Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

perjantai 21. syyskuuta 2018

Mihin sitten voisi rakentaa?

Kyltti Mustavuoressa 5.5.2018
Kaupunkiluonnon säilymisestä huolehtimisen ei pitäisi kuulua pelkästään asukkaille. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu kaikille. Helsingin kaupunki onkin ohjelmissaan tunnistanut luontoalueiden merkityksen. Valitettavasti tavoitteet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet toimintaan.

Tuoreessa esityksessä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi tuodaan esiin kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina ja korostetaan niiden huomioimista asemakaavoituksessa:

"Helsingissä hiilivaraston on arvioitu tulevaisuudessa pienenevän yleiskaavan mukaisen uuden rakentamisen seurauksena (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014). Yleiskaavan todellista vaikutusta hiilivarastoihin on kuitenkin vaikea arvioida, sillä rakentamisen ja viheralueiden raja määritellään vasta tarkemmassa asemakaavatyössä. Asemakaavoituksessa ja rakentamisessa on oleellista pyrkiä ratkaisuihin, joilla säilytetään alueen merkittävimmät hiilinielut. Kaupunginvaltuustossa on vuonna 2016 päätetty Helsingin luonnonsuojeluohjelman (2015–2024) ja siinä esitetyn metsäverkoston toteuttamisesta osana yleiskaavaa. Sen mukaisesti muun muassa avoimia kohtia tulisi metsittää kaupungin viherverkoston vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi."

Kun lähtökohdaksi otetaan asukkaiden, luonnon ja ilmaston kannalta hyvä kaupunki, ei rakentamista enää pitäisi suunnitella metsä-, ranta- tai kulttuurialueille, vaan asunnoille tulisi löytää tilaa jo rakennetuilta alueilta. Monia aitoon täydennysrakentamiseen perustuvia ratkaisuja on kokeiltu Helsingissäkin, mutta ideoita voi hakea myös ulkomailta, esimerkiksi Saksasta.

Helsingin Sanomissa huhtikuussa julkaistun jutun mukaan kauppaketjut Lidl ja Aldi ovat Saksassa alkaneet rakentaa kerrostaloja liiketilojen päälle. Tällä tavalla voitaisiin täydennysrakentaa Suomessakin. Helsingissä asuntoja ja liiketiloja on yhdistetty ainakin Myllypurossa, jossa uuden ostoskeskuksen yhteyteen on rakennettu kerrostaloja, joiden viherpihat on sijoitettu liikerakennusten katoille.


Myllypuron ostoskeskus 6.9.2018
Saksassa asuntopulaa on ratkottu myös rakentamalla pientaloja olemassa olevien talojen päälle. Asiasta kerrottiin Helsingin Sanomissa 31.8.2018. Tämä sopisi hyvin Helsinkiinkin, jossa monien uusien kerrostalojen katoilla jo on konttimaisia rakenteita.

Katoille voi rakentaa paitsi pientaloja myös lisäkerroksia. Tätäkin on kokeiltu Myllypurossa, jossa vanhaan taloon on peruskorjauksen yhteydessä lisätty kaksi kerrosta.
Korotettu talo Myllypurossa 12.9.2018
Yksityiskohta talosta 23.8.2018
Myllypuron Alakiventiellä sijaitsevaan taloon tehty korotus on mielestäni onnistunut, mutta on sitä moitittu rumaksikin. Makuasioista voi aina kiistellä, mutta jos vastaava määrä asuntoja olisi sijoitettu metsään, kaupunkiluonnon tarjoamat elinympäristöt ja kytkeytyneisyys olisivat vähentyneet.

Lisärakennusoikeudesta hyötyvät myös asukkaat, sillä siitä saatavilla tuloilla on mahdollista rahoittaa talon vaatimia peruskorjauksia.

Parkkipaikkoja tuskin kukaan pitää kauniina. Saksassa on kehitetty tekniikka, jolla kerrostalo on mahdollista rakentaa parkkipaikan päälle tolppien varaan. Tästä tarkemmin Helsingin Sanomien jutussa. 

Eri puolilla Helsinkiä on täydennysrakentamiseen sopivia parkkipaikkoja katujen varsilla. Lisäksi esimerkiksi metroasemien liityntäpysäköintialueiden päälle olisi mahdollista rakentaa kerrostaloja tolppien varaan.

Tilaa rakentamiselle löytyisi Helsingistä myös esimerkiksi rata- ja tiekuiluja kattamalla. Sopivia kohteita olisi ainakin Vuosaaressa ja Kulosaaressa. Kattamista väitetään usein liian kalliiksi. Se on kuitenkin nähty mahdolliseksi Kehä I:llä Espoossa ja myös Kontulan kaupunkiuudistuksessa kattamista on suunniteltu.

