Tasapäistämällä ei synny kiinnostavaa kaupunkia

Kaupunkisuunnitteluvirasto on perustellut Meri-Rastilan länsirannan metsäalueen rakentamista alueellisen eriytymisen torjunnalla.  Puhe segregaatiosta on ollut paitsi asukkaita loukkaavaa, myös monin tavoin virheellistä. Keskustelussa on mm. unohdettu, että Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu lähes pelkästään kovan rahan asuntoja. Lisäksi huoli alueen sosiaalisesta hyvinvoinnista on suuntautunut väärin. Tutkimusten mukaan luontoalueiden läheisyys mm. tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja.

Segregaatiokeskustelussa on ollut myös jotain epämääräisen häiritsevää, johon vastaamiseen on ollut vaikea löytää sanoja. Virkamiesten ja joidenkin poliitikkojen puheista on ollut luettavissa, että ihmisiä voidaan arvottaa heidän taustansa tai asumismuotonsa perusteella. Tällainen asenne on mielestäni akateemista rasismia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 11.12.2012

Rakentamisen jälkiä Meri-Rastilan Ramsinrannassa, kuva Olli Vento.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.12.2012 Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen äänin 5 - 4. Metsän puolella olivat jälleen Vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Metsää vastaan äänestivät Kokoomuksen ja SDP:n edustajat. Lopputulos ei yllättänyt, vaikka lautakunnalla olisi ollut useita syitä olla hyväksymättä ehdotusta.

- Alueelle on tehty kaksikin vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotka osoittavat, että kaupungin asettama asukastavoite on saavutettavissa metsään koskematta.
- Helsingin kaupunginhallitus on kolmen lautakunnan tukemana hyväksynyt ajatuksen Helsingin metsiensuojeluverkoston kehittämisestä. Meri-Rastilan länsirannan metsäalue täyttää Uudenmaan liiton kehittämät maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit. Luontojärjestöt ovat jo aiemmin tehneet siitä suojeluesityksen.
- Alueella on tehty valtion tuella METSO-kartoituksia, joiden tuloksia ei ole vielä julkistettu.
- Osallisten kuuleminen on hoidettu vain muodollisuutena.
- Kaavoitusprosessiin on liittynyt monia kummallisuuksia. Ehdotus on mm. vallitsevan maakuntakaavan vastainen.
- Ehdotus tuotiin kiireellä kautensa juuri päättävään lautakuntaan tilanteessa, jossa myös kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö on vaihtumassa.
- Kriittinen keskustelu ”maan tavasta” kuntien toiminnassa on vasta alkamassa. Tämän prosessin perusteella näyttää selvältä, että keskustelulle on tarvetta. 

Luontojärjestöjen kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta

Meri-Rastilan länsirannan metsästä, kuva Olli Vento.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kannanotto Meri-Rastilan länsirannan yleiskaavaehdotuksesta löytyy täältä.

Toinen avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Meri-Rastilan länsirannan metsää, kuva Olli Vento.

 ASUKKAAT EIVÄT VASTUSTA KAAVAEHDOTUSTA KEVYIN PERUSTEIN

Helsingin kokoisessa kaupungissa päättäjät eivät käytännössä ehdi kunnolla perehtyä niihin asioihin, joista päättävät. Tämä antaa virkamiehille runsaasti valtaa, sillä he pystyvät ohjaamaan esim. kaavoitusta tietäen, ettei poliitikoilla ole mahdollisuutta esitysten todellisten vaikutusten selvittämiseen.  Silloin, kun jotain esitystä vastaan nousee voimakas vastarinta, päättäjien tulisi kuitenkin pysähtyä ja miettiä, mistä on kysymys. Kukaan asukkaista ei lähde vastustamaan kaupungin hankkeita kevyin perustein – niin raskasta ja monenlaista osaamista vaativaa aktiivisuus on. Todistustaakka on käytännössä sälytetty heikommalle osapuolelle eivätkä kaikkein perustelluimmatkaan argumentit näytä riittävän. Asukasaktiivien selvitystyö voidaan kuitata pelkällä olankohautuksella.

