Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Vinkkejä ja linkkejä kaupunkimetsien puolustamiseen

Kaupunkiluontoa Lauttasaaressa 2.9.2017
Monet asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä puolesta. Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä kaupunkiluonnon puolustamiseen.
 
Tilaa tuoreimmat tiedot suunnittelusta sähköpostiisi

Helsingin kaupunkisuunnittelun kohteista pysyy parhaiten perillä tilaamalla tämän linkin kautta suunnitelmavahdin uutiskirjeen. Vahdin välityksellä saa noin kerran viikossa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista. Yksittäisten alueiden suunnittelun uutiskirjeet ovat tilattavissa täältä.
 
Kommentoi ja kehota naapureitasikin kommentoimaan, mutta älä masinoi
 
Jos olet huolissasi metsään tai muuhun luontoalueeseen kohdistuvasta suunnitelmasta, älä jää hiljaisesti harmittelemaan asiaa, vaan ota rohkeasti kantaa. Suunnitelmat etenevät osallistumis- ja arviointivaiheesta luonnoksiksi ja sen jälkeen ehdotuksiksi. Kaikissa näissä vaiheissa asukkailla on mahdollisuus jättää mielipiteitä tai muistutuksia, joiden aikatauluista saa tiedon uutiskirjeistä. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa sähköpostitse Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi.
 
Kehota myös ystäviäsi ja naapureitasi kommentoimaan, mutta neuvo heitä ottamaan kantaa omista lähtökohdistaan. Iso nippu samansisältöisiä viestejä on merkki masinoinnista, joka todennäköisesti vain ärsyttää vastaanottajia.
 
Muista palautekanava
 
Valitettavan usein kaupunkiluonnosta huolissaan olevat ihmiset keskustelevat vain keskenään. Vertaistuki on toki tärkeää, mutta ongelmien ratkomiseksi on tärkeää murtautua omasta kuplasta. Jos kaupunki saisi enemmän palautetta kaupunkiluonnon puolesta, ehkä sen säilyttämiseen alettaisiin suhtautua vakavammin.

Toimivin keino palautteen antamiseen löytyy tältä kaupungin sivulta. Jos jätät yhteystietosi, kaupunki on velvollinen vastaamaan sinulle ja voit seurata palautteesi etenemistä saamasi linkin avulla.
 
Osallistu järjestötoimintaan
 
Luontojärjestöt ja asukasyhdistykset ottavat kantaa luonto- ja virkistysalueiden puolesta. Kannanotot eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan ovat aina jonkun kirjoittamia. Toisin kuin monet luulevat, järjestöillä ei pääsääntöisesti ole palkattuja työntekijöitä lausuntojen laatimiseen.
 
Kirjoittaminen vapaaehtoistyönä on raskasta eikä yksittäisten aktiivien ole mahdollista perehtyä kaikkiin suunnitelmiin ja alueisiin. Jos siis tiedät uhanalaisen luontoalueen, jonka puolesta toivot luontojärjestöjen ottavan kantaa, paras tapa on lähteä itse mukaan toimintaan. Helsingissä toimivia luontojärjestöjä ovat mm. Helsy ja Tringa.

Ota yhteyttä poliitikkoihin

Suunnitelmista päätetään useammassa vaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa. Jos suunnitelma etenee ehdotukseksi, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy, siitä päättää seuraavaksi kaupunginhallitus. Jos suunnitelma läpäisee kaupunginhallituksen, lopullisen päätöksen sen hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto.

Kaava on päätöksenteon jokaisessa vaiheessa mahdollista hylätä tai palauttaa uuteen suunnitteluun. Seuraa siis esityslistoja ja ole yhteydessä poliitikkoihin. Muista kuitenkin, että kyse on enemmistöpäätöksistä, joten ei välttämättä riitä, että saat itsellesi läheiset ryhmät puolellesi. Muista myös, että luonnonsuojelijoiden ja asukkaiden lisäksi mm. rakennusteollisuuden edustajat ovat yhteydessä poliitikkoihin. 
 
Kun jäljellä on enää valitustie

Jos kaava hyväksytään valtuustossa, on siitä mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkempia ohjeita löytyy täältä. 
 
Huomaa kuitenkin, että muutoksenhaun tulee kohdistua kaavassa tai päätöksessä olevaan virheeseen, pelkkä mielipide ei riitä. Muista myös, että mikäli muutoksenhakusi ei menesty, maksettavaksesi tulee oikeudenkäyntimaksu. 
 
