Mielipide Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista

Meri-Rastila 28.4.20202

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistot löytyvät täältä. Valitettavasti aineistoista puuttuu saatekirje, jossa kerrottaisiin, mihin mennessä mielipiteet tulisi jättää. Suosittelen kuitenkin lähettämään ne viimeistään 20.5.2020.

Suunnitteluperiaatteita voi kommentoida myös Kerro kantasi -palvelussa 20.5.2020 saakka (linkki sivustolle).

Alla on kirjaamoon tänään lähettämäni mielipide:

MIELIPIDE VARTIOKYLÄNLAHDEN SUUNNITTELUPERIAATTEISTA

RASTILANRANTA

On useita syitä, miksi Rastilanranta pitäisi jättää rakentamatta ja suunnittelualueella sijaitseva metsä ja niittyalue säilyttää nykyisellään. Tässä niistä muutamia: 

 

Rakentamisen hyväksyminen osoittaisi poliittista epärehellisyyttä

 

Alueelle rakentaminen olisi epärehellistä niin virkamiehiltä kuin poliitikoiltakin. Kun Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaava aikoinaan hyväksyttiin valtuustossa niukasti, suunnitelmaa perusteltiin väitteellä, ettei asukkaiden vaihtoehdoksi tarjoama Meri-Rastilan rakennetun alueen täydentäminen olisi mahdollista. Täydennysrakentaminen on sittemmin osoittautunut mahdolliseksi ja sen suunnittelu on pitkällä, joten kaupunkirakenteen levittämisestä metsään tulisi rehellisyydenkin nimissä nyt luopua.

Meri-Rastilan metsä on osa seudullista vihersormea

Meri-Rastilan metsä on osa Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvaa seudullista vihersormea. Luontoarvojen ja luonnon kytkeytyneisyyden pitäisi yksinäänkin olla riittävä syy luopua osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta.

Myös Margus Ellermaa on Helsingin kaupungin julkaisussa Helsingin merkittävät lintualueet ja pesimälinnusto kiinnittänyt huomiota kytkeytyneisyyden merkitykseen. Meri-Rastilan metsän osalta hän toteaa: "Alueen huomioon ottamisen kannalta on tärkeää: koko alueen, etenkin soistuvien alueiden säilyminen luonnontilaisena; runsas lahopuusto; alueen kytkeytyneisyys." (Julkaisu on ladattavissa täältä.)

 

Metsän merkitys asukkaiden hyvinvoinnille

Useat tutkimukset ovat osoittaneet kaupunkiluonnon terveysvaikutukset. Luontoalueiden läheisyyden on todettu tasaavan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsät ja muut luontaiset alueet siis vähentävät eriarvoistumista pelkällä olemassaolollaan.

Kevät 2020 on osoittanut, että luonnontilaisen kaltaisia virkistysalueita on asukasmäärään nähden liian vähän. Mobiilidataan perustuva selvitys osoittaa, että Meri-Rastilan metsä on yksi niistä alueista, jotka ovat koronatilanteen vuoksi ruuhkautuneet ulkoilijoista (tarkemmin kaupungin sivuilla olevassa kartassa). Yhdellekään luontoalueelle ei enää asukkaiden virkistystarpeenkaan näkökulmasta ole varaa rakentaa.

 

Meri-Rastilan metsä kuuluu koronakevään ruuhkauttamiin alueisiin.

 

Metsällä on tärkeä merkitys vilkkaasti liikennöidyn Vuosaaren sillan melu- ja pakokaasuhaittojen suodattamisessa. Jos alueelle rakennettaisiin, melulle ja saasteille altistuisivat paitsi uudisrakennusten, myös jo olemassa olevien talojen asukkaat.

Suunnitelma on vanhanaikainen

Suunnitelma on auttamatta vanhanaikainen tilanteessa, jossa suurimpia ongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos. Helsingin kaupunki on itsekin myöntänyt kaupunkimetsien merkityksen yleiskaavan ilmastovaikutusten raportissa. Tässä on suora lainaus raportista: ”Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”

Vastuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä kuuluu kaikille – myös Helsingin kaupungille. Iso osa Suomen metsistä on talouskäytössä, jonka vuoksi kaupunkimetsistä on tullut viimeisiä turvapaikkoja monille vanhojen metsien lajeille. Esimerkiksi tikkalintuja on tästä syystä runsaasti Meri-Rastilassa, samoin aiemmin kaupunkeja kaihtaneet korpit ovat löytäneet metsän. Esimerkiksi töyhtötiainen ja hömötiainen pesivät Meri-Rastilan metsässä. Suunnittelualueelta on löytynyt myös erittäin uhanalaista lahokaviosammalta (Olli Manninen, 5.1.2020).

Luonnon monimuotoisuuskadon ja ilmastonmuutoksen vuoksi kaupunkisuunnitteluun liittyviä ratkaisuja on tehtävä muiden kriteerien kuin rakennusliikkeiden tai talouselämän vaikuttajien toiveiden perusteella. Muualle kuin luontoon sijoittuvia rakennuspaikkoja löytyy Helsingistäkin. Olen käsitellyt aihetta tässä kirjoituksessa.

Lopuksi

Keskityin mielipiteessäni kommentoimaan Meri-Rastilan metsään suunnitellun ns. Rastilanrannan osuutta. Totean kuitenkin, että myös Puotilanrannan suunnitelma on ongelmallinen, koska se sisältäisi merentäyttöjä, jotka vahingoittaisivat Vartiokylänlahden herkkää meri- ja rantaluontoa.

Rastilanrannan suunnitelmasta on luovuttava kokonaan. Puotilanrannan alue on suunniteltava uudestaan niin, ettei rakentaminen edellytä merentäyttöjä. Tämä on mahdollista esimerkiksi kansirakenteita käyttämällä.

Helsingissä 28.04.2020

 

Hanna-Leena Ylinen