Päätöstä Meri-Rastilasta ollaan tekemässä vedenjakajalla. Kriittinen keskustelu ”maan tavasta” kuntien toiminnassa on vasta alkamassa. Nyt näyttää pelottavasti siltä, että Meri-Rastilan osayleiskaava yritetään runnoa läpi ennen kuin keskustelussa ehditään edetä konkretiaan.

Meri-Rastilan ala-asteen koulu on mukana SLL:n koulumetsähankkeessa

Koulumetsässä on suunnistettu, kuva Olli Vento (kesällä 2012)

Viime perjantaina (30.11.2012) oli Helsingin Sanomissa juttu otsikolla "Koulumetsä on luokkahuoneen lisäsiipi". Jutussa Meri-Rastilan koulun oppilaat kuvaavat lähimetsäänsä.

Jutun luettuani kysyin SLL:n koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahilta, onko Meri-Rastilan ala-aste mukana koulumetsähankkeessa ja sain myönteisen vastauksen sekä linkin koulumetsäkilpailuun, jossa Meri-Rastilan ala-asteen työtä kuvataan näin:

"Työn laatijana on ollut alkuideoinnista lähtien koko luokka. Idea kuvista nousi myös oppilailta, kuva kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Metsä on meille kaikille tärkeä oppimisympäristö, mutta myös vapaa-ajan viettopaikka. Työmme on myös vastalause Meri-Rastilan metsien ja Ramsinniemen rakentamissuunnitelmille, jotka ovat olleet vireillä jo vuosia. Me Meri-Rastilan ala-asteelta huudamme kovaan ääneen: tämä metsä on meille tärkeä!" Meri-Rastilan koulun opettaja Noora Nurmola kiteyttää.

Kilpailutyö löytyy täältä.

Kolme kuvaa rakennustyömaalta Meri-Rastilassa

Olen seurannut rakentamista Meri-Rastilassa yli kahdeksan vuoden ajan. Alla on kolme kuvaa työmaalta, joka sijaitsee Meri-Rastilassa Hiidenmaankadun ja Naissaarenraitin kulmassa. Kalliot räjäytettiin jo keväällä 2011 ja rakentaminen näytti alkavan keväällä 2012. Jostain syystä työ ei ole sittemmin edennyt.

Kesäkuu 2012, kuva SV

Sama työmaa syyskuussa 2012, kuva Olli Vento

Ja joulukuussa 2012, kuva SV

Aiemmat blogini rakennustyömaihin liittyen:

Rakentamisen jäljet ennen ja nyt

Meri-Rastilassa on useita rakennustyömaita

Avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JÄSENILLE

Sain tiedon, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Meri-Rastilan länsirannan kaavoitusprosessia kokouksessaan 27.11.2012. Tieto oli jossain määrin yllättävä, sillä on erikoista, että nykyiseen lautakuntaan viedään heti kunnallisvaalien jälkeen asia, joka ei ole luonteeltaan kiireellinen, mutta sitäkin kuumempi. Tilanteen poikkeuksellisuutta lisää, että vuoden vaihteen jälkeen myös KSV:n virastopäällikkö on vaihtumassa, kun Mikko Aho korvaa Tuomas Rajajärven.

Meri-Rastilan asukkaiden kunnallisvaalikäyttäytymisessä oli nähtävissä kaksi merkittävää tekijää. Perinteisesti sosiaalidemokraattivaltaisen alueen suurimmaksi puolueeksi nousi Vihreä Liitto, joka edellisessä lautakuntakäsittelyssä Vasemmistoliiton ja RKP:n ohella tuki Meri-Rastilan metsäluonnon säilyttämistä. Toiseksi alueen äänestysaktiivisuus oli alhainen, mikä saattaa johtua joidenkin puolueuskollisten äänestäjien jäämisestä kotiin sekä siitä, että monet asukkaista ovat menettäneet luottamuksensa poliittiseen järjestelmään.