Tällä hetkellä hallinto-oikeuskäsittely maksaa 250 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 500 euroa. Hinnat ovat jo niin korkeita, että ne uhkaavat kansalaisten yhdenvertaisuutta. Opiskelijoilla, työttömillä ja muilla pienituloisilla ei enää välttämättä ole varaa hakea muutoksia päätöksiin.
 
Asukkaiden lisäksi myös järjestöt voivat hakea muutosta päätöksiin. Esimerkiksi Tringan valitus Helsingin yleiskaavasta on ladattavissa täältä.

Puolusta luontoa, älä vastusta rakentamista

Kaupunkiluonnon puolustajia leimataan usein suotta nimbyiksi. Esimerkiksi Meri-Rastilan osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä Helsingin Sanomat otsikoi asukkaiden vastustavan koteja 2000:lle, vaikka asukkaiden kannanotot olivat liittyneet metsään levittäytyvään rakentamiseen, ei niinkään rakentamiseen, jolle esitettiin täydennysrakentamiseen pohjautuvaa vaihtoehtoa.
 
Älä siis vastusta rakentamista, vaan mieti, miten asunnot olisi mahdollista toteuttaa luontoon levittämättä. Vaihtoehtojen on hyvä löytyä läheltä suunnittelualuetta ja pohjautua jo rakennetun ympäristön täydentämiseen.
 
Älä missään nimessä tarjoa vaihtoehdoksi muita luonto- tai kulttuurialueita, sillä näin osoitat vain asiantuntemuksen puutetta. Ikävimpiä kommentteja kaavakeskusteluissa ovat ehdotukset rakentaa jonnekin muualle, esimerkiksi "Sipoolta kaapatuille alueille".

Älä lannistu

Vaikka käyttäisit runsaasti aikaa ja luovuutta, et ehkä onnistu kaatamaan suunnitelmaa. Älä lannistu, sillä toiminnallasi voi silti olla vaikutusta. Varsinaisten voittojen sijaan tarjolla on ehkä torjuntavoittoja, mutta ilman toimintaa niitäkään ei olisi saavutettu.

4 kommenttia:

  1. Kiitos, tämä on hyvä kirjoitus, perustietoa mistä-missä-milloin kansalainen voi osallistua ja vaikuttaa.
    Tänään oli Hertsiassa Lähiö-Fest ja siellä oli monia asiantuntijoita joiden kanssa oli mukava keskustella ja vaihtaa mielipiteitä lähialueen asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina.

      Vuosaaressakin olisi eilen ollut Lähiöfest, mutta meiltä jäi valitettavasti käymättä.

      Päätin kerätä näitä kaavalinkkejä julkaisuun, koska minulta on niin usein kysytty, mistä tietoa saa. Toimiipahan tämä samalla muistilistana itsellekin.

      Poista
  2. Nimby Helsingissä3. lokakuuta 2017 klo 17.25

    Kehotus rakentaa jonnekin muualle kuulostaa tosiaan vähän nimbyilyltä, vaikka se ei sitä olisikaan. Ei kai kuitenkaan voi olla kiellettyä ehdottaa jotain nimeltä mainittua aluetta, jos asian perustelee. Eikö esimerkiksi Sipoo juuri hankittu Helsingin laajentumisen rakennusmaaksi? Ja rakentamistahan voi toki harrastaa myös muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingin viheralueilla.

    Nimbyily on rakennushankkeiden kannattajien pilkkanimi niiden vastustajille, eikä siitä kannata välittää. Kukaan ei ehdi ottaa kantaa kaikkeen, mitä kaupungissa suunnitellaan, joten silloin tietysti mielenkiinnon kohteena ovat ensisijaisesti omat lähiympäristöt, jotka asukkaat myös parhaiten tuntevat. Olisi outoa, jos asukkaat olisivat jäävejä omalla alueellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki Östersundom vallattiin rakennusmaaksi, mutta luontoarvojen puolesta se on monin tavoin huono vaihtoehto. Valloitus oli tyypillistä sen ajan toimintaa ja toivoisi, että nyt ymmärrettäisiin paremmin.

      Helsingissä on runsaasti mahdollisuuksia rakennettujen alueiden täydentämiseen esim. korottamalla rakennuksia. Monissa kohteissa purkavakin täydennysrakentaminen saattaisi olla jopa nykyisten asukkaiden etu. Yritysalueilla voisi kokeilla asumisen ja työpaikkojen sekoittamista. Eli vaihtoehtoja riittää ilman "Sipootakin".

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.