kanssa vastakkain kannattamalla Vartiosaaren osayleiskaavan hyväksymistä.

 

15 kommenttia:

  1. Kiitos Hanna-Leena hyvästä artikkelista. Keijo Savolan ja meidän kaikkien huoli on aiheellinen. Yleiskaavan kanssa on vaikea elää ja jos se hyväksytään se vaatii todella paljon työtä ja tarkkuutta asemakaavoista äänestettäessä. Taustatyötä onneksi tekevät Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaava-asiantuntijat ja monet muutkin. Kommentoisin tuota pikselisiirtoa ensin. Mielestäni toteuttamisohjelman merkintävirheet pitäisi nostaa esiin myös ennenkuin se meneee kaupunginhallitukseen. Onko kyse tahallisesta merkintöjen siirtämisestä jonka tavoitteena on vaikuttaa kaavoitukseen vai vain esitystavasta. Ainoa taho joka tähän minun mielestäni pystyy vastaamaan löytyy kaupunginsuunnitteluvirastosta. Toinen kommenttini koskee kartta jossa esitetään Vartiosaaren ja Ramsinniemen irroittamista yleiskaavasta. Olen todella sitä mieltä että koko yleiskaavakäsittely oli suuri farssi valtuustossa. Miksi Vartiosaari käsiteltiin kaksi kertaa ja miksi käsittelyjärjestykseksi valittiin juuri tämä. Miksi mm Rene Hursti ja Helena Kantola söivät sanansa, Hurstin mukaan siihen vaikutti Rautavan lupaus VVA:n huvilan säästymisestä, absurdia koska huvilaa ei kaava edes uhannut. Pelottavaa että kaupungin tulevaisuudesta päätetään valtuustossa jonka jäsenet eivät joko tutustu lainkaan päätösasiakirjoihin tai viitsi tutustua muiden tuottamaan tietoon päätöksen tueksi. Toivottavasti saamme uuteen valtuustoon riittävästi valtuutettuja joilla on erilaiset toimintatavat. (Tämä ei ole vaalimainos!!!:D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menestystä vaalityöhön ja toivottavasti luonnon puolustajia pääsee valtuustoon. Teitä ei todellakaan ole liikaa (tai edes riittävästi) ehdolla.

      Toteuttamisohjelma ei ole vielä menossa kaupunginhallitukseen, koska onneksi kaupunkisuunnittelulalutakunta palautti sen valmisteluun evästyksellä ottaa huomioon valtuustossa hyväksytyt ponnet ja sitä on muistaakseni tarkoitus käsitellä uudessa lautakunnassa syksyllä.

      Jos yleiskaava läpäisisi nykyisessä muodossaan oikeuskäsittelyt, tuollainen Rastilan leirintäalueen kaltainen pikselipeli olisi asemakaavoituksessa täysin laillista. En sinänsä ole huolissani siitä, mihin kohtaan Rastilan leirintäalueelle rakennetaan vai rakennetaanko mihinkään. Rastila-esimerkki kuitenkin osoittaa, että pikseleitä aiotaan käyttää levittämään rakentamista sellaisillekin alueille, jotka on merkitty virkistykseen.

      Poista
  2. Hanna-Leena, HUOM! käyttämäsi äänestyskartta on vähän falski, nimittäin tuossa oli tosiasiallisesti äänestyksessä pelkästään Ramsinniemen rakentaminen. Siksi itse mainitsin tuosta äänestyksestä videoblogissani ( https://www.youtube.com/watch?v=7XGo-P7r8l0 ) vain kohdan Ramsinniemestä.

    Eli jos Hakasen ehdotus olisi mennyt läpi, ja sen jälkeen äänestettäessä Vartiosaaren osayleiskaavassa rakentaminen olisi voittanut kuten nyt, niin Vartiosaareen olisi rakennettu. Vartiosaaren kohtalo oli siis vasta osayleiskaavassa äänestyksessä, se viis-veisasi yleiskaavasta.

    KIITOS blogeistasi, myös tästä! :)

    Henkka Nyholm, Yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtaja, kh:n varajäsen ja kh:n edustaja ympäristölautakunnassa.

    JATKETAAN DUUNIA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkästään Ramsinniemenkin rakentaminen tarkoittaisi kokonaisen Laajasalosta Sipooseen ulottuvan vihersormen katkeamista. Mutta kyllä Vartiosaaresta päätettiin molemmissa kaavoissa, koska oikeusvaikutteisen yleiskaavakartan merkinnät eivät sulje sitä pois. Jos osayleiskaava olisi kaatunut äänestyksessä, saareen olisi voinut rakentaa samassa kokouksessa päätetyn yleiskaavan pohjalta. Tuplapäätöksen vuoksi esim. Museovirasto on joutunut Vartiosaaren osalta hakemaan muutosta moöempiin kaavoihin. Tällä on merkitystä muutoksenhakijoille, koska pahimmassa tapauksessa samansisältöisistä valituksista joutuu maksamaan tuplasti.

      Poista
    2. Ymmärrän pointin, ja se on totta valituksen puolelta, mutta valtuustoäänestyksessä se _ei_ pitänyt paikkaansa. Osayleiskaavan päätös olisi muuttanut yleiskaavan merkinnät (ei toisinpäin). :)

      Poista
  3. Thomas Wallgren piti keskiviikkona G. H. von Wrightin muistoseminaarissa aivan loistavan esitelmän G. H.:n kulttuurikritiikistä ja pessimismistä. Tiivistelmänä oli: GHvW katsoo että ns. kestävä kehitys on mahdottomuus. Wallgren kylläkään ei itse sitoutunut tuohon kantaan, mutta merkillisen ristiriitaista silti häneltä - kyetä eläytymään syvään pessimismiin ja samaan aikaan istua kaupunginvaltuustossa tekemässä tuollaisia päätöksiä. Ainoa "neuvoni": Turn on, tune in, drop out...