Katso kuvat OURCity-näyttelyn avajaisista

OURCity blogista löytyy valokuvia Stoan näyttelyn avajaisista.

Metron haavoittuvuudesta

Metro Rastilan aseman tuntumassa, kuva EV.

Olen kahteenkin otteeseen kirjoittanut Helsingin metron haavoittuvuudesta: ensin Elonkehään ja sitten tähän blogiin. Kerran keskustellessani metron kapasiteetin riittämättömyydestä, minulle esitettiin vasta-argumentiksi, ettei kapasiteetti voi loppua kesken, koska metroon mahtuu paljon Helsinkiä isommissakin kaupungeissa kuten Lontoossa ja New Yorkissa. Keskustelukumppaniltani oli jäänyt huomaamatta, että toisin kuin Helsingissä, jossa metro on suunniteltu pitkän i:n muotoiseksi, se isommissa kaupungeissa muodostaa verkoston.

James Hansen - jälleen kerran

Kesällä 2011 kirjoitin Elonkehä-lehteen arvion James Hansenin kirjasta Storms of My Grandchildren. Kirja ei tuolloinkaan ollut uusi, sillä se ilmestyi jo vuonna 2009. Edelleen se on kuitenkin paitsi kääntämättä suomeksi, myös valitettavan ajankohtainen. Hansen kuvaa konkreettisesti niin ilmastonmuutokseen liittyvän uhkan kuin taustalla pyörivän poliittisen pelin, johon ympäristöliikekin on osittain lähtenyt mukaan.

Tänä vuonna sain mahdollisuuden kirjoittaa Hansenin kirjasta uuden arvion Peruste-aikakauskirjaan. Koska käytettävissäni oli tilaa kaksi kertaa niin paljon kuin Elonkehän arviossa, pystyin esittelemään kirjan sisältöä laajemmin.

Uusi arvio Hansenin kirjasta löytyy täältä.

OURCity-näyttelyt Laiturilla ja Stoassa

Designpääkaupunkivuoden hankkeena toteutettu Meri-Rastilan vaihtoehtoinen kaavasuunnitelma on tällä hetkellä esillä kahdessakin paikassa. Laiturin näyttely jatkuu 10.11.2012 saakka. Stoan 1.12. asti jatkuvan näyttelyn avajaisia puolestaan vietettiin eilen.

Pro Meri-Rastila halusi avajaisissa kiittää OURCity-ryhmää sen alueemme hyväksi tekemästä työstä. Arkkitehdit Tristan Hughes ja Marcelo Diez Gutiérrez ottivat ryhmänsä puolesta vastaan kunniakirjat Pro Meri-Rastilan Jaana Pylkkäseltä.

Jaana Pylkkänen luovutti kunniakirjan arkkitehti Tristan Hughesille.

Arkkitehdit Marcelo Diez Gutiérrez ja Tristan Hughes.

PS. Pro Meri-Rastila haluaa jatkaa osallistavaa kaupunkisuunnittelua ja on siksi hakenut demokratiapilottihankkeeksi:

http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/

Vielä vähän vaaleista

Kyltti metsässä

Pari viikkoa ennen kunnallisvaaleja näin Meri-Rastilan metsässä kylttejä, joissa äänestäjiä muistutettiin siitä, että Kokoomus ja SDP äänestivät lautakunnassa metsään rakentamisen puolesta. Valitettavasti minulla ei tuolloin ollut kameraa mukana ja seuraavana päivänä kyltit oli ehditty jo poistaa.

Myöhemmin yksi kylteistä oli löytynyt nuhjaantuneena ja joku oli ripustanut sen uudelleen puuhun, jolloin sain otettua kuvan. Kyltit tekivät paluun vaalipäivänä 28.10.2012 ja näin monien ihmisten pysähtyvän niitä lukemaan.

