Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Helsinki voisi pyrkiä lintupääkaupungiksi

Mustarastas Pihlajamäessä 31.12.2017
Helsinki on kaupunkistrategiassaan vuosille 2017 – 2021 kertonut pyrkivänsä maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Tämä on konsulttivetoista toiveajattelua. Jokainen hiukankin muissa suomalaisissa kaupungeissa aikaa viettänyt tietää, että isoja muutoksia pitäisi tapahtua ennen kuin Helsingistä olisi edes Suomen toimivimmaksi kaupungiksi.

Superlatiiveihin mieltyneiden Helsingin virkamiesten ja päättäjien kannattaisikin miettiä uutta näkökulmaa. Helsingissä on kosteikkoja, saaristoa, luonnonrantoja ja kohtalaisen vanhoja metsiä. Miten olisi, jos Helsinki pyrkisi olemaan maailman tai edes Euroopan lintupääkaupunki?

Lintupääkaupungiksi pyrkiminen osoittaisi Helsingin olevan ajan hermoilla, sillä Suomea ja koko maapalloa vaivaavaan lintukatoon on vihdoin puututtava. Helsingin toimet ovat toistaiseksi heikentäneet lintujen mahdollisuuksia: esimerkiksi puita on pesimäaikaan kaadettu niin rakenteilla olevan Raide-Jokerin varrelta kuin muualtakin, mikä on tarkoittanut varmaa tuhoa pesäpoikasille.

Toiminta on kyseenalaista siinäkin mielessä, että kaikki lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan.

Pesimäaikaan kaadettuja runkoja Sjökullan niityllä 25.5.2019
Miten Helsinki sitten voisi päästä lintupääkaupungiksi?

1. Suositaan luonnonhoidossa niin sanottua hallittua hoitamattomuutta

Luonnonhoidosta tulee pidättäytyä pesimäaikaan ja sen tulee muutenkin olla maltillista. Vanhat metsät, joissa on runsaasti lahopuuta, tarjoavat monille lintulajeille sekä pesäpaikkoja että ravintoa. Jos puun kaataminen on välttämätöntä, on kanto jätettävä mahdollisimman korkeaksi ja runko maapuuksi.

2. Ei levitetä pöhinää rannoille

Valitettavasti Helsingin merellinen strategia on talous- ja pöhinälähtöinen. Virkamiehet ja päättäjät puhuvat rantojen avaamisesta ikään kuin ne nyt olisivat jotenkin suljettuja. Heille tiedoksi: Helsingin rannat ovat muutamia yksityiskiinteistöjä lukuunottamatta kaikille avoimia ja niihin on mahdollista mennä ilman, että rantametsien puustoa poistettaisiin tai rannan tuntumaan rakennettaisiin kahviloita, välinevuokraamoja tai pikkumökkejä.

Rannoilla tapahtuva harmittomaltakin vaikuttava toiminta saattaa olla linnuista uhkaavaa. Kallahdenniemen varjoliitäjät ovat vuosien kuluessa ehtineet karkottaa lintuja niemen tuntumasta. Entä kuinka moni hautova emo hylkäsi pesänsä, kun drone huristeli Uutelan yllä kuljettamassa lohisalaattia pormestari Jan Vapaavuorelle

Pöhinän levittäminen rannoille tarkoittaa linnuille elinympäristöjen menettämistä tai pesien tuhoutumista, joka voi olla tahatonta kuten tässä Mikko-Pekka Heikkisen kolumnissa. Helsingin saarille pitäisikin suunnitella pikemminkin rauhallista ja rajatuille reiteille ohjattua virkistyskäyttöä kuin mökkikyliä ja ravintolapalveluita.
 
3. Jätetään pensaat leikkaamatta

Pensaat on kaupungissa tapana leikata mataliksi erityisesti syksyisin. Leikkaamattomina niistä olisi kuitenkin hyötyä pikkulinnuille, jotka löytäisivät niistä paitsi ravintoa myös suojaa petolintuja vastaan.   

4. Myös liikennevihreä voi olla elinympäristö

Niin sanottua liikennevihreää pidetään usein vähäpätöisenä, mutta sekin voi toimia elinympäristönä tai ainakin levähdyspaikkana. Esimerkiksi kolme vuotta sitten satakieli lauloi pienellä lehtipuu- ja pensaskaistaleella Itäkeskuksen tuntumassa Kehä I:n ja Vanhanlinnantien risteyksessä. Pariin vuoteen linnunlaulua ei ole kuulunut, sillä sekä pensaat että puut on kaadettu. 

5. Luovutaan luontoalueita vievistä rakennushankkeista

Eniten haittaa niin linnuille kuin luonnon monimuotoisuudelle yleensäkin aiheutuu luonnontilaisten ja niiden kaltaisten alueiden muuttamisesta rakennetuiksi. Esimerkiksi osittain kaavoituksen uhkaamasta Meri-Rastilan metsästä Helsingin kaupunkiympäristön julkaisu 2018:8 Helsingin tärkeät lintualueet ja merkittävä linnusto toteaa näin: "Alueen huomioon ottamisen kannalta on tärkeää: koko alueen, etenkin soistuvien alueiden säilyminen luonnontilaisena; runsas lahopuusto; alueen kytkeytyneisyys."

Asuntoja tarvitaan, mutta niitä on mahdollista rakentaa kaupunkirakennetta tiivistäen muualle kuin luontoon. Olen kerännyt vinkkejä toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista tänne.

Unohdetaan siis haihattelu maailman toimivimmasta kaupungista ja tehdään Helsingistä lintupääkaupunki. Linnuille hyvä ympäristö on sitä myös ihmisille.
 

5 kommenttia:

  1. Jos maailman toimivin kaupunki tarkoittaa loputonta digisähläystä, vanhojen asuinalueiden määrätietoista pilaamista täydennysrakentamisella ja viheralueiden tuohoamista rakentamisen ja suuruudenhullujen liikennehankkeiden takia, en halua elää maailman toimivimmassa kaupungissa.

    VastaaPoista
  2. Jezz, taas niin painavaa asiaa. Rannoille ja vesien päälle sekä saariin rakentamistsa en ymmärrä ollenkaan. Ne on paikkoja, joita ei saa millään takaisin kun tullaan katumapäälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Eilen kävin pitkästä aikaa Stansvikissä ja on vaikea ymmärtää, miksi päättäjät ovat olleet valmiita tuhoamaan niin hienon rantametsän.

      Poista
  3. Tämä tiivistysrakentaminen merkitsee rasitusta kaupunkiympäristölle. Kun rakennamme tietyn määrän asuntoja, niin tarvitsemme tietyn määrä jäähalleja, potkupallokenttiä, palloiluhalleja, uimahalleja, lenkkipolkuja, koirapuistoja, kirjastoja, elokuvateattereita + muita teattereita, päiväkoteja, nuorisotaloja jne...

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.