    VastaaPoista
  4. Osayleiskaavapäätöksellä ei olisi kumonnut yleiskaavapäätöstä Vartiosaaren osalta. Yleiskaavakartalla on merkintä, jossa todetaan, ettei yleiskaava korvaa Vartiosaaren osayleiskaavaa, mikäli tämä on tullut voimaan ennen yleiskaavaa. Jos siis Vartiosaaren osayleiskaava olisi hylätty tai yleiskaava saa lainvoiman ennen Vartiosaaren osayleiskaavaa, merkinnän voidaan tulkita tarkoittavan, että yleiskaava on voimassa myös Vartiosaaren osalta.

    Kannattaa myös katsoa tämän tekstin kuvituksena olevaa kuvaa yleiskaavan toteuttamissuunnitelman aikatauluista. Siinä Vartiosaaren kohdalla on merkintä jo käynnissä olevasta tai lähitulevaisuudessa alkavasta suunnittelusta.

    Jatketaan duunia, vaikka totta puhuen toivon, ettei minun tarvitsisi näistä kaava-asioista kirjoittaa, vaan luontoasiat huomioitaisiin suunnittelussa tai viimeistään päätöksenteossa muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän ehkä semantiikkaa, mutta osayleiskaavapäätös oli demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta (ml. puolueet) se ainoa oikea päätös ja mikä tahansa se olisi ollut olisi se myös lopulta ollut Vartiosaaren kohtalo (muutettuna mihin tahansa muihin dokumentteihin).

      Toteuttamissuunnitelmasta päätettiin niin että siinä ei vielä priorisoida tuota aikataululistausta, vaan se tehdään ohjelman palautuessa lopullisesti lautakunnan päätettäväksi. Itse olin tehnyt kokoukseen useat vastaehdotukset, joita ei kuitenkaan tästä syystä käsitelty. Itse olisin halunnut sen tehtävän alustavasti jo nyt eikä vasta päätettäessä lopullisesti asiasta.

      ja samalla tavalla toivoisin että näitä asioita ei tarvitsisi taistella läpi harmaan kiven. :(

      - Henkka Nyholm, Yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtaja, kh:n varajäsen ja kh:n edustaja ympäristölautakunnassa. (kaava-asioista kiinnostunut vasemmistolainen)

      Poista
    2. Vähän juridiikkaa, mutta viime kädessä kaikki puolueiden keskinäiset sopimukset ja lupaukset ovat pätemättömiä verrattuna oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan ja siihen kirjattuihin merkintöihin. Jos osayleiskaava olisi kaatunut ja yleiskaava nykyisenlaisena saisi lainvoiman, ei Vartiosaaren asemakaavoitusta todennäköisesti heti kehdattaisi aloittaa, mutta yleiskaavan merkinnät Vartiosaaren osalta tarkoittaisivat, että jossain vaiheessa asiaan palattaisiin.

      Mutta turha tuosta äänestyskartasta on tämän enempää keskustella. Minusta sekin tulkinta on riittävän paha, ettei valtuustosta löytynyt tuon enempää tukea Ramsinniemen säilymiselle.

      Poista
  5. Eipä vihreitä sitten kiinnostanut Vantaanjoen asiakaan, koska heidän sankarit kaupunginhallituksessa eivät pakottaneet asiaa edes keskusteluun. Niin kauan kun kuka tahansa ei samana aikaan sano vastustavansa väestönkasvua, niin lupaukset luonnon puolustamisesta ovat tyhjinä, eikä niitä kannata tosissaan ottaa. Ja taitaa olla niin, että tämä tällainen Babylonian rakentaminen tuo enemmän ääniä kuin minkään luontoalueen puolustaminen, joten ei poliitikon uraa haikailevien kannata mennä puskutraktorin eteen edes valtuustossa. Ei Staniuskaan ole halukas nousemaan sisäisen opposition johtoon ja luomaan jotain uutta kilpailevaa linjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Straniuksen nimeä ei ainakaan vielä näytä löytyvän vihreiden ehdokaslistalta. Onkohan hän todennut sisäisen opposition niin olemattomaksi ja vaikutusmahdollisuudet sen vuoksi vähäisiksi?

      http://www.helsinginvihreat.fi/kuntavaalit-2017/

      Poista
  6. Kuka keksi pikselit?24. tammikuuta 2017 klo 10.25

    Kuka tällaisen pikselöinnin on yleiskaavakarttoihin hyväksynyt? Kaavasuunnitelmat pitäisi esittää konkreettisessa muodossa, eikä epämääräisinä pikseleinä, joiden taakse todelliset suunnitelmat piilotetaan.

    VastaaPoista
  7. Aittasaareen ei onneksi suunnitella rakentamista, mutta siellä jo toimiva golfkenttä havittelee laajentumista, mikä sekin kyllä vaikuttaisi negatiivisesti alueen yleisiin luonto- ja virkistysarvoihin.

    VastaaPoista
  8. Kuka keksi pikselit?26. tammikuuta 2017 klo 10.20

    Hei Hanna-Leena, osaatko sanoa kenen aloitteesta tällainen pikselöinti on otettu yleiskaavassa käyttöön, ja kuka tällaisen pikselöinnin käytön kaavakartoissa on hyväksynyt?

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.