Kyltit ovat esimerkki uudenlaisesta aktiivisuudesta, jossa asukkaat pyrkivät vaikuttamaan vaaleihin muutenkin kuin vain omalla äänellään.

Uria Meri-Rastilan rantakalliossa

Geologi Antti Salla huomasi osallistuessaan lokakuun alussa Meri-Rastilan retkelle, että yhdellä rantakallioista on mystisiä uria, joille hän ei ainakaan heti osannut keksiä selitystä. Jääkausi ei kuitenkaan ole niitä aiheuttanut.

,

Uria rantakalliossa, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Edelleen uria, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Uria on kalliolla laajasti. Samalta kallio-osuudelta löytyi myös numeromerkintä:

Rantakallio, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Tietääkö kukaan selitystä kalliossa oleville urille tai niiden tuntumasta löytyvälle numerolle?

PS. Kirjoitukseni kallion tuntumassa sijaitsevasta "mysteerikivestä" löytyy täältä.

Vettä Meri-Rastilassa

Alkuvuodesta Helsingin kaupunki kertoi tiedotteessaan, että tulvat ovat suurin ilmastonmuutoksen kaupungille aiheuttamista riskeistä.

Luonnontilainen viheralue on paras keino tulvavesien imeyttämiseen. Pienikin rakentaminen muuttaa veden luontevaa kulkua.

Vormsi, Meri-Rastila, 21.10.2012. Kuva: Olli Vento

Meri-Rastilassa on ollut Vormsi-niminen polku, jolla pystyi kulkemaan joko kävellen tai polkupyörällä. Viime keväänä kaupunki kuitenkin rakensi siitä kevyen liikenteen tien. Veden kulku pienessä metsikössä muuttui ja seuraus on nähtävissä yllä olevassa kuvassa: maaperä ei ole enää jaksanut imeä sadevesiä ja Vormsin vieressä on pieni lampi.

Vettä on Meri-Rastilassa riittänyt muutenkin. Tässä on video metsästä mereen virtaavasta purosta:

Vettä on Meri-Rastilassa riittänyt muutenkin. Yllä on video metsästä mereen virtaavasta purosta. Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat edelleen ja luonnontilaiset alueet ovat entistä tärkeämpiä veden luontevan kulun turvaajina. Tämänkään vuoksi Meri-Rastilan länsirannan metsään ei tulisi rakentaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kertonut päättäjille ja asukkaille, että Meri-Rastilan kuusikorpi säilytettäisiin, vaikka rantametsään rakennettaisiinkin. Kuusikorven säilyminen olisi arvioiden mukaan mahdollista, jos kaksi edellytystä toteutuisi yhtä aikaa: 1) rakennettavalle alueelle jäisi riittävästi puita suojaamaan korpea ja 2) vesiolosuhteet eivät muuttuisi.

Osallisten kuluttajansuojan kannalta olennainen tieto on kuitenkin jäänyt puuttumaan: metsään on mahdotonta rakentaa niin, että vesiolosuhteet eivät muuttuisi.     

Osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihanke

 

Meri-Rastilaa, kuva Olli Vento

Tutustu Pro Meri-Rastilan demokratiapilottihakemukseen tästä.

Retki Meri-Rastilan luontoalueelle 7.10.2012

Retki alkoi muinaisrannan tuntumasta, kuva: Olli Vento.

Laajasalolainen vaaliehdokas Piia J. Häkkinen (vihr.) järjesti sunnuntaina 7.10.2012 retken Meri-Rastilan metsään. Oppaina retkellä olivat Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander, biologi Kati Vierikko ja geologi Antti Salla.

Osallistavan kaupunkisuunnittelun alkeita demareille

Arkkitehti Tristan Hughes Vuotalolla 27.9.2012

Demarit ovat olleet ongelma meille Meri-Rastilan metsän puolustajille. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa SDP:n edustajat liittoutuivat Kokoomuksen kanssa ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai luvan jatkaa Meri-Rastilan metsäalueelle suunnittelemista äänin 5 – 4. Metsän säilyttävän OURCity-vaihtoehtokaavan puolella olivat vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat. 