Tämän kuilun voisi kattaa. Vuotie 21.9.2018
Miksi Helsingin kaupunki sitten edelleen pyrkii kaavoittamaan kaupunkiluontoon, vaikka tarjolla olisi monia vaihtoehtoja? Yhtenä syynä ovat helppoja ratkaisuja vaativat rakennusyhtiöt. Toinen syy on virkamiehissä ja päättäjissä: vaikka luonnon säilyttämisen tärkeys muistetaan toimintaohjelmia laadittaessa, se tuntuu unohtuvan siinä vaiheessa, kun pitäisi ryhtyä tuumasta toimeen.

Ajat ovat kuitenkin muuttumassa ja jo muutaman vuoden kuluttua suunnittelu todennäköisesti lähtee luonnon säilyttämisestä. On tärkeää huolehtia, että silloin vielä on mitä säilyttää.   
 
Aiheesta aiemmin: Mihin Helsingissä voisi rakentaa? 

6 kommenttia:

  1. Nykyarkkitehtuurin villitys näyttää olevan, että uusien kerrostalojen katoille rakennetaan erillisiä isoja kontteja, jotka roikkuvat puoliksi katon reunan ulkopuolella. Osaisiko joku arkkitehtuurin ammattilaisena kertoa, mikä tällaisen rakentamisen tarkoitus on? Se ei oikein avaudu tavalliselle kulkijalle.

    VastaaPoista
  2. Vanhoja kaupunginosia suojeltava25. syyskuuta 2018 klo 12.38

    On hyvä lähtökohta, että rakentamista ei pitäisi suunnitella metsiin ja rannoille, vaan asunnoille tulisi löytää tilaa jo rakennetuilta alueilta.

    Täydennysrakentaminenkaan ei silti ole ongelmatonta. Huonosti suunniteltu lisärakentaminen uhkaa monia vanhoja kaupunginosia, missä asukkaatkin viihtyvät. Ei tällaisia valmiiksi rakennettuja yhtenäisiä alueita kannata ruveta pilaamaan muutaman sadan uuden asukkaan takia. Rakennetaan mieluummin uudet alueet sen verran tiiviimmin.

    VastaaPoista
  3. Minusta olisi mielenkiintoista hypätä suoraan siihen kysymykseen, että kuinka suuri Helsingin on poliitikkojen mielestä oltava. Onhan vain ajan kysymys koska rakentaminen, eli kasvu, täyttää tietyn tilan jos se vain jatkuu vuodesta toiseen. Nyt vain kasvetaan ja kasvetaan, mutta mitään päämäärää ei ole. Ajatellaan vain että talouden täytyy kasvaa, joten kaupungin pitää sitä varten kasvaa. Onkin ikävää houmata, että ympäristönsuojelu on muuttunut luonnonsuojelusta siihen, että miten tehdään sama tuhotyö vihreän brändin alla. Enää ei puhuta luonnosta, vaan vihreästä teknologiasta ja rakentamisesta jotka kuitenkin tuottavat saman lopputoloksen kuin entinenkin teknologia ja rakentaminen. Huomattavaa sekin, että julkisuudesta ovat vetäytyneet, tai suljettu pois, kaikki jotka epäilevät tätä ajatusta jatkuvasta kasvusta. Nyt siellä sitten vihreitä arvoja edustaa kaiken maailman tukihuijarit ja veitikallaan ajattelevat masennuspotilaat. Tekevät itsestään niin epämiellyttäviä, että syntyy tilaa uudelle oikealle vihreälle puolueelle, kun ihmiset eivät halua tuohon nykyiseen enää koskea.

    VastaaPoista
  4. Malttia rakentamiseen1. lokakuuta 2018 klo 12.54

    Asuntopula ei asuntoja rakentamalla lopu, jos kaikki suomalaiset aiotaan asuttaa Helsinkiin. Ulkomaalaisista puhumattakaan. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

    VastaaPoista
  5. Taloja tolppien varassa6. lokakuuta 2018 klo 12.54

    Kirjoituksessa ehdotetaan, että parkkipaikkojen päälle rakennettaisiin kerrostaloja tolppien varaan. Hyvä ehdotus, mutta samalla kannattaisi rakentaa parkkipaikan ympärille myös seinät. Kuka haluaisi asua avonaisen parkkipaikan päälle rakennetussa kerrostalossa?

    VastaaPoista
  6. Hyviä rakennuspaikkoja16. lokakuuta 2018 klo 16.19

    Kaupunkisuunnitteluvirasto on keksinyt hyviä paikkoja täydennysrakentamiseen. Keväällä ilmestyneessä kaavoituskatsauksessa kerrotaan esimerkiksi, että Herttoniemessä tutkitaan uusien asuintalojen rakennuspaikkoina viheralueiden reunoja, jotka limittyvät korttelialueisiin. (62)

    Laajasalossa taas tutkitaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen paikoissa, joissa rakentaminen tukisi virkistysalueen käyttöä. (74)

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.