Kun Matti Niemi, toinen kaupunkisuunnittelulautakunnan demarijäsenistä, lupasi tulla keskustelemaan asukkaiden kanssa, päätimme tarttua tilaisuuteen. Ehkäpä ongelmaamme löytyisi ratkaisu. Sitä paitsi Luonnonsuojelija-lehti oli kysynyt puoluesihteereiltä tärkeimpiä ympäristöpoliittisia linjauksia ja SDP:n vastauksessa oli, että ”kuntalaisilla on oltava riittävästi laadukkaita lähivirkistysalueita retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen”. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi siis ongelmallista, jos demarit vaalien jälkeenkin olisivat tukemassa Meri-Rastilan metsään rakentamista.

Meri-Rastilaan halutaan osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottikohde

Meri-Rastilaa, kuva: Olli Vento

Pro Meri-Rastila on lähettänyt hakemuksen Helsingin kaupungin osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihankkeeksi.

Östersundom - kauneinta Helsinkiä (toistaiseksi)

Östersundom, 15.9.2012, kuva: Olli Vento

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys järjesti lauantaina 15.9. geologian päivän syysretken, jolla tutustuttiin Mustavuoren ja Kantarnäsin monimuotoiseen luontoon ja geologisiin kohteisiin. Osa paikoista, joissa kuljimme, oli minulle entuudestaan tuttuja, mutta joissakin kävin ensimmäistä kertaa.

Retken kauneimmalla kohdalla kuulin, että tämä on sitä Östersundomia, jonne halutaan rakentaa. Järkytyin, mutta en yllättynyt. Kokemukseni mukaan kaupunkisuunnittelijat eivät näe luontoa - he näkevät kartalla olevan valkoisen alueen.

Retken jälkeen sain sähköpostiini seuraavat Helsingin rantoihin liittyvää politiikkaa kuvaavat linkit:

http://wadenstrom.blogspot.fi/2012/09/talosaari.html

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/144

: 

Meri-Rastilan metsän promootiovideo

Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, että Meri-Rastilan metsää puolustavat myös muut kuin merirastilalaiset. Taustalla on monenlaisia toimijoita, jotka tekevät työtä puolestamme, mutta eivät pidä meteliä itsestään. Luonnonsuojelijat ilmestyivät pyytämättä paikalle juuri, kun heitä tarvittiin. Enkä vieläkään tiedä, kuka antoi Yleisradion toimittajalle vinkin, että metsästä kannattaisi tehdä ohjelma. 

Borislav Borisov on yksi metsän puolesta taustalla toimineista. Hän kävi vuoden aikana useita kertoja Meri-Rastilassa kuvaamassa. Sain tiedon hänen aikeistaan koota aineistosta metsälle promootiovideo vasta, kun pari viikkoa sitten päädyin itse mukaan materiaaliin.   

Borislavin koostaman videon voi katsoa täältä.

Vale, emävale, tilasto

Tälle tontille oltiin muutama vuosi sitten aloittamassa rakentamista, Ramsinranta II, Meri-Rastila. Kuva: Olli Vento

Lähetin 3.9.2012 muutamille poliitikoille linkin Meri-Rastilan rakennustyömaista kirjoittamaani blogiin. Saateviestissä kerroin, että toisin kuin KSV väittää, Meri-Rastilan jo rakennetusta tai kaavoitetusta pinta-alasta noin puolet on varattu omistusasunnoille. Yhdessä saamassani vastauksessa minua pyydettiin kertomaan, mitä tarkoitan ilmaisulla ”karttaa katsomalla”. Kyseinen poliitikko viittasi tilastoon, jossa Meri-Rastilan asuntokantaa verrattiin koko Helsingin asuntokantaan.

Kopioin tähän hänelle 4.9. lähettämäni vastauksen:

Meri-Rastilassa on useita rakennustyömaita

KSV on perustellut haluaan rakentaa Meri-Rastilan rantametsään sillä, että alueella ei ennestään olisi kovan rahan asuntoja. Karttaa katsomalla kuitenkin huomaa, että Meri-Rastilassa on väitettyä monipuolisempi asutus. Verkkotien seudulla on pientaloja usealta vuosikymmeneltä ja Ramsinniemi on historiallinen huvila-alue. Lisäksi Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu pääasiassa omistusasuntoja. Useita taloyhtiöitä on tälläkin hetkellä rakenteilla.

Meri-Rastilan metsän mysteerikivi

Meri-Rastilan mysteerikivestä on louhittu paloja ja siinä on poran reikiä.

Kesän aikana olen inventoinut Meri-Rastilan metsää ja nähnyt paljon sellaista, mitä en olisi arvannut kotikulmiltani löytyvän. Yksi erikoisista löydöistä on rannan tuntumassa oleva kivi, josta on louhittu paloja ja jossa on poran reikiä. Näyttää siltä, että irrotetuista lohkareista on aikoinaan alettu rakentaa kiven lähistölle pengertä tai kivijalkaa.

Tunnetko kiven tarinan? Jos, niin kerro se osoitteeseen hlylinen(at)gmail.com ja lisään tiedon blogiin.

Lisäys 1.9.2012:

Matti kirjoitti: "Nykyiseltä Meri-Rastilan ulkoilualueelta on louhittu paljonkin kiveä myyntiin ainakin 1890-luvulla ja louhinnasta on yhä runsaasti merkkejä alueella. Myöhemminkin on kiveä lohkottu sokkelitarpeisiin ym."

Lisäys 3.9.2012:

Eero kirjoitti: "Varsinkin Kortlahden (polun vieressä)kallion päällä on paljon louhinta jälkeä. Kiviä on todennäköisesti kuljetettu vesitse keskustan rakennuksiinkin."

Lisäys 28.10.2012

Olen avannut blogiin kommentoinnin, joten voit kirjoittaa tietosi kivestä suoraan kommenttina.

Viherrakentaminen tuottaa huonoa ympäristöä

Rastilan uusittu kuusiaita on esimerkki viherrakentamisen tuottamasta huonosta ympäristöstä.

Viime aikoina olen miettinyt viherrakentamista, joka sanana kuulostaa myönteiseltä, vaikka tosiasiassa kyse on pelkästä bisneksestä. Kaupunkiluonnon ja asukkaiden kannalta paras ratkaisu olisi, että viheralueilla annettaisiin vallita hallittu hoitamattomuus. Tämän luulisi olevan myös kaupungin kannalta järkevin vaihtoehto, koska se ei maksa juuri mitään.

Helsingissä näyttää unohtuvan, että kaupungin kuuluisi olla asukkaitaan varten. Usein tuntuu, että kaupunki kokee tehtäväkseen pikemminkin tuottaa liiketoimintaa yrityksille. Vai miksi kaupunki luonnontilaisten ympäristöjen sijaan näyttäisi suosivan viherrakentamista vaativia puistoja, joita varten tarvitaan konsultteja laatimaan suunnitelmia ja viheralan yrityksiä toteuttamaan ne?

Rastilan leirintäalueen tuntumassa ollut komea kuusiaita on tyypillinen esimerkki viherrakentamisesta. Aita oli merkitty asemakaavaan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja säilytettäväksi elementiksi. Kaupungin tulkinta säilyttämisestä oli omalaatuinen: puolet hyväkuntoisista vanhoista kuusista kaadettiin vuonna 2009 ja loput 2010. Tilalle istutettiin joulukuusipellolta näyttänyt rivistö serbiankuusia, joista pystyi ilman puutarha-alan koulutustakin arvaamaan, etteivät ne tule pärjäämään.

En ollut vielä alkanut dokumentoida Helsingin kaupungin toimia ennen Rastilan vanhan kuusiaidan kaatamista.  Kuvia aidasta löytyy kuitenkin täältä.